Onko se äiti sitten oikeasti "nolo ja mistään mitään tietämätön" vai

onko se teini?

Tuo oma rakas teinityttöni on saanut minut nyt viimein epäilemään, etten ihan oikeasti ymmärrä, tiedä, tajua..=)

Tähän asti oli itsestäänselvää, että teinillä on irtiotto meistä vanhemmista, hormonit hyrrää kuten kuuluukin ja sanansäilä heiluu kuten varmaan jokaisella teinillä.

Tähän asti oli myös itsestäänselvää, että olen teinini tukena tuosta kaikesta huolimatta, kuuntelen, välitän, enkä anna syrjäytyä..

Tänään tulin ajatelleeksi, onko teini kuitenkin oikeassa siinä, että olen niin vanha etten VOI tajuta, ymmärtää..?

Onko siis vain teinini ajatusmaailma muuttunut vai voiko hän olla oikeassa siinä, että minä olen muuttunut vanhaksi?

Taitaa olla selvää, että oman pikkutyttöni kasvaminen kasvattaa minuakin ja on tosi kova paikka antaa tuon kasvaa pois kainalosta.

t. 14v teinin 40v äiti ja hymyillen kirjoitettu aloitus siis..=))