Kun rutiinien ylläpito on vaikea...

Kuinka yleistä on aikuiselämään kuuluva elämänhallinnan puute tai ainakin tunne siitä? Minä joudun päivittäin taistelemaan itsehillinnän ja tunteiden tasapainon säilyttämisestä sekä pelkojen ja lamaannuttavan epäonnistumisen tunteen hyväksymisestä. Olen tosi väsynyt siihen. Tätä en odottanut aikuisuudelta. Mielessä pyörii vain huoli tulevaisuudesta ja elämälläni ei ole mitään merkitystä. Tuntuu, että olen tosi epäonnistunut töissä, ihmissuhteissa, harrastuksissa, terveydessä ja jopa ulkonäöllisestikin nyt kun olen lihonut. Aloitan aina uuden elämän jonka pyhät kulmakivet ovat säännöllinen, itsetehty ruoka, päivittäinen liikunta, kodin siisteyden ylläpito tyylillä joka päivä jotakin mutta en koskaan saa kasattua rutiineja pitäväksi. Kaikista pahinta on säännöllinen ruoan kokkaaminen. Nälkä hiipii salakavalasti ja sitten on jo liian myöhästä. Energiat ja keskittyminen nollassa jotta voisi kokata, haen nopeta (yleensä lihottavaa) ruokaa josta seuraa kauhea morkkis ja epäonnistumisen tunne joka sitten lamauttaa niin pahasti ettei pääse liikkumaankaan. Ja päivästä toiseen tällaista. Nyt asiat pahimmillaan sillä olen lomautettu ja minulla en ole edes tekosyytä kiireistä. Herään joka aamu energittömänä ja surumielisenä. Olen sairastanut masennuksen kahdesti ja tiedän olevani parhaillaankin vähintäänkin toipuva masennuspotilas. Sinällään rahavaikeuksista huolimatta kaikki on elämässäni järjellä ajateltuna kunnossa mutta pelot, huoli ja epäonnistuminen pilaa kaiken. On kihlattu, kiva koti, työkin johon palata kun ajat paranee. Haluaisin joskus lapsiakin, mutta oma ikäkin alkaa paukkua vastaan kun vain odottelen tässä että saisin sen paljon puhutun elämäni vain hllintaan ensin, muuten en lapsia tule jaksamaan.     

Olenko siis ainoa joka joutuu taistelemaan tällä lailla koko ajan ajatuksiensa ja pelkonsa kanssa vai onko aikuisiän jatkuva pelko ja tunne epäonnistumisesta jossakin määrin vaiettu salaisuus? Kun ulospäin se näyttää siltä kuin kaikki muut ikäluokkani pariskunnat ovat "super marjoja" joilla on koti ja asiat hallinnassa vaikka puoliso pettää tai lapsi syntyy vammaisena. Olen itse varmaankin jotenkin puutteellinen!!!!