Tekeekö halvalla (sähkö)kitaralla mitään?

Törmäät netin tarjontaa selatessasi varmaan myös Gear4Musiciin, niiden oman brändien (useamilla brändinimillä) halpikset vielä 150 euron hintaluokassa ovat ihan karmeita soittimia. Tilasin sieltä yhden, en muista enää minkä brändinimen alla, ja siinä oli nopealla vilkaisulla niin paljon erilaisia viimeistelyvikoja, että se lähti välittömästi takaisin Britteihin. Ja niiden asiakaspalvelun kanssa oli palautuksen paljon ongelmia, että en suosittele todellakaan koettamaan onneaan kyseisen firman kanssa vaikka kuinka tarjoavat suomenkielistä palvelua ja Klarnan osamaksua.

Itse menisin Seinäjoelle TopSoundiin josta löytyy budjettiin sopiva keppi ja säätävät sen vielä hyvään soittokuntoon kaupan päälle. Puhun kokemuksesta, ei maksettu mainos.

Kannattaa ostaa esim. Fender Squier Stratocaster, jos haluaa laadukkaan halvalla.

Fenderissä on sekin hyvä, et jos ei ookaan hyvä / sovi käteen, voi myydä pois samalla hinnalla millä osti. Meksikon fenderit ei oo niin kalliitakaan käytettynä.

Musiikkiliikkeestä joku käytetty, näin meillä aloitettiin. Ibanez on yleensä kohtuuhintainen ja joku pieni vahvistin, niillä pääsee alkuun. Ensimmäistä kitaraa ei kannata tilata postimyynnistä, vaan niitä kannattaa käydä kokeilemassa. 

https://musiccritic.com/equipment/guitars/best-cheap-electric-guitars/

https://www.guitarfella.com/best-electric-guitar/cheap/

https://guitar.com/guides/buyers-guide-best-electric-guitars-under-200/

https://www.musicradar.com/news/the-10-best-cheap-electric-guitars-unde…

https://guitar.com/guides/best-cheap-affordable-electric-guitars/

Siinä jotain halvimpien kitaroiden parhaimmistoa, jotkut tietyt mallit tuntuvat löytävän tiensä useammille listoille, niistä varmaan konsensus löytyy hyvästä hinta/laatusuhteesta. Itse soittajan mielipide on varmasti tärkeä joka pitäisi valinnassa huomioida ja soittajan sormien pituus varmasti yksi ratkaiseva tekijä pitempiskaalainen (Fender, Squier jne) voi olla haastavampi lyhytsormiselle kuin lyhyempiskaalaiset (Gibson, Gretsch jne). Kitarathan on kuin viini, nehän vaan paranee vanhetessaan. Käytettyjä ei todellakaan kannata vältellä ja monesti hinnasta on sulanut jopa puolet pois poislukien keräily- ja vintage-yksilöt joissa se hinta menee päinvastaiseen suuntaan.

Ostin noin 6 vuotta sitten Harley Bentoni ,ja olenpa ollut siihen tyytyväinen Tele malli,kitara soi hyvin ja on mielestäni hyvin kasattu. Omistan useita erityylisiä kitaroita,kallein niistä maksoi noin tonnin. En kyllä sijoita kitaraan yhtään enempää,koska kuten joku täällä sanookin se on puusta korkea hinta,ja ennen kaikkea sähköisessä kitarassa vaikuttaa mikit eniten ääneen, toiseksi katsoisin otelaudan materiaalin,ruusuupuu on siinä paras. Toisin siihenkin on jo markkinoilla jotain ruusupuun tapaista,joka on paljon tiheämpi syinen laji. Vanha kunnon ruusupuu paras.Kaulan sopivuus käteen ,ja otelaudan radius.Siinäpä ne minulle olennaiset asiat kun kitaraa valitsee. Voin loppuun sanoa,että halvallakin pärjää,opetella voi kitaroista pikkuhiljaa lisää,jotkut merkit ovat hifistelyä osittain,vaikka ei ne soitto tatsiltaan parasta olekkaan.Merkki ei takaa sitä että kitara soi oikein.

Tuossa ylempänä olikin hyvin sanottu,että se on vain puuta. Tärkein onkin miten se on rakennettu?Hyvät mikit,ja talla,satula,virittimet. Näillä eväillä jo pärjää hyvin. Ote laudoissa on sitten se puun yksi tärkein paikka. Siinä on mielestäni ruusupuu se ainut oikeaa sointia ajatellen. Nykyään on paljon siihenkin tullut kaikenlaisia laudan kappaleita..sitten netissä puhutaa otelaudan ylläpitämisestä hoitoaineella,mutta mitäpä hyödyttää hangata puuta joka ei edes ime sitä ainetta sisäänsä? Ruusupuu on miellyttävä,ja sormille saa hyvän tatsin. Se on vaan nykyään harvassa uudemmassa kitarassa,jotkut puhuu vastaavasta,mutta eihän sitä ihan samanlaista saa, kuin ei saa koivusta tehtyä mäntyä,vai mitä?

Tässä moni puhuu asiaa,on paljon mainoksen uhreja jotka ostavat jonkun kalliimman merkin halvimman mallin,jolla ei sitten tee mitään. Aika menee ruuvatessa säätöjä kohdalleen. Itse soitan paljon,mutta en ole mitenkään kitara keräilijä, pari hyvää riittää soittamiseen.Parhaimman tuntuman saa kun menee musiikkii liikkeeseen ,ja pyytää saada kokeilla eri tuotteita samassa hintaluokassa,sieltä ne erot löytyy. Jokatapauksessa oma mieltymys ilman mainoksen uhriutumista,auttaa löytämään sen oman soittimen.

Tori.fi:stä joku halvin sähkökitara kelpaa ihan hyvin aloittijalle, tärkeämpää on ostaa kunnon min. 300W stryrkkarinuppi ja lopuilla rahoilla pedaaleita, niin hevikin onnistuu!

Ehdottomasti, jos budjetti on niukahko, niin käytetty tunnettu, voi olla harvinainenkin merkki. Kitaraa pitä kokeilla miten istuu käteen.

Hyvällä kitaralla on helpompi soitta sointuja, ei tarvii voimaa ja soi särisemättä (osumatta nauhoihin) soolotkin liukuvat kuin itsestään vs paska kitara, jossa vaaditaan voimaa.

Saundit nyt on maku asioita, niin, kuin merkitkin.

Käytetyistä pystyy aina tinkailemaan hyvinkin. Kaulan suoruus kannattaa tsekata ja, että kaikki mikit toimii. Lisäksi kannattaa testailla vireissä pysymistä, paskoissa kitaroissa on huonot virittimet ja ne päästävät kieliä löystymään ja sitten on aina epävireinen kitara.

Tein löydön paikallisesta soitinkaupasta. Testailin huvikseni paria kitaraa hintaluokassa noin 350 - 400€. En muista nyt merkkiä, mutten tykännyt soittotuntumasta yhtään. Vieressä olikin saman merkin saman mallinen melkein satasen halvemmalla. Testasin sitäkin ja se tuntui käteen sopivalta ja soi hyvin.

Myyjä osui paikalle ja kertoi, että kyseinen soitin oli tullut kauppaan kaula irronneena, mutta toinen henkilökuntaan kuuluva oli korjannut ja säätänyt sen viimeisen päälle.

Tuli tehtyä heräte ostos, joka on minulla käytössä vieläkin. Hihnan kanssa sitä on vähän paha soittaa, kun painopiste on niin lähellä kaulaa, että kaula keikahtaa hihnan varassa osoittamaan lattiaa, jos otekäden irrottaa kaulalta.

Todellakin tekee.

Omistan kaksi n. 175 eurolla käytettynä ostettua halpiskitaraa ja todella hyvät, myöskin sen vuoksi kun aiemmat omistajat olivat ammattimuusikoita ketkä olivat säätäneet kitarat kohdilleen.

Olen harkinnut Harley Benton (Telecaster) T-malleja koska niissä on riittävää laatua ja Tele mikissä on se tietty kirkas twang mikä tekee sen että sillä pystyy soittamaan laidasta laitaan tyylejä kun vaan säätää EQ:ta. 

Kallein kitarani on 1600e, mutta päätökset perustuu aina tarpeisiin.

Kannattaa käyttää rahaa johonkin monipuoliseen digivahvistimeen jossa sisäänrakennetut efektit niin että voi harjoitella hiljaa kuullokkeilla. En tiedä saako kitarasetin vahvistinta myytyä edes kympillä eteenpäin, tuskin.

Kun ostaa halpamerkin eikä tiedä kitaroista mitään niin kannattaa alussa viedä jollekin luuttumiehelle säädettäväksi. Ei pitäis maksaa paljoa sen alkuperäisen hinnan päälle.

Kitara kuin kitara, kaulasta otetaan kiinni ja reiän kohdalta räpelletään. Vai oliko se nainen, jompikumpi.

Vierailija kirjoitti:

Kitara kuin kitara, kaulasta otetaan kiinni ja reiän kohdalta räpelletään. Vai oliko se nainen, jompikumpi.

Minkä reiän kohdalta sähkökitaraa räpelletään, kysyn vaan...