Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vakava asia tai tilanne, jossa olet revennyt nauramaan ihan täysiä vaikka ei saisi?
07.10.2020 |
Omani, viimeisin:
Ei ole montaakaan päivää sitten kun luin iltalehdestä jotain juttua alkoholistin tyttären tilityksestä juoppo-isästään. PItkällisen ja vakavan jutun edetessä sitten tuli se juoppo-isän kuolema, jonka odottaisi kyseissä tapauksessa olevan alkoholismista johtuva sairaus tai jotain sellaista. Mutta ei. Yhtäkkiä jutussa vaan luki, että "tukehtui kanankoipeen ja kuoli." Repesin aivan totaalisesti, pyörin lattialla kippurassa eikä siitä ollut tulla loppua. Podin huonoa omaa tuntoa jo nauraessani ja erityisesti sen jälkeen, mutta ei vaan voinut mitään. Tekisin mieli pyytää anteeksi. Ihan hirveää, en ole tällainen ihminen joka nauraa tuollaisille asioille, mutta joku vaan tuossa asian kerronnassa osui niin että tipuin ihan täysin. Kamalaa! Apua.
Onko sinulla tällaisia kokemuksia?
Kommentit (8)
kina parturin itkuun pillahtaminen Kampin syövereissä, polvet eivät ilmeisesti kestäneet miesasiakkaan perässäkiljumista ("Ma rakastan suaaa!!!,yhyy, Nyt sitten tiedät.").
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sain yt:issä potkut. Pomo oli kovin dramaattinen ja pahoitteleva, yritti katsella minua että miten kestän irtisanomisen. Jotenkin se dramaattisuus alkoi naurattaa, kun itselleni pääsy firmasta oli lähinnä ihana helpotus.
Teininä kävelin jäisellä tiellä miehen perässä, joka veti sellaiset tosi koomisen näköiset lipat. Onneksi ei käynyt pahemmin, ja pahoittelin kyllä nauruani samalla kun menin katsomaan, miten kävi.
Toinen oli läheltä piti -tilanne kastejuhlassa, kun nimi kerrottiin.
Käräjäoikeudessa. Oli melkoinen tolloilujen sarja käsiteltävänä. Olen tuomari.
Rakkaan ystävän hautajaisissa. Minä ja mieheni saatiin hervoton nauruhepuli johon yhtyi eräs toinenkin.
Onneksi istuttiin takarivissä ja toivon, että luulivat meidän vain itkevän, koska nauroimme hiljaa hytkyen paperit kasvojen edessä.
Ajatuksena kamala, mutta ks henkilö varmana olisi näin toivonut. Ja tehnyt saman meidän sijassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakkaan ystävän hautajaisissa. Minä ja mieheni saatiin hervoton nauruhepuli johon yhtyi eräs toinenkin.
Onneksi istuttiin takarivissä ja toivon, että luulivat meidän vain itkevän, koska nauroimme hiljaa hytkyen paperit kasvojen edessä.Ajatuksena kamala, mutta ks henkilö varmana olisi näin toivonut. Ja tehnyt saman meidän sijassa.
Kamala tilanne, mutta noin voi todellakin suru ja kova tunnelataus purkautua. Muistan kun äitini hihitti isänsä hautajaisissa kun pappi puhui tomumajoista. Eikä ollut kyse siitä, etteikö isä ollut hänelle rakas ja kuolema surullista.
Ja tosiaan uskon, että kaverinnekin olisi arvostanut nauruhepulianne.
Minä ja veljeni pienenä alettiin nauraa, kun hamsteri oli vanha ja kuolemassa. Se liikkui kuin olisi ollut kännissä. Ei siis ontunut, eikä näyttänyt kipua, enemmänkin vain aivot olivat "sammumassa". Ihan kauheaa, mutta ei vaan voitu lopettaa sitä nauramista. Onneksi sitten hamsu pian nukkui rauhassa pois.
Alue: Aihe vapaa
Esiteininä hautajaisissa. En ollu ikinä ollu ja sukulainen oli kaukainen enkä tuntenu lainkaa. No seisottii arkun vieressä kukka-asetelmaa laittamassa ku äiti yritti lukea asetelman nauhaa muttei voinu itkun vuoksi kunnolla puhua. Jotenki se vaa nauratti. Osasin kuitenkin pyytää heti anteeksi ja menin istumaan nolona.