Mirtazapin, onko kenelläkään kokemuksia
pienistä annoksista, jos kokeilis 7.5g auttaako se mitään?
Ei univaikeuksiin vaan masennukseen/ahdistukseen?
Kommentit (12)
Kokeilin ihan kerran pari. Nosti mielialaa kyllä heti.
Olin tekopirteä.
Mul oli nuo kaikki kun sitä söin ja sen avulla sain nukuttua. Kyllä se muutenkin auttoi pahimpaan oloon. En muista söinkö jotain muuta silloin sen lisäksi
Mä ainakin lihoin Mirtazapinin takia. Lopetin lääkkeen ja onnistuin laihtumaan takaisin entisiin mittoihin... Minkäänlaista vaikutusta mielialaan en huomannut.
7.5mg oli itselläni annos univaikeuksiin. masennusoireisiin kokeiltiin isompaa, olisiko 40-60mg annosta muttei sopinut lainkaan, lihotti ja väsytti. lääkitys vaihtui useampaan kertaan ja löytyi lopulta sopivat napit.
Ja tasaisesti kuukauden päiväthän tuota pitää käyttää jotta tuntee onko vaikutusta mielialaan...
jossain englannikielisellä palstalla sanottiin että ois tosi nopeasti vaikuttava, viikossa tai sinnepäin
Kokemusta on. Mirkku on mielialalääke, jota käytetään pieninä annoksina myös mm. unilääkkeenä. Sain sitä unilääkkeeksi. Puolessa vuodessa se lihotti minut plötsöksi, tuli 20 kg. painoa lisää.
Mulle sitä määrättiin unettomuuteen. En käyttänyt kuin viikon, kun olo oli niin kamala. Uni tuli, ja nukuin lääkkeellä 12 tuntia ja päivät meni ihan hirveässä koomassa. Mulla oli ongelmia myös syömisen kanssa ja pelkäsin lääkkeen lihottavaa vaikutusta niin paljon, että osittain sen vuoksi en lääkkeen ottoa jatkanut.
Minua auttoi, olin ahdistunut ja masentunut. Minulla masennus ilmeni itkuisuutena, ruokahalun menettämisenä, unettomuutena ja muutenkin ylikierroksina eikä niinkään saamattomuutena. Ensin kokeiltiin Cipralexia, mistä ei ollut mitään apua. Sitten söin reilun vuoden Mirtazapinia. Paino nousi joitain kiloja, mutta se oli pieni hinta siitä, että selvisin takaisin elämään.
Älkää syökö liikaa. Jos ette halua olla ruman näköisiä lääketynnyreitä.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 23:39"]Minua auttoi, olin ahdistunut ja masentunut. Minulla masennus ilmeni itkuisuutena, ruokahalun menettämisenä, unettomuutena ja muutenkin ylikierroksina eikä niinkään saamattomuutena. Ensin kokeiltiin Cipralexia, mistä ei ollut mitään apua. Sitten söin reilun vuoden Mirtazapinia. Paino nousi joitain kiloja, mutta se oli pieni hinta siitä, että selvisin takaisin elämään.
[/quote]
Olisin tullut kirjoittamaan saman tekstin. Eihän lääkkeistä koskaan voi etukäteen tietää miten kelläkin vaikuttaa mutta omaan mielialaan ja kropalle sopi hyvin terapian ohella.
Ensimmäisen kuukauden olo vain pahenee, kuten yleensä kyseisissä lääkkeissä. Sen jälkeen voi olo alkaa paranemaan. Toki Mirtassa hirveitä sivuvaikutuksia, jos sattuu ne saamaan (painonnousu, turvotus yms.) ja oikeastihan nuo lääkkeet auttaa vasta kunnolla puolen vuoden säännöllisen syömisen jälkeen.
Söin mirtoja aikoinaan, mutta vaihdoin lääkettä noiden sivuoireiden takia.