Mustasukkainen ja omistava työkaveri (homo ja "toy boys")

Anteeksi raflaava otsikko. Mutta minulla on tällainen erikoinen tilanne töissä. Koitan selittää mahd. selvästi. Meitä on työpaikalla mm. neljä määräaikaista nuorta eli kolme miestä ja mä, siis päälle parikymppisiä ollaan ja yksi vakkarina oleva kolmikymppinen homomies. Tää kolmikymppinen on työpaikallamme sellanen viihdyttäjätyyppi, joka saa ihmiset nauramaan kaikilla kertomuksilla toilailuistaan ym. Minulla ei ole samanlainen huumorintaju, mutta mulla on kohteliaat välit häneen, eli hymyillään kun moikataan jne. Tää homomies on jotenkin viehtynyt näihin meidän työpaikan nuoriin miehiin. Aattelen, että pitää heitä jonain toy boys -tyylisinä. :D Joo läppä oli. Hän esim. on kutsunut heitä oluelle töiden jälkeen poikaporukalla muutaman kerran sinä aikana kun mä olen ollut tuossa työpaikassa. Meille 90-luvulla syntyneiden enemmistölle, näin luulen, homous ei ole mikään big deal, ja se onkin kiva että nää miehet tulee tosi luontevasti toimeen tän homon kanssa. Ja se ei oo ongelma minulle, vaikkei tää homomies mm. mua kutsu vaan toinen juttu.

Nyt olen ihastunut yhteen näistä miehistä ja se on selvästi molemminpuolista ihastumista. Hän on sinkku, nää kaksi muuta miestä on varattuja. Muutkin on huomanneet meidän ihastumisen. Tää kolmikymppinen on jollain tavalla mustis. Esim. kun me mennään kahvihuoneeseen taukoa pitämään yhtäaikaa ihastukseni kanssa, niin jo pari minuutin päästä tää kolmikymppinen tulee perässä. Eikä tää ole sattumaa, koska tapahtunut tosi useaan kertaan ja lisäksi jos olen muiden kanssa tauolla, niin hän ei tule. Kun olen muutaman kerran pyytänyt neuvoa ihastukseltani ja hän tulee työpisteelleni, niin kolmikymppinen tulee huoneen toisesta päästä heti selkäni taakse myös jakelemaan neuvoja. Mä kyllä huomaan mikä on jutun nimi, mutta mun ihastus ei kyllä ole näyttänyt vielä ymmärtävän, että tää homomies on hänestä mustasukkainen. Mun ihastus on vähän sellainen ujo tyyppi ja tiedän, ettei hän tältä pohjalta tule minua pyytämään mihinkään töiden ulkopuolella. Siksi minun pitäis toimia, mutta ylipäänsä tosi vaikeeta yrittää tutustua tauoilla enemmän, kun yksi on heti vahtaamassa ja liittymässä keskusteluun ja kertoilemassa omista hauskoista jutuistaan... Haluisin tietää ihastuksestani enemmän ennen kuin itse teen mitään. En tiedä, jotenkin pelottavaa, että joku noin omistaa toista, vaikka ois vaan työkaveri. Tää kolmikymppinen on hallitsevassa roolissa työpaikallamme, kun on aina äänessä ja viihdyttäjä eli moni tykkää, siksi ei kannattaisikaan laittaa hänen kanssaan suhteita solmuun, ei tiedä mitä siitä seuraisi. Pitäiskö kuollettaa tää alkuvaiheen pieni ihastus ja antaa olla? Ihastun kuitenkin useasti eikä tosi moni ole johtanut mihinkään juurikin, jos ollaan huomattu olevamme liian erilaisia tai joissain tapauksissa en ole edes osoittanut tunteitani syystä tai toisesta. Eli olen tottunut, että ihastumisia tulee ja menee...