Tekeekö halvalla (sähkö)kitaralla mitään?
Kitaran tai sähkökitaran osto on mielessä tyttärelläni. Tekeekö halvalla kitaralla tai sähkökitarasetillä mitään? Esim. Thomannilla on halpoja.
Tytär soitti pienenä kitaraa, joten meillä on yksi pienikokoinen ja huono kitara. Kuulemma sähkökitaralla soittelu on helpompaa kuin tavallisella. Omaksi iloksi on siis soittamassa + koulun bändissä.
Onko kitaratietäjillä mitään ajatusta kumpi kannattaisi hankkia? Rock tai pop lajina.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ostaa käytettynä, esim. joku Epiphonen kitara
Joo käytetty ekaksi. Käytännössähän noi halvat uudet pitää säätää, kielet laskea, kaulaa säätää jne.
Käytetyissä nämä on jo yleesä tehty ja kaulakin lopettanut elämisen.
Käytetty Yamahan kitara on hinta-laatusuhteeltaan esim hyvä.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ostaa käytettynä, esim. joku Epiphonen kitara
Kiitos runsaista vastauksista. Käytettynä ostetuissa on se ongelma, että me emme osaa valita mitään hyvää. Emme tietäisi, vaikka kitara olisi ihan rikki. Kitaristituttuja on, mutta näiden mielestä kaikkia alle tonnin kitarat on ihan pas*oja.
Nykyinen kotikitara siis 3/4 ja maksoi muistaakseni 69 e. Silläkin soittelee mielellään, vaikka vire ei pysy.
Ap
No, Fender Stratocaster...jos suinkin mitenkään mahdollista panostaa laatuun ja jos soittointo on ihan todellista eikä ohimenevä juttu. En tarkoita, että pitää ostaa kalleimmasta päästä, tai että kaikki halvat on ihan surkeita, mutta kyllä kitaristien mielipiteissä on varmasti perää. Se tulee sieltä kokemuksen kautta.
140e maksoi oma halpis uutena ja hyvin toimii edelleen. Halvalla siis voi saada hyvää. Olisi tietenkin hyvä päästä ihan omin käsin kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kokeilla jossain kivijalkamyymälässä ja tilata sitten.
Eihä varsinkaan halvoissa kitraroissa laatu ole sama, vaan kitarat ovat erilaisia kappaleita. Jos kokeilet kivijalkamyymälässä ja pidät kitarasta mikään ei takaa että kitara on samanlainen jonka tilaat. Kivijalkamyymälä on voinut muutenkin jo säätää sitä kitaraa.
Ainoa tapa on kiertää eri myymälöitä kun on päättänyt mitä haluaa ja hakea sitä hyväntuntuista ja hyvin soivaa kitaraa, siitä mallista. Kysykää joku kaveri mukaan jos muuten ette osaa tai pyydä siltä myyjältä apua tähän, sitä varten he siellä ovat.
Sitten se kannattaa käydä vielä säätämässä hyvään soittokuntoon kitarankorjaalla.
Lisäksi moni suomalainen kivijalkamyymälä myy samaa tavaraa kuin Thomann likimain samalla hinnalla, joskus jopa halvemmalla. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen, viimeksi keväällä juuri ostin laitteen Suomesta ja halvemmalla kuin Thomann sitä myi. Ihan halpissoittimista en tiedä kun en ole niihin vähään aikaan kajonnut.
Sen sijaan erään kaverin lapsen halpiskitaraa kokeilin - ei mikä nautinto, mutta kohtalaisen kelpo soitin aloittelijalle. Kevyt soittotuntuma, mutta virittimet heikkolaatuiset ja kaula vaikutti hiukan vetelältä ja vaatisi ehkä jatkuvaa säätöä eri vuodenaikoina, jotta soittotuntuma pysyisi vakiona, eikä kielet rämise. Sitä esiintyy myös kalliimmassa hintaluokassa, mutta kannattaako aloittaa yli tonnin/kahden soittimella, niillä tosin arvo usein myös säilyy.
Mex Fender on yleensä riittävä kenelle tahansa edistyneemmällekin ja niitä saa kohtuuhinnalla. Ammattilainen toki haluaa jenkkiversion. Näitä halvempien kanssa olisi hyvä mennä kauppaan soittajan kanssa, joka osaa valikoida sen hyvälaatuisen, niitä löytyy myös halvimmista hintaluokista.
Vierailija kirjoitti:
Soittomukavuus nousee hinnan mukana, on ne halvat aika kolhoja.
Kaverillani oli teininä sellainen halpa Harley Benton, itselläni taas laadultaan ihan ok:na pidetty Epiphonen Strato-kopio. Tuo kaverini halpa Benton-keppi oli paljon mukavampi ja kevyempi soittaa ainakin omaan käteeni kuin oma Epiphoneni. Johnny Ramonehan soitti koko uransa ajan halvoilla Mosriten kitaroilla :D
Mun eka basso oli Harley Benton, kaveri laittoi säädöt kuntoon, ja kyllä sillä soitti sen verran, että tiesi, että haluaako oikeasti basson vai ei. Mä halusin, ja sain jopa HB:stä vähän rahaakin kun se lähti kiertoon.
Mä ostaisin fenderin käytettynä ja kysyisin vinkkejä muusoiden foorumilla...
Vierailija kirjoitti:
Mä ostaisin fenderin käytettynä ja kysyisin vinkkejä muusoiden foorumilla...
Muusikoiden siis.
Mulla löytyy sekä premium (Gibson, Fender, Gretsch, D'Angelico) että halvempia (Squier, Tokai, Danelectro, Hagström, OLP) sekä myös muutamia sikahalpoja (Harley Benton) kitaroita ja bassoja . Harley Bentoneissa on helposti puuosat samaa ja jopa parempaa laatua kuin noissa Squiereissa, Tokaissa ja Epiphoneissa. Hardware (Mikit, tallat, potikat, virittimet jne) on niissä yleensä ne joissa on sanomisen varaa mutta niin on usein noissa premiummerkkien halpismerkeissäkin (Squier, Epiphone) , nauhojen viimeistelyssä ja säädöissä myös. Squierin Classic Vibe sarjan skebat ei ehkä ihan halvin ole (350-550€) , mutta usein haastavat Fenderin vastaavat mexikon mallit, esim Squierin Classic 60's strato tuntui omaan käteen paremmalta kuin Fenderin Vintera 50's Strato jälkimmäisellä tuplasti hintaa. Harley Bentonin Gibson Les Paul Junior DC kopio kitara joka maksoi postikuluineen thomannilta 199€ on yksi mun suosikkikitaroitani. Body ja kaula molemmat mahonkia, puuosiltaan viimeistelyä muöten vastaa mielestäni yli 1000€ kitaroita, Virittimet talla ja mikki aivan passelit, pientä hienosäätöä vaati kuten yläsatulan viilausta ja mikin korotusta mutta silti ehkä hinta/laatusuhteeltaan paras kitara mitä olen hankkinut.
Summa summarum, tapauskohtaisesti halvallakin voi saada hyvää - vaatii vähän perehtymistä ja testailua tosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soittomukavuus nousee hinnan mukana, on ne halvat aika kolhoja.
Kaverillani oli teininä sellainen halpa Harley Benton, itselläni taas laadultaan ihan ok:na pidetty Epiphonen Strato-kopio. Tuo kaverini halpa Benton-keppi oli paljon mukavampi ja kevyempi soittaa ainakin omaan käteeni kuin oma Epiphoneni. Johnny Ramonehan soitti koko uransa ajan halvoilla Mosriten kitaroilla :D
Ensimmäisen kerran kuulen mainittavan Mosrite kitarroiden olevan halpis-kitaroita :D Semie Moseley aloitti 50-luvun käsintehtyjen kitaroiden valmistuksen californiassa tekemällä 2-kaulaisia malleja mm. Joe Maphisille ja Collins Kidsin Larry Collinsille. Voi toki olla 70-luvun punkvuosina ne 60-luvun Ventures malliset kitarat oli pudonnut samoille halpislukemille new yorkissa , mitä 50-luvun Gibson Les Paul juniorit oli pudonneet lontoon punkpiireissä ja siksi olivat punkkareiden suosiossa, mutta tänä päivänä ei ne vanhat juniorit ja specialit eikä varmasti mosritetkaan todellakaan mitään halpiskitaroita ole. Alkuperäinen Mosrite meni konkkaan 1969. Sen jälkeen omistajat on vaihtuneet ja on voinut varmaan jotain halpismalleja ollutkaan, en niin tarkkaan tunne myöhempiä vaiheita.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoituksena tässä ei ole nostaa seinää pystyyn, sen tahdon sanoa. Itse lähdin kanssa kitaraan verrattavissa olevaa bändisoitinta harrastamaan ja kyllähän se naisena oli ns aika yksinäistä puuhaa. Kitaristina sitä ehkä joutuu vielä kahta pahemmin setätietäjien hampaisiin ja halveksimaksi. Tilanne on hankala, koska jos aloittelijana on aivan uppoyksin, niin ei saa periaatteessa harrastusta edes kunnolla alkuun.
Mutta toivon, että tyttärestäsi kuuluu joskus jotain ja törmätään piireissä. Nimittäin, ihmettelen naiskitaristien vähyyttä. Naisilla kuitenkin tutkitusti on enemmän sorminäppäryyttä, joten kitaristeina heillä pitäisi olla ihan fysiikan puolesta olla paremmat edellytykset.
Sinnikkyyttä ja eteenpäin! Ja ihan ekana, käsken vahvasti jättämään setämiesten hörinät omaan arvoonsa. Muusikoiden.nettiin ei kannata paljoa mennä mitään kyselemään, valitettavasti.
Tyttären rakas pääsoitin on ihan muu. Myös kakkossoitin musiikkiopistossa on, mutta sitä soittaa nykyisin käytännössä vain soittotunneilla ja on jättämässä sen tämän vuoden jälkeen pois. Laulu on nyt tullut isommin mukaan ja se kitara kiinnostaa, koska sen soitolle on tarvetta koulun bändissä ja tytär on niitä ihmisiä, jotka soittavat "mitä tahansa" tarvittaessa. Saa nähdä pysyykö/kasvaako innostus kitaraan. Soittimia on meillä jo hirveästi, siksi en ainakaan heti mitään kauhean kallista haluaisi.
Näitä kavereita, jotka osaavat auttaa kitaran muokkaamisessa kyllä on. Muistelen, että ovat meilläkin kaulan asentoa muuttaneet yms.
Ap
Osta mieluummin hyvälaatuinen, hyvässä kunnossa oleva käytetty kuin halpa uusi.
Kyllä halvallakin sähkökitaralla hotellihuoneen paskaksi hakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä ostaisin fenderin käytettynä ja kysyisin vinkkejä muusoiden foorumilla...
Kyllä, muusikoiden.net ja muut musiikkialan foorumit ovat parempia tiedonlähteitä kuin tämä foorumi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostaisin fenderin käytettynä ja kysyisin vinkkejä muusoiden foorumilla...
Muusikoiden siis.
Muusien foorumilta aloitteleva taiteilija saakin vallan toisenlaisia vinkkejä.
Kuuntelet Thomannin Harleybentonia joka ilta. Tuntemasi huippuammattilaisen kädessä ;-) Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostaisin fenderin käytettynä ja kysyisin vinkkejä muusoiden foorumilla...
Kyllä, muusikoiden.net ja muut musiikkialan foorumit ovat parempia tiedonlähteitä kuin tämä foorumi.
No siellä pyörii niitä hifistelijöitä, jotka eivät ymmärrä tavisaloittelijan tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostaisin fenderin käytettynä ja kysyisin vinkkejä muusoiden foorumilla...
Kyllä, muusikoiden.net ja muut musiikkialan foorumit ovat parempia tiedonlähteitä kuin tämä foorumi.
No siellä pyörii niitä hifistelijöitä, jotka eivät ymmärrä tavisaloittelijan tarpeita.
Ne on kaikki olleet aloittelijoita jossain vaiheessa, ja luultavasti vain pieni osa on "ehtinyt unohtaa" sen alkutaipaleen.
Ainakin sähköbassojen puolella Thomannin halpikset ovat olleet ihan hyviä. Tosin kannattaa tsekata mallikohtaiset arvostelut. Esimerkiksi jos siellä pari kertaa mainitaan, että kitara on painava, niin se tosiaan on sitten painava.
Muissa merkeissä itsekin kallistuisin siihen ~200 hintaluokkaan uusissa, niissä yleensä on esimerkiksi sähkötyöt tehty hyvin, nauhojen päät viimeistelty ja mikit riittävät jonkinlaiseen pieneen keikkakäyttöön juuri esimerkiksi koulun salissa tms.
Käytettyjä ei mielenstäni kannata pelätä. Meininki on musaliikkeissä muuttunut juuri netin tuoman kilpailun takia, että käytettyjen kunto kerrotaan aika rehellisesti ja jotta asiakas tulisi toistekin niin tytöllesi varmaan myös laitetaan kitaran perussäädöt kuntoon paikan päällä. Aikaisemmin sai todella vaihtelevaa palvelua kun ei tarvinnut myydä jos ei huvittanut, sitä luksusta ei nykyään liikkeillä enää ole.
Tähän vielä jatkoa eli jos on rahaa vähän enemmän kuitenkin niin seuraava porras tuos Harley-Bentonista voisi olla vaikka Yamahan Pacifica 012. Tällä onkin sitten jo aika hyvä maine halpiskitarana aloittelijoille. Hinta vähän päälle 170 euroa.