Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sinkkukaveri itkee jäävänsä yksin – muttei tee mitään kumppanin löytämiseksi
19.10.2020 |
Pahoittelen huonoa otsikkoa – en keksinyt, miten sanoisin asian mahdollisimman ytimekkääksi.
Kolmekymppinen ystäväni on ollut hieman epäonninen rakkaudessa. Hänellä on ollut joitakin lyhyitä seurustelusuhteita, mutta ne ovat kaatuneet erilaisista syistä. Ystäväni on fiksu, sosiaalinen, hyvännäköinen, kouluttautunut, työssäkäyvä ja ihan täyspäinen eli ihan houkutteleva kumppani. Hän ei ole nirso, ja odotukset kumppanin suhteen ovat ihan realistiset.
Nyt kaverini on vakuuttunut muutaman huonon kokemuksen pohjalta, että hän jää ikuisiksi ajoiksi ilman kumppania eikä koskaan saa perustettua perhettä, josta hän kovasti haaveilee. Hän usein aivan kirjaimellisesti itkee tätä asiaa hysteerisesti minulle, ja minun pitää sitten häntä lohduttaa.
Mutta… Ystäväni ei tee yhtikäs mitään kumppanin löytämiseksi. Hänellä ei ole mitään seuranhakusovellusta tai nettideittiprofiilia. Hän on työpaikassa, jossa on äärimmäisen vähän potentiaalisia kumppaneita sekä sukupuolen että iän puolesta. Hän ei käy harrastuksissa, ei baareissa, ei kulttuuririennoissa – ei missään. Neuvojani hän ei myöskään ota vastaan, koska hänen rakkauselämänsä on kuulemma tuhoon tuomittu.
Mitä tässä tilanteessa voi enää tehdä? On äärimmäisen kuormittavaa lohduttaa täysin toivonsa heittänyttä ihmistä. Lisäksi on surullista katsoa, kun ystävä ei tee mitään tavoitteensa eteen mutta silti itkee, kun haluttuja tuloksia ei tule. En uskalla sanoa asiasta suoraan, mutta alan kyllästyä viikosta toiseen toteamaan “kyllä sä vielä jonkun löydät”, kun itsekin tiedän, ettei unelmien prinssi tule häntä kotoa hakemaan.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Kannattais selvittää mihin aiemmat seurustelut on kaatuneet. Ystävä käyttää sinua oman pahan olonsa kaatopaikkana , ystävällä kaikki on hyvin kun hänen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kieriä itsesäälissä ja vollottaa. Kun seuraavalla kerralla itku alkaa sano napakasti "seis , minä en kuuntele hetkeäkään enää tuota valitusta , teet itse asialle jotain " tämän jälkeen voit ehdottaa että pidätte tauon tapaamisessa ja soittelussa tai sanot "voit ottaa yhteyttä kun sinulla on jotain uutta kerrottavaa seurustelurintamalta". Kuulostaako kovalta? Näin on pakko toimia että sun ystävä " herää".
Ulkopuolisesta suruprosessit voivat tuntua todella pitkiltä ja ehkä kannattaisikin olla näyttämättä niitä ulospäin juuri siitä syystä.
Surin kuollutta läheistäni monta vuotta. Surin myös sitä, etten koskaan saanut lapsia ja omaa perhettä useamman vuoden. Mutta arvaa mitä, ei se ollut itsesäälissä vellontaa vaan tarpeellinen tie kulkea tuska läpi ja rakentaa oma identiteetti uudelleen, jotta voi nyt elää sitä toisenlaista elämää, jota ei alun perin halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävä voi myös muistutella lempeästi siitä, ettei kyse ole ystäväsi huonoudesta tai kelpaamattomuudesta, hän ei vain ole kohdannut sopivaa ihmistä eikä ihmisarvo ole kiinni parisuhdestatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunnet jonkun mukavan miehen, järjestä ystävällesi sokkotreffit.
Joo ja sit se treffikumppani on hänen mielestään ihan kamala ja hän on vielä vakuuttuneempi ettei tule koskaan löytämään ketään.
Sokkotreffit ovat minusta aina huono idea, koska vain ihminen itse voi tietää minkä tyyppisestä on kiinnostunut.
Kai nyt hyvä ystävä tietää, millaista ihmistä kaveri on noin suurinpiirtein hakemassa ja mitä sitten, jos tulee turhat treffit? Tunti-pari pois tylsästä arkielämästä eikä mitään hävittävää. Suomessa järjestetään aivan liian vähän sokkotreffejä ystäville tai tapahtumia, joissa voisi tutustua toisen kaveripiiriin. Minä olen käynyt kaksilla kavereiden järjestämillä treffeillä, ensimmäiset johtivat pariin tapaamiseen ihan mukavan miehen kanssa mutta ei sen pitemmälle, toisten seurauksena olen nyt ollut vuosia yhdessä ihanan miehen kanssa.
Mutta siitä olen samaa mieltä jonkun toisen kirjoittajan kanssa, että ap on yksi palstan keksittyjen avausten tekijöistä. Kirjoitustyyli ja kirjoituksen "rytmi" on tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Ystävä voi myös muistutella lempeästi siitä, ettei kyse ole ystäväsi huonoudesta tai kelpaamattomuudesta, hän ei vain ole kohdannut sopivaa ihmistä eikä ihmisarvo ole kiinni parisuhdestatuksesta.
Mitä apua on jostain "ihmisarvosta", kun ei ikinä ole rakkautta tai parisuhdetta?
Näitä riittää. Pitäisi tapahtua sellainen elokuvamainen kohtaaminen jossain ruokakaupassa tmv, ja silloinkin niin, että mies tekee sen aloitteen. Minuakaan ei ole koskaan kukaan mies lähestynyt, mutta 25 vuotiaana tein jotain asian eteen (eli olin aloitteellinen) ja yllättäin olinkin pian suhteessa, vaikka se ei paria vuotta pidempään kestänytkään. Nyt olen taas sinkku ja ajatuksissa on tinderin lataaminen ensimmäistä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunnet jonkun mukavan miehen, järjestä ystävällesi sokkotreffit.
Joo ja sit se treffikumppani on hänen mielestään ihan kamala ja hän on vielä vakuuttuneempi ettei tule koskaan löytämään ketään.
Sokkotreffit ovat minusta aina huono idea, koska vain ihminen itse voi tietää minkä tyyppisestä on kiinnostunut.
Tai sitten saletisti natsaa...
Erittäin epätodennäköistä. Jos olisin tuo aloituksen sinkku, kokisin jo sokkotreffien ehdottamisen niin loukkaavana etten todellakaan suostuisi. Ja tiedän että siellä olisi vastassa joku josta en ikipäivänä itse kiinnostuisi.
Sen pitäisi alkaa kelpuuttaa normimiehiä, mutta eihän sellainen kauniilta ja fiksuilta naisilta onnistu. En ole tyyppiä nähnyt mutta jotenkin tulee kuva sellasesta tälläytyneestä takapuolen heruttelijasta jolla on viimeisen päälle silotellut ja photoshopatut ig-kuvat ja hakusessa vähintään yhtä täydellinen mieskin. Pitää olla se unelmien prinssi niin ulkoisesti että sosiaalisilta taidoiltaankin että kelpaa. Mutta siinäpähän on yksin jos riman laskeminen ei tule kysymykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista miestä tämä ystävä haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunnet jonkun mukavan miehen, järjestä ystävällesi sokkotreffit.
Joo ja sit se treffikumppani on hänen mielestään ihan kamala ja hän on vielä vakuuttuneempi ettei tule koskaan löytämään ketään.
Sokkotreffit ovat minusta aina huono idea, koska vain ihminen itse voi tietää minkä tyyppisestä on kiinnostunut.
Tai sitten saletisti natsaa...
Erittäin epätodennäköistä. Jos olisin tuo aloituksen sinkku, kokisin jo sokkotreffien ehdottamisen niin loukkaavana etten todellakaan suostuisi. Ja tiedän että siellä olisi vastassa joku josta en ikipäivänä itse kiinnostuisi.
Niinkö huonosti ystäväsi sinut tuntevat? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävä voi myös muistutella lempeästi siitä, ettei kyse ole ystäväsi huonoudesta tai kelpaamattomuudesta, hän ei vain ole kohdannut sopivaa ihmistä eikä ihmisarvo ole kiinni parisuhdestatuksesta.
Mitä apua on jostain "ihmisarvosta", kun ei ikinä ole rakkautta tai parisuhdetta?
Miksi auttaa ihmistä asiassa, jota hän ei halua? Hän ei halua nyt sokkotreffejä tai tapailuja, koska hän on siinä moodissa, että hän jää yksin. Hänen pitää käsitellä se tunteensa. Ei hän ole nyt oikeassa mielentilassa tapaamaan ketään uutta eikä siksi nyt tapaakaan ketään.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta vollotuksen mahdollistaminen. Nyt hän käyttää energiaa tuohon vollottamiseen ja huomion hakemiseen muualta kuin kumppaniehdokkailta. Sitten kun ei saa sääliä eikä kukaan jaksa kuunnella enää vollotusta hän herää jonain aamuna, lataa Tinderin ja sen jälkeen joudut kuuntelemaan seuraavat pari vuotta kaikki yksityiskohdat treffeistä.
Lyön tästä vaikka vetoa.
Harkitsen tässä vaiheessa tätä vaihtoehtoa. Ystäväni ei vaan tosin pidä siitä, että hänelle sanotaan suoraan. Kerran hän voivotteli kuukausitolkulla kaksien treffien jälkeen kaatunutta tapailusuhdetta, koska hän oli mennyt jo kovasti ihastumaan. Sanoin lopulta ystävälleni suoraan, etten enää jaksa jauhaa samasta tyypistä, ja tekisi ystävällenikin hyvää, jos hän jatkaisi suosiolla elämäänsä. Kaveri veti herneet nenään, ja välit viilenivät pitkäksi aikaa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap:n kuvaus todella objektiivisesti arvioitunakin pitää paikkaansa eli ulkoisesti viehättävä normaalipainoinen sekä henkisesti tasapainoinen ja fiksu nainen on kyseessä, niin ongelma ei tasan tarkkaan ole se etteikö hänellä olisi ottajia vaan se että hänellä on rima aivan liian korkealla. Miehiä riittiäsi varmasti jonoksi asti, mutta sitten jos "miehen" käsite rajataan vain niihin pitkiin komeisiin ja sosiaalisesti taitaviin alfamiehiin, niin asia voi olla eri. Ehdota siis riman laskemista, vaikka tämä tuleekin todennäköisesti itkupotkuraivarin aiheuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta vollotuksen mahdollistaminen. Nyt hän käyttää energiaa tuohon vollottamiseen ja huomion hakemiseen muualta kuin kumppaniehdokkailta. Sitten kun ei saa sääliä eikä kukaan jaksa kuunnella enää vollotusta hän herää jonain aamuna, lataa Tinderin ja sen jälkeen joudut kuuntelemaan seuraavat pari vuotta kaikki yksityiskohdat treffeistä.
Lyön tästä vaikka vetoa.
Harkitsen tässä vaiheessa tätä vaihtoehtoa. Ystäväni ei vaan tosin pidä siitä, että hänelle sanotaan suoraan. Kerran hän voivotteli kuukausitolkulla kaksien treffien jälkeen kaatunutta tapailusuhdetta, koska hän oli mennyt jo kovasti ihastumaan. Sanoin lopulta ystävälleni suoraan, etten enää jaksa jauhaa samasta tyypistä, ja tekisi ystävällenikin hyvää, jos hän jatkaisi suosiolla elämäänsä. Kaveri veti herneet nenään, ja välit viilenivät pitkäksi aikaa. ap
Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Ystäväsi vaikuttaa herkältä ja kovalta. Siinä ei ole mitään oikeaa tai väärää on vain kaksi eri tapaa, miten ihmisen hermosto on rakentunut. Herkkää herkistää entisestään kovan kovuus ja kovaa ärsyttää herkän herkkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunnet jonkun mukavan miehen, järjestä ystävällesi sokkotreffit.
Joo ja sit se treffikumppani on hänen mielestään ihan kamala ja hän on vielä vakuuttuneempi ettei tule koskaan löytämään ketään.
Sokkotreffit ovat minusta aina huono idea, koska vain ihminen itse voi tietää minkä tyyppisestä on kiinnostunut.
Kai nyt hyvä ystävä tietää, millaista ihmistä kaveri on noin suurinpiirtein hakemassa ja mitä sitten, jos tulee turhat treffit? Tunti-pari pois tylsästä arkielämästä eikä mitään hävittävää. Suomessa järjestetään aivan liian vähän sokkotreffejä ystäville tai tapahtumia, joissa voisi tutustua toisen kaveripiiriin. Minä olen käynyt kaksilla kavereiden järjestämillä treffeillä, ensimmäiset johtivat pariin tapaamiseen ihan mukavan miehen kanssa mutta ei sen pitemmälle, toisten seurauksena olen nyt ollut vuosia yhdessä ihanan miehen kanssa.
Mutta siitä olen samaa mieltä jonkun toisen kirjoittajan kanssa, että ap on yksi palstan keksittyjen avausten tekijöistä. Kirjoitustyyli ja kirjoituksen "rytmi" on tuttu.
Ei välttämättä tiedä, olen huomannut. Esimerkiksi minulle tutut ovat ehdotelleet minun tyylisiksi sellaisia miehiä, joista en ikipäivänä itse kiinnostuisi. Turhat treffit haittaavat siinä tapauksessa, jos se toinen sattuukin tykästymään. Saattaa olla kiusallisia tilanteita edessä, minkä lisäksi en inhoa mitään niin paljoa kuin pakkien antamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta vollotuksen mahdollistaminen. Nyt hän käyttää energiaa tuohon vollottamiseen ja huomion hakemiseen muualta kuin kumppaniehdokkailta. Sitten kun ei saa sääliä eikä kukaan jaksa kuunnella enää vollotusta hän herää jonain aamuna, lataa Tinderin ja sen jälkeen joudut kuuntelemaan seuraavat pari vuotta kaikki yksityiskohdat treffeistä.
Lyön tästä vaikka vetoa.
Harkitsen tässä vaiheessa tätä vaihtoehtoa. Ystäväni ei vaan tosin pidä siitä, että hänelle sanotaan suoraan. Kerran hän voivotteli kuukausitolkulla kaksien treffien jälkeen kaatunutta tapailusuhdetta, koska hän oli mennyt jo kovasti ihastumaan. Sanoin lopulta ystävälleni suoraan, etten enää jaksa jauhaa samasta tyypistä, ja tekisi ystävällenikin hyvää, jos hän jatkaisi suosiolla elämäänsä. Kaveri veti herneet nenään, ja välit viilenivät pitkäksi aikaa. ap
Ehkä tämä ystävä on kovin hankala ja sen takia jäänyt yksin?
Vierailija kirjoitti:
Sen pitäisi alkaa kelpuuttaa normimiehiä, mutta eihän sellainen kauniilta ja fiksuilta naisilta onnistu. En ole tyyppiä nähnyt mutta jotenkin tulee kuva sellasesta tälläytyneestä takapuolen heruttelijasta jolla on viimeisen päälle silotellut ja photoshopatut ig-kuvat ja hakusessa vähintään yhtä täydellinen mieskin. Pitää olla se unelmien prinssi niin ulkoisesti että sosiaalisilta taidoiltaankin että kelpaa. Mutta siinäpähän on yksin jos riman laskeminen ei tule kysymykseen.
Nyt meni kyllä aivan metsään :D Ystäväni etsii ihan normaalia perusjamppaa, ja suurin kriteeri on se, että on ihan tervepäinen ja käy töissä. Tapailusuhteet ovat kaatuneet yleensä siihen, ettei vaan ole syntynyt kemiaa, ja yleensä mies on päättänyt lopettaa tapailun. Eli kyse ei ole siitä, että kaverini on nirso. ap
Vierailija kirjoitti:
Jos ap:n kuvaus todella objektiivisesti arvioitunakin pitää paikkaansa eli ulkoisesti viehättävä normaalipainoinen sekä henkisesti tasapainoinen ja fiksu nainen on kyseessä, niin ongelma ei tasan tarkkaan ole se etteikö hänellä olisi ottajia vaan se että hänellä on rima aivan liian korkealla. Miehiä riittiäsi varmasti jonoksi asti, mutta sitten jos "miehen" käsite rajataan vain niihin pitkiin komeisiin ja sosiaalisesti taitaviin alfamiehiin, niin asia voi olla eri. Ehdota siis riman laskemista, vaikka tämä tuleekin todennäköisesti itkupotkuraivarin aiheuttamaan.
Hehe, mulle kaveri ehdotti. Kun kerroin antaneeni pakit yhdelle miehelle, syynä miehen ulkonäkö, kaveri vaan tokasi että ei sitä voi filmitähteä vaatia jos ei itsekään sellainen ole. Kaveri ei ollut kyseistä miestä edes nähnyt...
Omaisen sureminen ja itsesäälissä vellovan mitään tekemättömän ystävän välillä ei ole mitään samaa. Itsekin olen leski ja surin miestäni kaksi vuotta niin että sydän meinasi pakahtua. Kävin lääkärissä asian kanssa ja lääkäri sanoi että olen erityisherkkä , minulla kuluu suremiseen enemmän aikaa. Niin että tiedän omaisen suremisen omakohtaisesti. Ap kertoo ystävästä joka ei ITSE tee mitään oman asiansa eteen. Omaisen suremisen ja seurustelusuhteen puuttumisen välillä on ISO ERO!
Vierailija kirjoitti:
Jos ap:n kuvaus todella objektiivisesti arvioitunakin pitää paikkaansa eli ulkoisesti viehättävä normaalipainoinen sekä henkisesti tasapainoinen ja fiksu nainen on kyseessä, niin ongelma ei tasan tarkkaan ole se etteikö hänellä olisi ottajia vaan se että hänellä on rima aivan liian korkealla. Miehiä riittiäsi varmasti jonoksi asti, mutta sitten jos "miehen" käsite rajataan vain niihin pitkiin komeisiin ja sosiaalisesti taitaviin alfamiehiin, niin asia voi olla eri. Ehdota siis riman laskemista, vaikka tämä tuleekin todennäköisesti itkupotkuraivarin aiheuttamaan.
Tämä ikisinkku varmaan haaveilee sellaisista miehistä jotka eivät puolestaan halua häntä suhteeseen - kauniita nuoria naisia on maailma täynnä ykkösmiehille. Pitää ottaa sellainen mies, jonka hän voi saada, eikä haaveilla mahdottomia.
Alue: Aihe vapaa
Tai sitten saletisti natsaa...