Tampereen musiikkikouluista (5v. viulu/sello)

Sello sopii kyllä 5-vuotiaalle. Ite alotin 4-vuotiaana. Tampereen musiikkiopistoista en Sitte osaa mitää sanoakaan.4595

Kiitos. Ilmeisesi Maija Salon musiikkikoulu ja sitten Suzuki ovat vaihtoehdot näin pienelle, eikä näissä ole pääsykokeita. Jospa ensi syksyksi jonnekin paikan saisimme.

Pirkanmaan musiikkiopisto ja Tampereen konservatorio nyt ainakin. Molemmat oikein hyviä. Konsalla meininki ehkä hieman "tiukkapipoisempaa", eli jos idea on vähän vaan soitella ilman kovia paineita, ja vähän sillä tavalla kuulostellen, että oiskohan soittoharrastus se oma juttu, niin suosittelen PMO:ta. Konsalla opetus on heti alusta alkaen tavoitteellista, ja oppilaalta odotetaan niiden soittotuntien lisäksi paljon muutakin (musiikin perusteet kerran viikossa, sekä yhteismusisointia heti kun vaan kynnelle kykenee). Opetus toki on aivan huippuluokkaa. Tosin, en ole ihan varma, missä vaiheessa PMO:lla yleiset aineet aloitetaan, eli voihan olla, et siellä on sama juttu. Kannattaa olla yhteydessä vaikka PMO:n rehtoriin, hän on tosi hyvä tyyppi.

Jos sattuu käymään niin, että kevään pääsykokeissa ei pääse kumpaankaan kouluun sisään, on konservatorion kautta mahdollista saada soittotunteja myös nk. harjoitusoppilaan roolissa. Silloin me opettajiksi opiskelevat opetamme heitä, yhteensä tunnin viikossa (yleensä 2x30min), joista toista puolikasta valvoo aina ohjaava opettaja. Tavoite voisi esimerkiksi olla, että vuoden aikana harjoitellaan vähän lisää niitä pääsykokeiden juttuja. Näin me opettajaksi opiskelevat saamme opetuskokemusta, ja oppilaalla on paremmat valmiudet hakea opistoihin uudestaan. Win win. :) Harjoitusoppilaalla ei ole velvollisuutta osallistua musiikin perusteisiin, mutta halutessaan orkestereihin saa mennä, ja konserteissa saa esiintyä.

Viulu ja sello sopivat molemmat yhtä hyvin aloitussoittimeksi. On totta, että selloon tarvii ehkä vähän enemmän voimaa, mutta niin sitä tarvii viulussakin.

Toivottavasti tästä oli jotain apua!

t. parin vuoden päästä Tampereelta viulunsoiton opettajaksi valmistuva. :)

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 23:16"]

Kiitos. Ilmeisesi Maija Salon musiikkikoulu ja sitten Suzuki ovat vaihtoehdot näin pienelle, eikä näissä ole pääsykokeita. Jospa ensi syksyksi jonnekin paikan saisimme.

[/quote]

Näistä sanon vielä sanasen... Totta, että näihin kouluihin pääsee sisään ilman pääsykokeita. Ne ovat ihan hyviä paikkoja, jos tarkoituksena todella on ihan vaan soitella. Opetuksen taso voi tällaisissa paikoissa kuitenkin vaihdella ihan laidasta laitaan. Ei ole yksi, eikä edes kaksi kertaa, kun esim. Suzuki-koulua käynyt on innostunut soittamisesta enemmän, ja vaihtanut sitten konservatoriolle. Siinä onkin sitten opettajilla työmaata, jos oppilas on vaikka parikin vuotta soittanut niin, ettei kukaan ole pahemmin kiinnittänyt huomiota asentoihin, sävelpuhtauteen tms. Tästä "korjausprosessista" voi seurata pahimmillaan se, että innokkaimmankin oppilaan motivaatio katoaa kokonaan. Pakko ne asennot kuitenkin on korjata, sillä vääristä asennoista voi jatkossa koitua suuria ongelmia, jopa ihan terveydellisiäkin. Painotan, että voi kuitenkin olla ihan mahdollista, että näissäkin kouluissa kohdalle sattuu hyvä ja pätevä opettaja. Siitä ei kuitenkaan voi antaa mitään takeita.

Summa summarum: jos tarkoitus on ihan vaan rennosti soitella ilman minkäänlaisia pidempiaikaisia tavoitteita, yksityiset oppilaitokset (Suzuki ja Maija Salo yms) ovat varmasti oikein hyviä, kivoja ja helppoja vaihtoehtoja. Jos haluaa olla varma, että saa tasokasta opetusta, ja jos haluaa oppia musiikkia kokonaisvaltaisemmin (soittotuntien lisäksi musiikin perusteet, yhteismusisointi), niin sitten suosittelen PMO:ta.

Tsemppiä teille pohdintoihin! Toivottavasti mieluisa instrumentti sekä opinahjo löytyy! :)

t.4

Kiitos sinulle kattavasta vastauksesta! Mietin noita pääsykokeita, että ottaako tuollainen 5-vuotias sitten ne kovinkin vakavasti tai että miten iso juttu se sitten on, jos ei tulekaan valituksi. Osaatko sanoa tarkemmin, että minkälaiset ne pääsykokeet näin pienillä ovat? Meillä tosiaan tytöllä ei ole muuta musiikkitaustaa kuin ihan tavallinen kansalaisopiston muskari.

Mutta tottakai toivon, että tyttö saisi alusta saakka laadukasta opetusta, jos vaikka innostuukin sitten kunnolla. Konservatorio kalskahtaa jotenkin jo niin ammattimaiselle paikalle, että harrastaako siellä sitten vain ne, jotka tietää jo tähtäävänsä muusikoiksi yms.?

Konservatorio myös hyvä vaihtoehto! Kaikissa musiikkioppilaitoksissa tavoitteet, on ihan tarpeen. Teoriatunnit tulevat yleensä mukaan vasta 10-vuotiaana, muttei ainakaan vielä alle kouluikäisenä. Kannattaa hakea useampaan paikkaan. Pääsykokeissa testataan laulupuhtautta sekä rytmitajua. Motivaatio soittamiseen on myös tärkeää sekä vanhemman tuki.

Konservatoriossa on myös ammattiopiskelijoita (2.aste), mutta pääasiassa tavallista musiikkioppilaitosmeininkiä. Aikaisemmin oli painottunut ammattikoulutukseen...

Konservatoriossa on myös ammattiopiskelijoita (2.aste), mutta pääasiassa tavallista musiikkioppilaitosmeininkiä. Aikaisemmin oli painottunut ammattikoulutukseen...

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 23:38"]

Kiitos sinulle kattavasta vastauksesta! Mietin noita pääsykokeita, että ottaako tuollainen 5-vuotias sitten ne kovinkin vakavasti tai että miten iso juttu se sitten on, jos ei tulekaan valituksi. Osaatko sanoa tarkemmin, että minkälaiset ne pääsykokeet näin pienillä ovat? Meillä tosiaan tytöllä ei ole muuta musiikkitaustaa kuin ihan tavallinen kansalaisopiston muskari.

Mutta tottakai toivon, että tyttö saisi alusta saakka laadukasta opetusta, jos vaikka innostuukin sitten kunnolla. Konservatorio kalskahtaa jotenkin jo niin ammattimaiselle paikalle, että harrastaako siellä sitten vain ne, jotka tietää jo tähtäävänsä muusikoiksi yms.?

[/quote]

Riippuu tietysti täysin lapsesta, kuinka vakavasti ottaa. Mutta jotenkin ehkä mulla olis sellanen fiilis, että vanhemmat ottaa nää tilanteet paljon vakavammin. Itse en esimerkiksi edes muista koko pääsykoetilannettani (olin 6-vuotias). Eikä siis siksi, että tilanne ois ollut jotenkin tosi järkyttävä, vaan yksinkertasesti en vaan osannut suhtautua siihen silloin niin vakavasti. Tosin, en kyllä lapsena muutenkaan ollut mikään jännittäjä, eli näissä on tietysti eroja. Mut ehkei kannata kauheesti luoda lapselle paineita siitä tilanteesta, kertoo vaan että mihin on menossa ja että siellä vähän laulellaan ja taputellaan, ei ehkä ole tarpeen kertoa että nyt on kyseessä vaativa pääsykoe jossa joko onnistuu tai epäonnistuu. Mut en kyllä tunne ketään, jolle olis jäänyt kovia traumoja siitä, ettei kouluun ole päässyt. :)

Pääsykokeissa tulee yleensä taputustehtävä, laulutehtävä ja harjoiteltu laulu. Plussaa on, jos oppilas osaisi soittaa jo jonkun pienen kappaleen sillä instrumentilla, mihin hakee (tämä ainakin konservatoriolla). Taputustehtävä = arvioija taputtaa yksinkertaisia rytmejä, ja lapsi toistaa rytmin taputtamalla. Laulutehtävä = arvioija soittaa pianolla yksinkertaisen, muutaman äänen sävelkulun, jonka jälkeen lapsi laulaa kuulemansa. Lisäksi lapsi saa harjoitella etukäteen jonkun helpon ja tutun laulun, esimerkiksi tuiki tuiki tähtönen, ja se sitten lauletaan pääsykokeessa.

Ja tietysti konservatoriolle saa hakea ja tulla kuka vaan, mutta siellä täytyy sitten oppilaan (ja huom, myös oppilaan vanhempien, joilla on koko hommassa tosi suuri rooli!) asennoitua alusta lähtien siihen, että siellä todella odotetaan, että oppilas harjoittelee läksynsä ja todella panostaa soittamiseen ykkösharrastuksenaan. Kaikki pienten lasten opettajat ovat kyllä siellä aivan huippuluokkaa, eli jos vaan asenne ja motivaatio on kohdillaan, niin konsalta taatusti saa loistavaa opetusta.

Kannattaa kyllä todella tutustua myös tuohon Pirkanmaan musiikkiopistoon! Siellä on siis samalla tavalla opetussuunnitelmat, kuin konsallakin, mutta silti mulla sellanen fiilis, et meininki ois siellä vähä rennompaa. Ja opettajat on sielläkin tosi hyviä, taatusti ammattilaisia.

[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 00:16"]

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 23:38"]

Kiitos sinulle kattavasta vastauksesta! Mietin noita pääsykokeita, että ottaako tuollainen 5-vuotias sitten ne kovinkin vakavasti tai että miten iso juttu se sitten on, jos ei tulekaan valituksi. Osaatko sanoa tarkemmin, että minkälaiset ne pääsykokeet näin pienillä ovat? Meillä tosiaan tytöllä ei ole muuta musiikkitaustaa kuin ihan tavallinen kansalaisopiston muskari.

Mutta tottakai toivon, että tyttö saisi alusta saakka laadukasta opetusta, jos vaikka innostuukin sitten kunnolla. Konservatorio kalskahtaa jotenkin jo niin ammattimaiselle paikalle, että harrastaako siellä sitten vain ne, jotka tietää jo tähtäävänsä muusikoiksi yms.?

[/quote]

Riippuu tietysti täysin lapsesta, kuinka vakavasti ottaa. Mutta jotenkin ehkä mulla olis sellanen fiilis, että vanhemmat ottaa nää tilanteet paljon vakavammin. Itse en esimerkiksi edes muista koko pääsykoetilannettani (olin 6-vuotias). Eikä siis siksi, että tilanne ois ollut jotenkin tosi järkyttävä, vaan yksinkertasesti en vaan osannut suhtautua siihen silloin niin vakavasti. Tosin, en kyllä lapsena muutenkaan ollut mikään jännittäjä, eli näissä on tietysti eroja. Mut ehkei kannata kauheesti luoda lapselle paineita siitä tilanteesta, kertoo vaan että mihin on menossa ja että siellä vähän laulellaan ja taputellaan, ei ehkä ole tarpeen kertoa että nyt on kyseessä vaativa pääsykoe jossa joko onnistuu tai epäonnistuu. Mut en kyllä tunne ketään, jolle olis jäänyt kovia traumoja siitä, ettei kouluun ole päässyt. :)

Pääsykokeissa tulee yleensä taputustehtävä, laulutehtävä ja harjoiteltu laulu. Plussaa on, jos oppilas osaisi soittaa jo jonkun pienen kappaleen sillä instrumentilla, mihin hakee (tämä ainakin konservatoriolla). Taputustehtävä = arvioija taputtaa yksinkertaisia rytmejä, ja lapsi toistaa rytmin taputtamalla. Laulutehtävä = arvioija soittaa pianolla yksinkertaisen, muutaman äänen sävelkulun, jonka jälkeen lapsi laulaa kuulemansa. Lisäksi lapsi saa harjoitella etukäteen jonkun helpon ja tutun laulun, esimerkiksi tuiki tuiki tähtönen, ja se sitten lauletaan pääsykokeessa.

Ja tietysti konservatoriolle saa hakea ja tulla kuka vaan, mutta siellä täytyy sitten oppilaan (ja huom, myös oppilaan vanhempien, joilla on koko hommassa tosi suuri rooli!) asennoitua alusta lähtien siihen, että siellä todella odotetaan, että oppilas harjoittelee läksynsä ja todella panostaa soittamiseen ykkösharrastuksenaan. Kaikki pienten lasten opettajat ovat kyllä siellä aivan huippuluokkaa, eli jos vaan asenne ja motivaatio on kohdillaan, niin konsalta taatusti saa loistavaa opetusta.

Kannattaa kyllä todella tutustua myös tuohon Pirkanmaan musiikkiopistoon! Siellä on siis samalla tavalla opetussuunnitelmat, kuin konsallakin, mutta silti mulla sellanen fiilis, et meininki ois siellä vähä rennompaa. Ja opettajat on sielläkin tosi hyviä, taatusti ammattilaisia.

[/quote]

t. 4 :)

Kiitos sulle taas, oli paljon apua tästä! :) Katsoin, että Pmo:lla olisi olemassa myös viulumuskari, en tiedä olisiko joku sellainen tytölle hyvä. 

En tarkkaan osaa sanoa tuosta viulumuskarista (tiedän siis konsan jutut paremmin siksi, että meidän AMK-piste on samassa rakennuksessa konsan kanssa), mutta ainakin sisältökuvaus vaikutti ihan pätevältä. Ainakin sellaisessa tilanteessa tuo varmasti on ideaali, jos ajatuksena on sitten myöhemmin vielä hakea esim. just PMO:n varsinaiselle opistopuolelle. Tuolla varmaan harjoitellaan just niitä juttuja, mitä pääsykokeisiinkin tulee. Kyllä tuolla varmasti alkuun pääsisi! Toki, jos todella tahtoo kehittyä, niin tarvitsee ihan oman opettajan ja yksityistunnit, mutta varmasti toi antaa kivan alkusysäyksen ja siinä ainakin näkee, tykkääkö viulusta vai ei.

Pari sanaa vielä kattaviin vastauksiin lisäksi. Alle kouluikäisillä teoriatunnit Tampereen konsalla kuitataan muskarilla. On siis soitto-oppilaille ilmainen. Varsinaiset musiikin perusteet -tunnit alkavat ekaluokkalaisena. Pääsykoe on ihan sopiva pienillekin, paikalla olevat opettajat ovat kokeneita pientenkin lasten kanssa. Turha pääsykokeen merkitystä on pienelle lapselle painottaa. Voithan sanoa, että jos haluaa soittamaan, on tapana käydä vähän "kokeilemassa" ja juttelemassa opettajien kanssa. Laulellaa ja taputetaan jne. vähän kuten muskarissa. Ja jos ei tule hyväksytyksi, niin sitten seuraavana vuonna uudestaan. Odotellessa voi tosiaan olla vaikka harjoitusoppilaana (yksi omista lapsistani aloitti näin ja saikin ihan mahtavan opettajan) tai Suzuki jne. kouluissa. Sisäänpääsyn "vaikeus" myös vaihtelee huomattavasti vuosittan. Paikkoja on jaossa vuosittain eri määrä ja hakijoiden taso voi vaihdella. Hakijoina on usein muualta muuttavia kokeneita soittajia aloittelijoiden lisäksi, mikä vaikuttaa hyväksyttävien aloittelijoiden määrään. Joten ei kannata lannistua, vaikka ekalla kerralla ei tärppäisi.

Soittimen valinnasta vielä sen verran, että sellon kuljettaminen on lapselle huomattavasti haastavampaa kuin viulun. Eli jos on tarkoituksena, että lapsi voi kulkea jossain vaiheessa itsenäisesti soittotunneille, niin sellon kanssa se onnistuu huomattavasti myöhemmin kuin viulun. Isonakin sellon kuskaaminen on työlästä, viulu taas kulkee mukana varsin näppärästi koulussa jne. Konsa on hyvien bussiyhteyksien varrella, PMO vähän sivummassa. Sijaintiakin kannattaa miettiä, sillä jos soittoharrastus jatkuu, tulee lapsi käymään musiikkiopistossaan useita kertoja viikossa vähän isompana. Soittotuntien lisäksi tulevat orkesteriharkat ja teoriatunnit ja perheen arkea helpottaa kovasti, jos ei aina tarvitse kuljettaa.

Vastaava tilanne, joten nostetaan ketju, jos löytyisi nykytilanteen tietäjiä. Nelivuotias lapsi ja etsinnässä olisi paikka, missä viulunsoitto alkaa heti kunnolla. Itse soitin, tosin pianoa, pitkälle ja koin huonona asiana sen, että muutamat alkuvuodet meni vähän hukkaan ennen kuin sain hyvän opettajan ja homma lähti nousukiitoon. Sain siis loistavan opettajan vasta 13- vuotiaana. 

Nyt tuo tyttö on yhtälailla näppärä sormistaan kuin itse olen ja tykkää viulumusiikista, ehkä vähän harmillisesti 😉 joten pakkohan sitä on viedä se kokeilemaan olisiko viulu sopiva instrumentti. Mutta minne veisi? Asutaan pirkkalassa, joten pitäisi kai viedä pirkan musiikkiopistoon, mutta mua epäilyttää se, että onko se sellainen samanlainen liian rento paikka kuin missä itse aikoinani olin. Kun kuitenkin soitonopetus ja soitinvalmennus voi olla loistavia lapselle ja tosi kivoja vaikkei meininki olisikaan hällä väliä rentoa. 

En tiedä miten pääsykokeissa onnistuisi, kun ei tytöllä kyllä laulaääntä ole. Ihan niin kuin itselläni ei ääni pysy vireessä vaikka kuulenkin sen itse. Joten siis jos testit perustuu kurkunpään toimintaan niin ei tuo minnekään pääse, oli sitten musikaalinen tai ei loppupeleissä.

Ja lisäyksenä edelliseen, että en toki toivo, että nelivuotiaalta edellytetään joka päivä pitkiä soittoläksyjä kuitenkaan, sen verran pieni kuitenkin. Toisaalta kuusivuotiaalta jo enemmän töitäkin voi edellyttää.

Ja vielä korjaus tuohon ylempään, että tarkoitan siis sitä uutta pirkan opiston musiikkiopistoa, mikä on juuri perustettu.

Oma lapsi soittaa Suzukikoulussa Tampereella ja on käyty myös PMOlla konserteissa, sen verran sanon, että niissä kahdessa konsertissa, missä PMOlla ollaan oltu on ollut ihan saman tasoista kuin Suzukikoululla. Vääriä asentoja soittajilla löytyy sekä opisto että yksityispuolelta valitettavasti :( Ihan opettajasta kiinni ja siitä, miten paljon lapsi harjoittelee.

Suzukipuolella kuitenkin minusta on saatu enemmän pienistä oppilaistai irti, sinnehän ei ole pääsykokeita ja silti lopputulos samanlainen, lisäksi lapset osaavat soittaa ulkoa ja sävelpuhtaus tämän otoksen perusteella parempi. Mutta kuten sanotaan, ihan sattumasta ja opettajasta kiinni. Ei voi minusta kuitenkaan sanoa, että yksityispuolen huonoja asentoja opistoissa korjailtaisiin suuressa määrin, koskapa PMOn soittajista niitä huonoja asentoja o ihan yhtä monella.

Pienen lapsen laittaisin kyllä mieluummin Suzukiin, vaikka sitten Suzukilla opettavalle opettajalle opistoon, jos sellaisia on.

Sitten Konsalle jatkoon jossai vaiheessa kaikki, joissa on ainesta puoliammattilaisiksi tai ammattilaisiksi.

Hyvi soittaminen vaatii, hyvän opettajan, aktiivisen vanhemman ja sitkeän lapsen ja paljon paljon työtä. Viulua ei voi soittaa sillä tavalla että harjoittelee joka toinen päivä.

Mari kirjoitti:

Vastaava tilanne, joten nostetaan ketju, jos löytyisi nykytilanteen tietäjiä. Nelivuotias lapsi ja etsinnässä olisi paikka, missä viulunsoitto alkaa heti kunnolla. Itse soitin, tosin pianoa, pitkälle ja koin huonona asiana sen, että muutamat alkuvuodet meni vähän hukkaan ennen kuin sain hyvän opettajan ja homma lähti nousukiitoon. Sain siis loistavan opettajan vasta 13- vuotiaana. 

 

Nyt tuo tyttö on yhtälailla näppärä sormistaan kuin itse olen ja tykkää viulumusiikista, ehkä vähän harmillisesti 😉 joten pakkohan sitä on viedä se kokeilemaan olisiko viulu sopiva instrumentti. Mutta minne veisi? Asutaan pirkkalassa, joten pitäisi kai viedä pirkan musiikkiopistoon, mutta mua epäilyttää se, että onko se sellainen samanlainen liian rento paikka kuin missä itse aikoinani olin. Kun kuitenkin soitonopetus ja soitinvalmennus voi olla loistavia lapselle ja tosi kivoja vaikkei meininki olisikaan hällä väliä rentoa. 

 

En tiedä miten pääsykokeissa onnistuisi, kun ei tytöllä kyllä laulaääntä ole. Ihan niin kuin itselläni ei ääni pysy vireessä vaikka kuulenkin sen itse. Joten siis jos testit perustuu kurkunpään toimintaan niin ei tuo minnekään pääse, oli sitten musikaalinen tai ei loppupeleissä.

Jos ei pysty laulamaan puhtaasti, ei ole musikaalinen. Hyvin yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Mari kirjoitti:

Vastaava tilanne, joten nostetaan ketju, jos löytyisi nykytilanteen tietäjiä. Nelivuotias lapsi ja etsinnässä olisi paikka, missä viulunsoitto alkaa heti kunnolla. Itse soitin, tosin pianoa, pitkälle ja koin huonona asiana sen, että muutamat alkuvuodet meni vähän hukkaan ennen kuin sain hyvän opettajan ja homma lähti nousukiitoon. Sain siis loistavan opettajan vasta 13- vuotiaana. 

 

Nyt tuo tyttö on yhtälailla näppärä sormistaan kuin itse olen ja tykkää viulumusiikista, ehkä vähän harmillisesti 😉 joten pakkohan sitä on viedä se kokeilemaan olisiko viulu sopiva instrumentti. Mutta minne veisi? Asutaan pirkkalassa, joten pitäisi kai viedä pirkan musiikkiopistoon, mutta mua epäilyttää se, että onko se sellainen samanlainen liian rento paikka kuin missä itse aikoinani olin. Kun kuitenkin soitonopetus ja soitinvalmennus voi olla loistavia lapselle ja tosi kivoja vaikkei meininki olisikaan hällä väliä rentoa. 

 

En tiedä miten pääsykokeissa onnistuisi, kun ei tytöllä kyllä laulaääntä ole. Ihan niin kuin itselläni ei ääni pysy vireessä vaikka kuulenkin sen itse. Joten siis jos testit perustuu kurkunpään toimintaan niin ei tuo minnekään pääse, oli sitten musikaalinen tai ei loppupeleissä.

Jos ei pysty laulamaan puhtaasti, ei ole musikaalinen. Hyvin yksinkertaista.

Hyvin yksinkertaisesti olet täysin väärässä. Ihminen voi kyllä kuulla, meneekö melodia puhtaasti, mutta ei osaa hallita kurkunpäätään niin hyvin. että osaisi laulaa puhtaasti.

Toiseksi musikaalisuus - tai oikeasti tässä puhutaan nyt sävelkorvasta, joka on yksi musikaalisuuden osatekijöistä - ei ole ominaisuus, joka joko on tai ei ole. Se on ominaisuus, jota voi harjoittelemalla kehittää hyvin paljon. Minullakin on kokemusta lapsesta, jolla ei vaikuttanut olevan lainkaan sävelkorvaa. Niinpä hän kuitenkin loppujen lopuksi suoritti musiikkiopistossa sellonsoiton MOT-tutkinnon (entinen iso ykkönen) erinomaisella arvosanalla.

Vierailija kirjoitti:

Mari kirjoitti:

Vastaava tilanne, joten nostetaan ketju, jos löytyisi nykytilanteen tietäjiä. Nelivuotias lapsi ja etsinnässä olisi paikka, missä viulunsoitto alkaa heti kunnolla. Itse soitin, tosin pianoa, pitkälle ja koin huonona asiana sen, että muutamat alkuvuodet meni vähän hukkaan ennen kuin sain hyvän opettajan ja homma lähti nousukiitoon. Sain siis loistavan opettajan vasta 13- vuotiaana. 

 

Nyt tuo tyttö on yhtälailla näppärä sormistaan kuin itse olen ja tykkää viulumusiikista, ehkä vähän harmillisesti 😉 joten pakkohan sitä on viedä se kokeilemaan olisiko viulu sopiva instrumentti. Mutta minne veisi? Asutaan pirkkalassa, joten pitäisi kai viedä pirkan musiikkiopistoon, mutta mua epäilyttää se, että onko se sellainen samanlainen liian rento paikka kuin missä itse aikoinani olin. Kun kuitenkin soitonopetus ja soitinvalmennus voi olla loistavia lapselle ja tosi kivoja vaikkei meininki olisikaan hällä väliä rentoa. 

 

En tiedä miten pääsykokeissa onnistuisi, kun ei tytöllä kyllä laulaääntä ole. Ihan niin kuin itselläni ei ääni pysy vireessä vaikka kuulenkin sen itse. Joten siis jos testit perustuu kurkunpään toimintaan niin ei tuo minnekään pääse, oli sitten musikaalinen tai ei loppupeleissä.

Jos ei pysty laulamaan puhtaasti, ei ole musikaalinen. Hyvin yksinkertaista.

Ei se niin ole, jotkut vaan ei hallitse ääntään vaikka nuottikorvaa onkin. Sama tyyppi voi pianolla soittaa melodiat ihan vain korvakuulolta oikein mutta laulaen menee pieleen (minkä itsekin kyllä havaitsee).