Onko pahassa olossa vellomisesta ja sen pohtimisesta hyötyä?

Ei ole

Todellakin

No on ihan hyvä pohtia että "miksi olen tässä tilanteessa", mutta sitten jos jatkaa vaan siinä pyörässä ilman minkäälaisia vastauksia tai ratkaisuja niin kannattaa yrittää kiinnittää huomio ihan mihin vaan muuhun. Eli ei ole hyvä jäädä vellomaan. Usein joku repivä keskittymistä vaativa liikunnallinen suoritus vetää ajatukset mukanaan.

Jos kiertää kehää, sen olisi syytä olla laajeneva tai suppeneva, muuten ei etene minnekään.

Vierailija kirjoitti:

No on ihan hyvä pohtia että "miksi olen tässä tilanteessa", mutta sitten jos jatkaa vaan siinä pyörässä ilman minkäälaisia vastauksia tai ratkaisuja niin kannattaa yrittää kiinnittää huomio ihan mihin vaan muuhun. Eli ei ole hyvä jäädä vellomaan. Usein joku repivä keskittymistä vaativa liikunnallinen suoritus vetää ajatukset mukanaan.

Ajatukset voi kohdistaa myös asioihin tässä ja nyt, keskittyä vaikka katsomaan kaunista maisemaa tai luontoa. Tai voi kuunnella hyvää musiikkia. Repivä liikuntasuoritus on monesti ihan kohdallaan, mutta ei välttämättä auta mieltä rauhoittumaan.

No eiii mua ainakaan haittta aikaa tappaa tässsä jos on läääkkeitä ja viinaaa.

Vellomisesta ei ole mitään hyötyä. Ratkaisukeskeisestä ajattelusta on. Jos sinulla on ongelma johon on olemassa realistinen ratkaisu, niin pyri sitä ratkaisua kohti pienin askelin. Jos tarvitset apua, hae sitä. Jos taas vellot jotain asiaa mihin et voi itse vaikuttaa, niin koita hyväksyä että se asia on elämässäsi ja keskity mieluummin elämön hyviin asioihin.

Vuosia sitten innostuin positiivisen asenteen omaksumisesta siten, että vain kylmästi katkaisee pahan mielen ja suuntaa ajatuksensa positiiviseen. Aikomuksenani oli testata tietoisen asennemuutoksen toimivuutta viikon ajan yhtäjaksoisesti. Alku meni tosi hyvin, mutta muistaakseni jo toisena tai kolmantena päivänä sain lievän hermoromahduksen, jonka aikana mielipaha tuli ulos – tai ainakin noin olettaisin käyneen.

Eli ainakin joskus siitä, että velloo jonkin aikaa pahassa olossa, voi olla se hyöty, että välttää hermoromahduksen. Siinä velloessa mieli ehkä prosessoi (hajanaisesti mutta kuitenkin) pahan olon syitä sekä tuottaa mielikuvia ja ajatuksia, jotka sillä hetkellä rauhoittavat.

Vellominen ei vain saisi jatkua niin kauan, että elämän asiat (itsestä ja kodista huolehtiminen, ihmissuhteet ja läheisten hyvinvointi, velvollisuuksien hoitaminen jne.) kärsivät tai alkaa nähdä elämän vääristyneesti ja liian kielteisesti.

Mutta ainakaan tuollaista pahan mielen "pakkokatkaisemista" pitkällä aikavälillä ja jatkuvana en kannata. Ainakaan minulla se ei toiminut.