Olin koukussa blogeihin, ostin kalliita "blogitavaroita" --> harmittaa !!

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 02:03"]

AP, mitä "tyypillisiä blogituotteita" sitten ostit jos noin paljon rahaa meni?

[/quote]'

ihmettelen samaa, että mitkä ne nyt niin kalliita asioita oli että alkoivat suorastaan oksettamaan, vai oliko aloitus provo??!

Siis.... öööö... miksi jotkut ALApeukuttavat viiskymppistä kommentoijaa numero kymmenen, jota nämä nolot nuoret sopulimaiset bloggaajat matkivat??

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:28"]

Siis.... öööö... miksi jotkut ALApeukuttavat viiskymppistä kommentoijaa numero kymmenen, jota nämä nolot nuoret sopulimaiset bloggaajat matkivat??

[/quote]

Koska se on aivan naurettavan epäuskottava, teennäinen ja itseriittoinen kirjoitus.

Minä lähinnä vain ihailen blogeja, mutta sitten toisaalta myös luen niitä myös kriittisesti siinä mielessä, että se jatkuva osto on lähinnä säälittävää ja huvittavaa. Ymmärtäisin, että ostaisin pari-kolme hinnakkaampaa laatuvaatetta vuodessa, mutta ihan oikeasti, kuka tarvitsee joka ikinen viikko uusia puseroita, housuja, huiveja, kenkiä? Ostaminenkin voi mennä överiksi, ja jotenkin syö ihmisen uskottavuutta silmissäni; enää en ajattele, että blogisti on kiinnostunut muodista: -ajattelen, että on shoppailuriippuvainen! Toisaalta blogin ylläpitäminen vaatii jatkuvasti "uutta" mutta pitääkö sitä vaatetta ja tavaraa syöttää lukijoille ihan tolkutonta tahtia, ja järkevää olisi ostaa osa vaatteista/tavaroista voisi ostaa vaikka käytettynä, mikä osoittaisi tervettä järkeä.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:28"]

Siis.... öööö... miksi jotkut ALApeukuttavat viiskymppistä kommentoijaa numero kymmenen, jota nämä nolot nuoret sopulimaiset bloggaajat matkivat??

[/quote]

Koska se on aivan naurettavan epäuskottava, teennäinen ja itseriittoinen kirjoitus.

[/quote]

Viiskymppisellä edelläkävijällä on kuules vähän varaakin jo olla itseriittoinen :-)

Joku sopulituote-jälkijuna-bloggaaja itkee täällä ja alapeukuttaa näitä monella eri laitteella? ;D ;D ,D

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 23:21"]

Tiedän tunteen. Itse olen aivan koukussa nettishoppailuun. Ahdistaa tämä ja blogien lukeminen pahentanut ongelmaa.

[/quote]

tämä taitaa olla aika iso ongelma ihan itse bloggareillakin, ja monella lukijalla. Tavaraa haalitaan jo lähes sairaalloisella tavalla. 

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:28"]

Siis.... öööö... miksi jotkut ALApeukuttavat viiskymppistä kommentoijaa numero kymmenen, jota nämä nolot nuoret sopulimaiset bloggaajat matkivat??

[/quote]

Koska se on aivan naurettavan epäuskottava, teennäinen ja itseriittoinen kirjoitus.

[/quote]

Viiskymppisellä edelläkävijällä on kuules vähän varaakin jo olla itseriittoinen :-)

[/quote

Voi sua. Kun suurinta osaa ihmisistä ei voi vähempää kiinostaa sun materia. Ihmetyttää vain, että joku rakentaa identiteettinsä moiselle ja pitää itseään jotenkin erinomaisena ja kadehdittavana 'edelläkävijänä'. Noi aikaisemmt kommentit vain antoivat kuvan vastenmielisestä, pinnallisesta ihmisestä. Toivottavasti trollaa (t).

22 jatkaa.  Oikeastaan samasta syystä on tosi surullista jos joku toimii ap:n kuvailemalla tavalla. Surkeaa jos oma identiteetti pitää rakentaa joidenkin blogitavaroiden päälle. Jotenkin häiriintynyttä, ehkä just taustalla masennusta tms. tyhjyydentunnetta. Surullista.  :(

22 jatkaa.  Oikeastaan samasta syystä on tosi surullista jos joku toimii ap:n kuvailemalla tavalla. Surkeaa jos oma identiteetti pitää rakentaa joidenkin blogitavaroiden päälle. Jotenkin häiriintynyttä, ehkä just taustalla masennusta tms. tyhjyydentunnetta. Surullista.  :(

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 01:32"]

Minulla kävi päinvastoin eli syy miksi nämä kuuluisat blogituotteet alkoivat tökkimään ja pahasti; ostin noita nykybloggaajien suosimia klassikkovaate-, klassikkoasuste- ja sisustustuotteita vuosia ennen jo kuin blogeja edes oli olemassa (1995-2004), ihmettelin kun niin moni "pissistyylinen" (anteeksi tuo tyly pissusanonta mutta parempaa en tähän hätään keksi!) nuori nainen ja jopa teini tuli kaupungilla ja eri tilanteissa kysymään minulta että mikä tuo ja tuo kalliin näköinen juttu on kun se on niin hieno ja niin poispäin, tai että onko tuo nyt se ja se merkki josta olen kuullut juttua jonkun tutun tutun kautta ulkomailta joskus. Meillä käyneiden tuttavien lapset alkoivat ottamaan mallia sisustuksestani joka oli tuolloin vielä erilainen kuin muilla, ja vaatimaan vanhemmiltaan erilaisia sisustuselementtejä ja yksityiskohtia opiskelijakämppiinsä, eikä mitään halpoja sellaisia kuitenkaan.

Sitten vuosia myöhemmin aloin selailemaan suomalaisia blogeja kun niitä rupesi ilmestymään nettiin ja huomasin että ne minun hankkimat tuotteet alkoivat toistumaan muilla, ja klikkasin seuraavaan, seuraavaan ja samat jutut pomppi silmille eri ihmisten päällä. Häiritsevintä ja lisäksi oudointa tässä se että olen kohta 45-vuotias ja että pari-kolmekymppiset haluavat samoja asioita kuin minä, uskottavuus menee puolin ja toisin? ;D

[/quote]

Eikö klassikkotuote ole nimenomaan sellainen, joka kestää aikaa ja ei katso onko käyttäjä nuori vai vanha.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:01"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:28"]

Siis.... öööö... miksi jotkut ALApeukuttavat viiskymppistä kommentoijaa numero kymmenen, jota nämä nolot nuoret sopulimaiset bloggaajat matkivat??

[/quote]

Koska se on aivan naurettavan epäuskottava, teennäinen ja itseriittoinen kirjoitus.

[/quote]

Viiskymppisellä edelläkävijällä on kuules vähän varaakin jo olla itseriittoinen :-)

[/quote

Voi sua. Kun suurinta osaa ihmisistä ei voi vähempää kiinostaa sun materia. Ihmetyttää vain, että joku rakentaa identiteettinsä moiselle ja pitää itseään jotenkin erinomaisena ja kadehdittavana 'edelläkävijänä'. Noi aikaisemmt kommentit vain antoivat kuvan vastenmielisestä, pinnallisesta ihmisestä. Toivottavasti trollaa (t).

[/quote]

siis täh? Mikä ihmeen identiteetin rakentaminen? Jos ostaa aina vaatteensa City-marketista, niin rakentaako ko ihminen myös jotain identitettiä? Miksi sitä identiteettiä rakentaa vaan se kalliin tuotteen ostaja?

miksi joidenkin on vaikea uskoa, että joku ostaa kalliin puoleisen vaikkapa käsilaukun vaan sen takia että se miellyttää silmää ja siihen on varaa?

en kiellä, että näitä identiteetin rakentajia ei olisi, mutta se ei tarkoita, että jokainen vaikkapa LV-laukun ostaja olisi sellainen.

hyvin halvat tavarat ovat aika usein myös kamalannäköisiä. Ei aina, mutta aika usein

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:01"]

Voi sua. Kun suurinta osaa ihmisistä ei voi vähempää kiinostaa sun materia. Ihmetyttää vain, että joku rakentaa identiteettinsä moiselle ja pitää itseään jotenkin erinomaisena ja kadehdittavana 'edelläkävijänä'. Noi aikaisemmt kommentit vain antoivat kuvan vastenmielisestä, pinnallisesta ihmisestä. Toivottavasti trollaa (t).

[/quote]

MItä minua haukut? En ole sama, ihmettelen vaan miksi niin monet nuoret matkija-naiset pitää vanhempia hyväitsetuntoisia ja tyylikkäitä naisia jonain uhkana, ja sitten kopioivat heitä, tuttavapiirissäni 2 tällaista.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:11"]

Eikö klassikkotuote ole nimenomaan sellainen, joka kestää aikaa ja ei katso onko käyttäjä nuori vai vanha.

[/quote]

Klassikkotuotteiden kohderyhmä on 35+ naiset eikä mitkään 20-35v aikuispissikset. Kysy vaikka näiden merkkien edustajilta.

Klassikkotuotteet vaihtelevat vuoden mukaan, jotkut 10 vuotta sitten ostetut jutut eivät ole enää klassikkotuotteita muualla päin maailmaa mutta hyväuskoiset suomalaiset näyttävät uskovan niin. Samojen hyväuskoisten ostamat kalliit tuotteet ovat nyt myynnissä huutonetissä ja blogikirppiksissä, joten se kertonee kaiken.

Numerolle 26. Ihan sama missä kukakin valitsee ostoksensa tehdä. Tässä kuitenkin ihan selvästi jotkut nostavat itseään omistamiensa tavaroiden perusteella.  Juuri tuollainen asenne, että 'mun ostamat tavarat tarkoittavat sitä, että olen itsevarna, tyylikäs ja menestynyt aikuinen nainen'. On vähän naurettava. Millä perusteella joku toinen joka valitsee ostaa samoja asioita, onkin säälittävä ja kateellinen ja jotenkin  alentuvasti ihailee sinua 'edelläkävijää'? Koska ehdittilata samat kamat aikaisemmin? Koska tädin nassu ei viehätä? Ikä ei riitä?  

Ihmeen pinnallista hiekkalaatikko nenoa. Eikä se sun laukkus susta sen kummosempaa ihmistä tee ja kai sitä nyt kukin saa ostaa mitä haluaa ilman jotsin nokkimisjärjestystä.

Ja aika outoja nää 'nuoret kadehtii ja matkii mua, kun olen niin tyylikös ja ylivertainen ja mulla on niiiiin hyvä tää itsetuntokin'. Olisiko mahdollista, että ostavat niitä laukkuja koska on varaa ja tykkäävät niistä.  Ja olikohan teilläkin nuorempana vähän sitä epävarmuutta. Tulee sellainen kuva, että taitaa olla vieläkin...

Eihän tuosta nyt niin paljon tarvi ahdistua.. ostit varmasti tuotteet koska ne miellyttivät silmää. Mikset vaikka tuunaisi osaa tuotteista omanlaisiksi jotta tuntisit taas saaneesi kiinni omista ideoista ja mieltymyksistä. Sijoita vaikka tuotteet jonkun ei niin blogimaisen tuotteen kanssa. Kirppiksiltäkin voi löytyä kaikkea kivaa mitä voi sitten tuunailla omanlaiseksi..suomi on muutenkin massaketjujen unelma..jokapaikassa myydään samoja tuotteita, uskon että jokaisen asunto on kuitenkin erilainen kun toisen..älä vielä heitä hanskoja tiskiin...mieti hetki mitkä esineet on sun juttu, mikä on sun mielestä kaunista, kodikasta mikä taas olisi se sun kodin pieni mauste joka on sulle tärkeä..ja laita ne tavarat kiertoon joista et tykkää tai jotka ei sovi sun mielestä sun kotiin. No hard feelings vai miten se menikään..

Muakin kiinnostaisi mitä olet ostanut? Jos juttu on totta..

Luen itsekin blogeja, niistä saa ideoita joita voi vähän muokata omanlaisekseen. Suoraan en ala kopioimaan mitään, käy tylsäksi.

Tutulta tuntuu. Itsekin olen ollut riippuvainen nettishoppailusta muutamia vuosia sitten. Se alkoi ollessani 19-vuotias, kun äitini ja poikaystäväni sairastuivat molemmat samaan aikaan vakavasti. Vaikka sitä en silloin itse oikein tajunnutkaan, niin nuo vastoinkäymiset saivat mut masentumaan, ja sitä ahdistusta pakenin sitten nettikauppoihin. Ostelin paljon samoja vaatteita kuin esim. silloisella lempibloggaajallani, koska mielestäni hänen elämänsä oli täydellistä, ja jotenkin ajattelin että itse voisin elää edes vähän samanlaista elämää käyttämällä samoja vaatteita. Töiden teonkin olin kunnolla aloittanut vasta vähän aikaa sitten lukiosta päästyäni, ja rahaa tuntui olevan käytettävissä hirveästi. Typerää, tiedetään! Mutta 19-vuotiaalle se oli aika tukala tilanne...

Ostoskierrettä jatkui mulla ehkä n. vuoden verran ennen kuin aloin kyseenalaistamaan omaa touhuani. Mihinkään muuhun ei oikein rahaa jäänytkään kuin osamaksuvelkojen makseluun - pahimmassa vaiheessa mulla oli pelkästään Nellyn tilailuista 2500 euroa velkaa, ja tilasin monista muistakin kaupoista. Pitkään en uskaltanut kertoa tästä kenellekään ja olin erittäin ahdistunut tilanteesta, mutta lopulta taakka alkoi tuntua niin suurelta, että mun oli pakko kertoa poikaystävälleni. Se oli sellainen käännekohta mun kulutustottumuksien muuttumisessa - mun oli pakko lopettaa shoppaileminen, jotta poikaystävä ei menettäisi luottamustaan minuun ja haluaisi yhä olla kanssani.

Pikku hiljaa tässä on sitten alettu opetella normaalia kulutuskäyttäytymistä. Osamaksuvelkoja on edelleen jäljellä n. 1500 euroa, mutta se ei todellakaan ole paljoa verrattuna siihen velkasummaan pahimmassa vaiheessa... Nuo saan helposti kesään mennessä maksettua pois. Luottotiedot olen onneksi onnistunut säilyttämään koko ajan, vaikka ei niidenkään meno ole varmasti kaukana ollut - muutamankin kerran laskuja on mennyt perintään asti.

Huomaan kyllä edelleenkin, että mun vaatteiden osteleminen lähtee helposti käsistä. Esimerkiksi nyt olin koko syksyn ostamatta lähes mitään, ajatuksena että ostan sitten joulun alennusmyynneistä. Noh, päätös piti, enkä tosiaan ole ostanut mitään normaalihintaista - mutta niitä alennusmyyntivaatteita tilasinkin sitten todella paljon! Pelästyin aika tavalla, kun laitoin tilaussummat taulukkoon, sillä olin jo luullut oppineeni pois tästä. Onneksi nuo vaatteet voi tietysti palauttaa, ja jatkossa täytyy vain entistä tarkemmin vahtia itseään, ettei ostaminen mene överiksi.

Hurjasti tsemppiä aloittajalle ja muille, joilla on ongelmia shoppailun kanssa. Mua eniten auttanut neuvo on, että kerro asiasta jollekulle! Niin paljon kuin tykkäänkin ostelusta, avomiestäni rakastan huomattavasti enemmän enkä missään nimessä halua tuottaa hänelle pettymystä. Jo se, että ajattelen hänen pettynyttä ilmettään, saa ostoshimot haihtumaan hyvin nopeasti. Toinen hyvä vinkki on pitää vaikka Excelissä kirjaa vaateostoksista, sillä nettikaupoissa ainakin mulla menee helposti vähän todellisuudentaju sekaisin ja 200 euroa alkaa tuntua pieneltä summalta... Kolmantena mua on auttanut todella paljon shoppailun ekologisuuden miettiminen - vaatteiden tuottaminen kuormittaa hirveästi ympäristöä ja varmasti monet esim. Nellyn vaatteet on tuotettu minimipalkoilla halpatyömaissa, enkä halua että mun vaatteet on revitty muiden ihmisten selkänahasta.

Tutulta tuntuu. Itsekin olen ollut riippuvainen nettishoppailusta muutamia vuosia sitten. Se alkoi ollessani 19-vuotias, kun äitini ja poikaystäväni sairastuivat molemmat samaan aikaan vakavasti. Vaikka sitä en silloin itse oikein tajunnutkaan, niin nuo vastoinkäymiset saivat mut masentumaan, ja sitä ahdistusta pakenin sitten nettikauppoihin. Ostelin paljon samoja vaatteita kuin esim. silloisella lempibloggaajallani, koska mielestäni hänen elämänsä oli täydellistä, ja jotenkin ajattelin että itse voisin elää edes vähän samanlaista elämää käyttämällä samoja vaatteita. Töiden teonkin olin kunnolla aloittanut vasta vähän aikaa sitten lukiosta päästyäni, ja rahaa tuntui olevan käytettävissä hirveästi. Typerää, tiedetään! Mutta 19-vuotiaalle se oli aika tukala tilanne...

Ostoskierrettä jatkui mulla ehkä n. vuoden verran ennen kuin aloin kyseenalaistamaan omaa touhuani. Mihinkään muuhun ei oikein rahaa jäänytkään kuin osamaksuvelkojen makseluun - pahimmassa vaiheessa mulla oli pelkästään Nellyn tilailuista 2500 euroa velkaa, ja tilasin monista muistakin kaupoista. Pitkään en uskaltanut kertoa tästä kenellekään ja olin erittäin ahdistunut tilanteesta, mutta lopulta taakka alkoi tuntua niin suurelta, että mun oli pakko kertoa poikaystävälleni. Se oli sellainen käännekohta mun kulutustottumuksien muuttumisessa - mun oli pakko lopettaa shoppaileminen, jotta poikaystävä ei menettäisi luottamustaan minuun ja haluaisi yhä olla kanssani.

Pikku hiljaa tässä on sitten alettu opetella normaalia kulutuskäyttäytymistä. Osamaksuvelkoja on edelleen jäljellä n. 1500 euroa, mutta se ei todellakaan ole paljoa verrattuna siihen velkasummaan pahimmassa vaiheessa... Nuo saan helposti kesään mennessä maksettua pois. Luottotiedot olen onneksi onnistunut säilyttämään koko ajan, vaikka ei niidenkään meno ole varmasti kaukana ollut - muutamankin kerran laskuja on mennyt perintään asti.

Huomaan kyllä edelleenkin, että mun vaatteiden osteleminen lähtee helposti käsistä. Esimerkiksi nyt olin koko syksyn ostamatta lähes mitään, ajatuksena että ostan sitten joulun alennusmyynneistä. Noh, päätös piti, enkä tosiaan ole ostanut mitään normaalihintaista - mutta niitä alennusmyyntivaatteita tilasinkin sitten todella paljon! Pelästyin aika tavalla, kun laitoin tilaussummat taulukkoon, sillä olin jo luullut oppineeni pois tästä. Onneksi nuo vaatteet voi tietysti palauttaa, ja jatkossa täytyy vain entistä tarkemmin vahtia itseään, ettei ostaminen mene överiksi.

Hurjasti tsemppiä aloittajalle ja muille, joilla on ongelmia shoppailun kanssa. Mua eniten auttanut neuvo on, että kerro asiasta jollekulle! Niin paljon kuin tykkäänkin ostelusta, avomiestäni rakastan huomattavasti enemmän enkä missään nimessä halua tuottaa hänelle pettymystä. Jo se, että ajattelen hänen pettynyttä ilmettään, saa ostoshimot haihtumaan hyvin nopeasti. Toinen hyvä vinkki on pitää vaikka Excelissä kirjaa vaateostoksista, sillä nettikaupoissa ainakin mulla menee helposti vähän todellisuudentaju sekaisin ja 200 euroa alkaa tuntua pieneltä summalta... Kolmantena mua on auttanut todella paljon shoppailun ekologisuuden miettiminen - vaatteiden tuottaminen kuormittaa hirveästi ympäristöä ja varmasti monet esim. Nellyn vaatteet on tuotettu minimipalkoilla halpatyömaissa, enkä halua että mun vaatteet on revitty muiden ihmisten selkänahasta.