Miten saan miehen kosimaan, vai pitääkö sekin hoitaa itse?
Kertokaa vinkkejä, miten pääsisin purjehtimaan avioliiton satamaan. Olen jo aika suoraan vihjaillut tyyliin "sitten kun ollaan naimisissa" tai "kun minulla on sinun sukunimesi". Ei mies näitä puheita tyrmää, mutta ei mitään tapahdukaan. Emme asu yhdessä ja minusta olisi hyvä, jos kosinta tulisi ilman mitään avoliittovaihetta. Minulle naimisiin menemisessä ei ole mitään kynnystä, koska olen syvästi rakastunut. Pitäisikö olla kärsivällinen, huolestunut vai itse aktiivinen?
Kommentit (36)
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 00:58"]Kivempihan se on olla burn out -vapaalla tai työttömänäkin, jos on joku arkea jakamassa.
[/quote]
Ja että joku toinen maksaa laskut?
Säälittää lähinnä ne urpot, joiden piti taas päästä viisastelemaan jotain, vaikka ap:n aloitus oli ihan fiksu ja ymmärrettävä.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 01:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 00:58"]Kivempihan se on olla burn out -vapaalla tai työttömänäkin, jos on joku arkea jakamassa.
[/quote]
Ja että joku toinen maksaa laskut?
[/quote]
Viime kädessä yhteiskunta maksaa. Mut miks täällä palstalla aina törmääkin tohon viittauksen että naiset olettaa siipan maksavan. Onko se yleistäkin? Jos niin olisi ni eipä ois avioerotilasot sellaisia kuin mitä on, tai sit jengi jättää ne avioehtonsa tekemättä.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 00:56"]
Suhteemme alussa sanoin, että avioliitto on minule tärkeä asia. Edetessämme keskustelimme myös lapsista. Kumikaan ei ole kosinut, mutta jossain vaiheessa, kun suunnitelimme yhteenmuuta, päätimme hääpäivän. Asiat olivat helppoja, kun keskustelee niistä avoimesti. Jos toiveemme oisivat olleet erilaisia, oisimme eronneet ja jatkaneet samanlaisten haaveiden omistavan etsimistä.
[/quote]
Avioliitto on sinulle niin tärkeä asia, että olet jo mennyt kahdesti aiemmin naimisiin? Monestakohan avioliitosta on jo lapsiakin? Grow up!
vast 21:lle.
Niin (huoh) eihän naisilla Suomessa kai sitten ole muita vaihtoehtoja kuin avioliitto tai kurjuus --- Ai niin, emme kuitenkaan elä 1800-luvulla!
Ap ei vaan itse ole fiksu kun ei ymmärrä että mies ei, syystä tai toisesta, ainakaan toistaiseksi ole menossa naimisiin, ainakaan ap:n kanssa - en minäkään menisi. Pokatkoon merimiehen jos purjehtia haluaa.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 01:16"][quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 00:56"]
Suhteemme alussa sanoin, että avioliitto on minule tärkeä asia. Edetessämme keskustelimme myös lapsista. Kumikaan ei ole kosinut, mutta jossain vaiheessa, kun suunnitelimme yhteenmuuta, päätimme hääpäivän. Asiat olivat helppoja, kun keskustelee niistä avoimesti. Jos toiveemme oisivat olleet erilaisia, oisimme eronneet ja jatkaneet samanlaisten haaveiden omistavan etsimistä.
[/quote]
Avioliitto on sinulle niin tärkeä asia, että olet jo mennyt kahdesti aiemmin naimisiin? Monestakohan avioliitosta on jo lapsiakin? Grow up!
[/quote] mistä kohtaa luet, että olen mennyt kahdesti naimisiin :-) sisälukutaitosi on aika huono. Elämä on helppoa, kun keskustelee asioista ja aloittaa vakavamman parisuhteen ihmisen kanssa, kenellä on samat arvot. Naimisissa olemme olleet 28 vuotta
Minä olen onnellinen kaikkien niiden puolesta, jotka saavat rakastaa. Naimisissa tai ei. Mutta kyllä järkiperuste on parempi ja pysyvämpi liiton pohja kuin tunteet.
Kannattaa ottaa asia puheeksi mutta myös muistaa, että mielet muuttuvat ihmisillä kyllä suuntaan jos toiseenkin. Älä ole epätoivoinen, koska se karkottaa miehen kuin miehen.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 01:17"]
Ap ei vaan itse ole fiksu kun ei ymmärrä että mies ei, syystä tai toisesta, ainakaan toistaiseksi ole menossa naimisiin, ainakaan ap:n kanssa - en minäkään menisi. Pokatkoon merimiehen jos purjehtia haluaa.
[/quote]
Oletpa häijy!
Mitä se ihmisen fiksuus tähän kuuluu, kysehän on siitä, että haluaa naimisiin ja toivoo, että mies tekisi aloitteen. Minsta aika tyypillistä naiselta.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 00:19"]
Kyllä mies sanoo rakastavansa minua. Haluan siihen uskoa, että sitä hän myös tarkoittaa. Mitä muuta sitten enää tarvitaan, jos rakkautta kerran on? Älkääkä, jooko, sanoko, että aikaa, kun eihän tässä ole kuin tämä yksi ja ainoa elämä, jota ei haluaisi naimattomana kuluttaa..
[/quote] Kauanko olette seurustelleet?
Et mitenkään.
minä olen odottanut 15 vuotta. Kai joku tomppeli sanoo, ettei mies vielä olet valmis!!!
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 23:48"]
Jos mies ei kosi niin se ei halua kanssasi naimisiin - ainakaan vielä. Simple as that.
[/quote]
nyt on kyllä jätkä väärässä
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 00:43"]
Voi ap olet vain nykyajan nuori, joka pyörii niin omissa minä-minä-projekteissaan ettei siihen muut mahdu, ei edes mahdollinen siippa.
Jos sulle joku kommentoi realistisesti että mies ei ehkä halua naimisiin tai että edes pitäisi hänen kanssaan keskustella asiasta - ja sinä koet olosi "murskatuksi" - niin sulla on vielä paljon oppimista oikeasta elämästä.
Sulla nyt on vaan vaihe että "en keksi mitä tekisin elämälläni, se on pelottavaa kun pitäisi olla itsenäinen aikuinen, joten menenpä vaikka naimisiin, se ratkaisee kaiken, voin sitten roikkua miehessäni ja antaa hänen ohjata laivaa, eikä mun tartte mennä yksin ulos kylmään maailmaan eikä ottaa vastuuta omasta elämästäni"... Tiedät kyllä itsekin, ettei tuollaista turvasatamaa oikeasti ole olemassa.
Mietipä jos et menisi naimisiin, mitä sitten tekisit elämälläsi? Mitä suunnitelmia ja toiveita sinulla on?
[/quote]
Nii että avioliitto on vissiin vain paska Plan-B niille, jotka ei keksi elämälleen parempaakaan tekemistä. Mitäs ne ykkösvaihtoehdot tässä kolmikymppisille onkaan: oravanpyörä, oravanpyörä ja sit mahahaava ja lisää oravanpyörää? Kivempihan se on olla burn out -vapaalla tai työttömänäkin, jos on joku arkea jakamassa.