Milloin on oikea aika yrittää lasta?

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 19:47"]Sitten, kun olet osannut vastata kysymyksiin 'miksi juuri minun täytyy lisääntyä - mitä hyvää siitä maailmalle seuraa?'

[/quote]

No tämä nyt on ihan väärä lähtökohta. Lapsen hankkiminen on itsekäs teko, ja jos oikein aletaan saivarrella, siinä ei ole mitään positiivista tällä väestömäärällä mikä maailmassa nyt on.

Lapsenteko (tai adoptio) ei ole mikään epäitsekäs laupeudenteko, vaan ihan vain puhdas biologinen halu jatkaa sukua. On ihan väärät lähtökohdat, jos sitä aletaan miettiä tuolta kannalta. Lapsi ei ole mikään hyödyn väline.

Perussääntönä voisin sanoa, että parisuhteella pitää olla ikää. Kyllähän niitä aina löytyy, jotka täälläkin mainostavat menneensä naimisiin puoli vuotta tapaamisesta, ja vuoden päästä ollaan odotettu jo esikoista. Kyllä se joillain onnistuukin, mutta suurimmalla osalla pariskunnista ei. Minun mielestä lapsi ansaitsee tulla osaksi perhettä, jossa vanhemmilla on valmiiksi vankka parisuhde taustalla, ja "arjistuminen" jo käyty läpi. Ettei arkipäiväistymistä tarvisi käydä yhtäaikaa läpi pikkulapsivaiheen kanssa. En todellakaan tarkoita mitään 10 vuotta yhdessäoloa, mutta kun edes se 3 vuotta maltettaisiin katsoa mitä parisuhteesta tulee. Tavallaan ajattelen niin, että jokainen aikuinen on velkaa itselleen, yhteiskunnalle ja tulevalle lapselleen sen, että katsoo tarkkaan onko parisuhteestaan siihen. Toki jos ikää on jo reilusti yli 30, niin ymmärrän nopeastikin lisääntymisen.

Toinen mikä on tärkeää on että kummallakaan ei ole päihdeongelmaa, rikollista elämää tai taipumusta väkivaltaisuuteen. Kaikki muu mikä tulee näiden päälle: parisuhteen ikä, päihderiippumattomuus, elämä lain puitteissa ja väkivallattomuus, on vain plussaa! Hyvä on jos on omistusasunto ja työpaikkakin kunnossa, sekä koulut käyty, mutta mielestäni lapsen kannalta on nämä ovat ne tärkeimmät jutut. Teidän tilanne kuulostaa minun korvaani ainakin hyvältä, olettaen että olette ollet yhdessäkin jonkin aikaa :) Silloin kun me suunnittelimme raskautta, niin päätimme yhdeksi ehdoksi vakaan taloudellisen tilanteen toisella meistä. Kun mies sai vakkaripaikan, niin alettiin yrittämään lasta, vaikka minulla oli vielä työpaikka hakusessa, ja asuimme vuokralla. Kyllä kaikki siitä sitten lutviintui!

- Molempien halu perustaa perhe.

- Parisuhteella ikää. Ei kannata yrittää lasta, jos on vielä ensihuumassa - rakastunut, muttei vielä rakasta.

- Perustoimeentulo taattu ilman sossun toimeentulotukea.

- Molemmilla ikää reilusti yli 20 v.

Vakkarityötä ei kannata odottaa: osa ei saa sellaista koskaan. Eiväthän pankitkaan enää vaadi em. syystä vakkarityötä asuntolainan ehdoksi. Eli tätä työkuviota pidän kaikkein kammottavimpana syynä lykätä lasten "tekoa".

Meillä yritys alkoi 22-vuotiaana. Opiskelijoita. Vuokralla. Tulikin lapsettomuushoidot. Saatiin eka lapsi 26 v. Nyt uudelleen raskaana, kohta 30 v. Valmistuttu, töissä, omistusasunto, muttei tietoakaan vakiduunista. Jos nyt vielä odoteltais sitä vakiduunia, sen jälkeen 4 vuoden hoidot, niin oiskohan koskaan saatu lapsia. Hyvä puoli lapsettomuudessa oli se, että saatiin olla vielä kahdestaan. Oltais oltu 22-vuotiaina vielä liian nuoria. Ei oltais siis välttämättä enää yhdessä. Toiseksi, nyt aivan varmasti tietää, että ehti viettää nuoruutta rauhassa ja bilettään: ei tarvi miettiä, oisko vielä pitänyt lykätä vuodella parilla.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 15:38"]

Mitä mieltä olette? Pitääkö olla ammatti, vakituinen työ, omistusasunto ja avioliitto, vai riittääkö molempien halu?

Meillä on tilanne, jossa molemmilla osapuolilla on tutkinnot (toisella amk-, toisella yliopistotutkinto), miehellä vakituinen työsuhde ja minulla määräaikainen ensi syksyyn. Tällä hetkellä vuokra-asunto, mutta omaan on säästetty jo hetki. Asiasta on keskusteltu paljon ja ajattelimme alkaa yrittää lasta. Oma mielipiteeni on siis, että halu ja se, että puitteet ovat jotakuinkin kunnossa, riittää.

[/quote]

Heh, minulla ei ole mitään noista, silti 5 lasta. Mitä kamalaa pelkäät tapahtuvaksi jos tuota litanniaa ei ole? Töissä olen ollut ja maksanut veroja, hyvin pärjännyt. Ei ole mitään ainoaa oikeaa järjestystä elää elämää.

Hyviä pointteja :)

Me ollaan siis oltu yhdessä 5 vuotta, ollaan lähestulkoon absolutisteja. Vapaa-ajalla hengataan, treenataan, katsellaan leffoja, kokkaillaan, matkustellaan ym. Baarissa ei olla käyty ainakaan vuoteen ja koen, että lapsi sopisi elämään hyvin :)

ap

En yrittäisi lasta, sehän olisi rikos. Odotan että hän tulee täysikäiseksi ja yritän sitten, jos vielä kiinnostaa silloin.

Lopettakaa ehkäisy ja katsokaa rennosti, mitä tapahtuu. Ei sitä tuossa iässä kannata hampaat irvessä jyystä tai edes kertoa kellekään, että nyt me yritetään. 

Elämä yleensä lutviutuu, kuten pitääkin. 

Mä odotin vakituista työtä, avioliittoa ja hyvää palkkaa. Mun sopiva hetki on nyt 32-vuotiaana. Siskollani se oli 38-vuotiaana ja tädilläni 25-vuotiaana. Ei oikeaa hetkeä voi sanoa toisen puolesta.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 17:40"]

Hyviä pointteja :)

Me ollaan siis oltu yhdessä 5 vuotta, ollaan lähestulkoon absolutisteja. Vapaa-ajalla hengataan, treenataan, katsellaan leffoja, kokkaillaan, matkustellaan ym. Baarissa ei olla käyty ainakaan vuoteen ja koen, että lapsi sopisi elämään hyvin :)

ap

[/quote]

Kyllähän tuohon tilanteeseen sopii mainiosti lapsi :) Voisi melkein sanoa, että voi kun kaikki lapset pääsisivät syntymään tuollaisiin lähtökohtiin.

16