Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maaseudulla asuminen on luksusta
10.10.2020 |
Suomi on joissain suhteissa yhden totuuden maa. Nyt vaikuttaa kuin ainoa oikea totuus olisi se, että kaikkien täytyy ja pitää asua kaupungissa. Mieluiten Helsingissä. Itse asuin stadissa 15 vuotta ja sen jälkeen ulkomailla toiset 15 vuotta. Osan aikaa todellisissa metropoleissa, mihin pikkuista Helsinkiä ei tule sotkea samana päivänä.
Noissa maailman metropoleissa ainakin oppi sen, että ainoastaan hyvin varakkailla on niissä asiat hyvin. Muille asukkaille ne ovat lähinnä ruuhkaisia ja saastuneita betonikasoja. Ainainen ruuhkassa seisominen ja kiire tulivat tutuksi. Osittain kiire johtui siitä, että ollakseen perillä ajoissa täytyi matkaan lähteä jo monta tuntia aikaisemmin.
Näillä varakkailla oli sitten yleensä maaseutuasunto ja onnekkaimmat olivat jättäneet kaupungintaakseen ja hankkineet ison asumuksen maalta. Osa jopa jotain joka lähestyi kartanoa tai linnaa.
Puhutaan tietysti erilaisista olosuhteista ja Suomessa kaavoitus harvaanasutussa maassa on äärimmäisen tiukkaa, jotta luotaisiin sitä keinotekoista niukkuutta. Tätä niukkuutta sitten selitellään milloin milläkin energiansäästöllä ja muulla, mutta tarkoituksena on myydä betonikuutioita kalliilla ja talon alla oleva kiinteistön maapohja on suunnilleen kullasta tehty. Samoin suomalaiselle liikkuminen on niin kallista, ettei kovin suurta päivittäistä työmatkaa viitsi tehdä.
Englannin maaseudulla ihmettelin maanhintoja ja maaomaisuutta oli yleensä erittäin varakkailla ihmisillä. Saarilla asuu huomattavasti enemmän porukkaa kuin Suomessa, mutta silti maaseudun puolella ollaan ja eletään hyvin väljästi.
Itse en enää voisi kuvitella palaavani niihin kämppiin, mitä oli aikanaan Helsingissä ja maailmalla. Omalla kohdallani betonikuutiossa asuminen on iso no-no. Tilaa pitää olla riittävästi eli ainakin 50 neliötä per asuja sekä saunat ja muut erikseen. Työtila on itselleni ihan työni takia oleellinen eikä sellaiseen olisi varaa pääkaupungissa. Neliöitä kun tulee olla minimissään sata.
Olen miettinyt kehitystä maailmalla ja Suomen maaseutu on mielestäni tällä hetkellä edullinen hankinta hintatasoltaan. Maailma muuttuu niin nopeasti, että se maaseutukin voi jossain vaiheessa alkaa kiinnostaa. Ja saattaa olla, että silloin se onkin ainoastaan varakkaiden ulottuvilla. Maalla kun on noita assetteja toisinaan ihan omalla tontilla alkaen polttopuusta aina marjoihin ja sieniin. Kalaa löytyy järvestä tai merestä ja naapureilta löytyy monenmoista apua ja tarviketta.
Mielestäni elämä kaupungissa vasta köyhää on. Täällä maalla palkkataso ei välttämättä ole kummoinen, mutta on muunkinlaista rikkautta. Ja oma veikkaukseni on, että maalla asumisesta vielä jonain päivänä tulee luksusta.
Kommentit (13)
On luksusta, mutta vain niin kauan kun on riittävästi tilaa ympärillä. Se tarkoittaa usein vain h i l j a i s u u t t a .
Ei kannata kertoa kaikille:-X
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen maaseutu olisi tosi ok, mutta ongelmana on suomalainen kotimöllöttäjä geeniperimä.
Miten mahtavaa olisikaan jos suomessa olisi kauniita pieniä "emmerdale" tyylisiä kyliä kiviaitoineen ja kylän pubeineen, jossa kyläyhteisö kokoutuisi keskenään rupattelemaan.
Mutta eei, kaikilla on se oma tönö, jossa vietetään kaikki vapaa-aika omissa oloissa, "kylällä" on se perinteinen s-market, abc, pizzeria, räkäläjuottola, irjan kukka, ja joku kone & rautakauppa, ehkä myös klassikko maalaispuoti #1 eli tokmanni.
Kylän miljöö on sitä samaa rumaa lähiökuutiota mitä on jokaikisessä kylässä/kaupungissa suomenmaalla ( näissä asuu ne 'kylän" juopot, työttömät, syrjäytyneet nuoret, ja yh:t.
Ainut "maalaispitäjä" mikä on edes jotenkuten sanansa mittainen, on Fiskarsin ruukki.
// mies joka asunut vaikka missä ympäri suomea, myös ne surulliset maalaispitäjät pohjoisessa
Meillä on oma kartano mutta ei olla rikkaita, Suomessa sekin on mahdollista. Tosin puolet huoneista on kylminä talvisin kun ei ole varaa lämmittää niitä mutta eihän siitä tarvitse kertoa kellekään.
On se niin kauan ihanaa, kunnes tulee joku hätätilanne...ambulanssia/poliisia saat odottaa tunnin, pari.
Ehkä ne ei löydä perille ollenkaan.
Kun maalla tulee hätä, mennään heti huusiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tuosta yhdestä totuudesta vähän eri mieltä, minusta tuntuu enemmänkin että maalle muutto on nyt ainoa ”oikea” ratkaisu. Kaupungissa asuvia halveksitaan, vain maalla pystyy hengittämään kunnolla ja elämään ”oikeaa” elämää. Ihan kuin kaikki kaupungissa asuvat olisivat typeryksiä jotka eivät ymmärrä siitä oikeasta elämästä yhtään mitään. Ikävää vastakkainasettelua, kun jokainen toivottavasti elää elämäänsä siellä missä haluaa, oli se sitten maaseutu tai kaupunki. Kumpikaan ei ole toista parempi eikä huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuosta yhdestä totuudesta vähän eri mieltä, minusta tuntuu enemmänkin että maalle muutto on nyt ainoa ”oikea” ratkaisu. Kaupungissa asuvia halveksitaan, vain maalla pystyy hengittämään kunnolla ja elämään ”oikeaa” elämää. Ihan kuin kaikki kaupungissa asuvat olisivat typeryksiä jotka eivät ymmärrä siitä oikeasta elämästä yhtään mitään. Ikävää vastakkainasettelua, kun jokainen toivottavasti elää elämäänsä siellä missä haluaa, oli se sitten maaseutu tai kaupunki. Kumpikaan ei ole toista parempi eikä huonompi.
Juuri näin. En tunnista itseäni kaupungissa asuvan stereotypiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalla ei ole tekemistä! Nuo emmerdalet on vähän stereotypioita, ilmeisesti siellä on kurjaakin menoa, mutta en tiedä siitä enempää. Mutta Suomessa on maalla tylsää. Ei voi mennä mihinkään, sitä varten pitää matkustaa kaupunkiin. Ei ole kulttuuria ja ihmiset joita tapaa siellä abcllä on ahdasmielisiä. Asun kaupungissa siksi. Tottakai omakotitalo ja kaunis iso tontti luonnossa kiinnostaa, mutta haluan välillä tehdä muutakin kuin olla kotona. Ja olen kuitenkin aika koti-ihminen vielä, mutta silti. Ihan vaikka paikallisesta kirjastosta jos haluaa lainata jotain niin ei löydy, jos siis löytyy koko kirjastoa.
"Topihan" se siinä Ylen tositv-sarjassa (Areenasta löytyy) sanoo, että hän on mielestään enemmän syrjäytynyt kun on duunissa Uudenkaupungin autotehtaalla nykyään kuin mitä koki olevansa aiemmin työttömänä Mikkelissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei ole tekemistä! Nuo emmerdalet on vähän stereotypioita, ilmeisesti siellä on kurjaakin menoa, mutta en tiedä siitä enempää. Mutta Suomessa on maalla tylsää. Ei voi mennä mihinkään, sitä varten pitää matkustaa kaupunkiin. Ei ole kulttuuria ja ihmiset joita tapaa siellä abcllä on ahdasmielisiä. Asun kaupungissa siksi. Tottakai omakotitalo ja kaunis iso tontti luonnossa kiinnostaa, mutta haluan välillä tehdä muutakin kuin olla kotona. Ja olen kuitenkin aika koti-ihminen vielä, mutta silti. Ihan vaikka paikallisesta kirjastosta jos haluaa lainata jotain niin ei löydy, jos siis löytyy koko kirjastoa.
Itse asuisin mielelläni maalla jos olisi taloudellisesti mahdollista ja jos palvelut olisivat esim. 20km:n etäisyydellä ja joku ruokakauppa mielellään ihan lähietäisyydellä. Asunut nyt Helsingissä/Espoossa vuodesta 1988.
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei ole tekemistä! Nuo emmerdalet on vähän stereotypioita, ilmeisesti siellä on kurjaakin menoa, mutta en tiedä siitä enempää. Mutta Suomessa on maalla tylsää. Ei voi mennä mihinkään, sitä varten pitää matkustaa kaupunkiin. Ei ole kulttuuria ja ihmiset joita tapaa siellä abcllä on ahdasmielisiä. Asun kaupungissa siksi. Tottakai omakotitalo ja kaunis iso tontti luonnossa kiinnostaa, mutta haluan välillä tehdä muutakin kuin olla kotona. Ja olen kuitenkin aika koti-ihminen vielä, mutta silti. Ihan vaikka paikallisesta kirjastosta jos haluaa lainata jotain niin ei löydy, jos siis löytyy koko kirjastoa.
Näinpä !
Juuri etsin tiettyä kirjaa omasta kirjastostani, ei löytynyt. Helmet:in kautta netistä click click, ja kirja tuotiin espoosta kontulaan seuraavalle päivälle minulle varattuna.
Keikat, puistoilut, rantaraitit ja kaunis ydinkeskustan arkkitehtuuri yhdistettynä metron helpottamaan arkeen.
Oioi Helsinki kotini
Iso miinus : aivan liikaa ruskeita & päihdeongelmallisia nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tätä vastakkainasettelua. Jokainen hakeutuu sinne, minne tykkää.
Itse olen nuorena asunut useammassa kaupungissa. Maalta olen lähtöisin. Perheen perustettuani halusimme takaisin maaseudulle ja olemme tyytyväisiä ratkaisuumme. Moni tuttuni päätti toisin ja on tyytyväinen ratkaisuunsa. Näinhän se pitää elää, että tekee valinnat, mitkä itselle sopii.
Ystäväni sanoo, ettei jaksaisi asua maalla, kun ei ole tekemistä ja naapurit kyttää ja ei ole kulttuuria ja ihmiset on takapajuisia.
Itse taas tykkään, että naapurit pitää huolta toisistaan, on tilaa ja minulle riittää se kulttuuri, mitä täällä on. En ole koskaan nuorempana kaupungissakaan asuessa teattereissa ja konserteissa ja oopperassa juossut, joten enpä nykyäänkään kaipaa niitä. Olen enemmänkin kotihiiri, joka käyttää vapaansa kotoiluun ja ulkoiluun ja metsissä lenkkeilyyn. Tämä taas toiselle on kauhistus. Ja sehän on ihan luonnollista.
Ambulanssin olen joutunut kerran itselleni tilaamaan ja sen tuloon meni 20 minuuttia. Kylällä on se kauppa ja kirjasto. Netin kautta saan tilattua sen, mitä tarvitsen tai sitten lähimmästä kaupungista.
Olkaamme siis tyytyväisiä ratkaisuihimme, sillä elämä on liian lyhyt olemalla tyytymätön tai edes siihen, että arvostelee koko ajan toisten ratkaisuja. Koska olemme erilaisia ja kaipaamme erilaisia asioita.
Alue: Aihe vapaa
Itse ajattelen samoin, mutta ymmärrän kyllä kaupunkilaisia, etenkin niitä, jotka asuvat ns. ydinkeskustoissa, kaikki välimuodot tyyliin espoovantaa....... on vähiten houkuttavia. Niissä on kovat hinnat, muttei maaseudun vapauksia.