Mitä järkeä tehdä lapsi jos seurustelua alle 1v takana?!

Alle 1v ja 2vkoa ei nyt taida enää ihan täsmätä sun juttuihin...

Ap, haluat siis että joukolla tässä nyt tuomitsemme kaikki jotka eivät toimi kuten sinä? Tai kuten yleensä? Miksi haluat tuntea ylemmyyttä tällaisesta asiasta? Kukaan muu kuin siinä parisuhteessa oleva ei voi tietää, millainen suhde on.

Yleisesti voi ajatella mitä vaan, mutta ainahan se on loppupelissä tilannekohtaista?

Ihmiset on niin erilaisia. Kahden pilvilinnojen rakentelijan ja haihattelijan kohdalla ihmettelisin lapsen teko valintaa hieman, mutta maat jalassa pariskunta taas voi ollakin vain nopeammin valmis kuin muut.

Me aloimme mieheni kanssa puolen vuoden jälkeen yrittämään lasta, raskaaksi tulin kun seurustelua tuli täyteen vähän reilu vuosi. Meille perheen perustaminen oli vakaa ja hyvä päätös, kaikki tutut onnittelivat eivätkä epäilleet

Tv. Nainen 28 vee, mies 36 v ja poika 8 v.

Ei siinä olekaan. Olen tehnyt varmaan kaikki elämäni suurimmat ratkaisut tunteella ja metsään ei ole mennyt. Nykyään meillä on kaksi lasta, yhdessä on oltu 7 vuotta ja ensimmäistä alettiin odottamaan n. 8 kk seurusteltuamme. Kyllä minä vaan siinä ajassa (ja jo kertaalleen eronneena) tunsin niin vahvasti, että tämä mies on lasteni isä. Ei rakkaus, tai elämä muutenkaan ole mulle järki asioita. Elämä kantaa, vaikka tekisikin virheitä. Tärkeintä on se, että lapset on ylipäänsä toivottuja ja heistä huolehditaan ja heitä rakastetaan. 

Ei kukaan voi tietää, että suhde kestää ainiaan - vaikka olisi kuinka suunnitellut vuosikausia. Ehkäpä juuri tuon asian sisäistäminen yhdistää kaikkia meitä, jotka olemme tehneet suuria päätöksiä sydämmellä.

Menneitä suhteitani miettiessäni olen todennut, että taivaan kiitos, että olen säilyttänyt itseni lapsettomana. Ehdottomasti kunnollinen tutustuminen ennen perheen perustamista!

Jos ikä lähenee 40 ja haluaa lapsen, niin eipä siinä ole järkevää kauheasti aikaillakaan...

Pitää olla pikkusen pimeä jos ehkäisy pettää nykyaikana.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 00:36"]

Ap, haluat siis että joukolla tässä nyt tuomitsemme kaikki jotka eivät toimi kuten sinä? Tai kuten yleensä? Miksi haluat tuntea ylemmyyttä tällaisesta asiasta? Kukaan muu kuin siinä parisuhteessa oleva ei voi tietää, millainen suhde on.

[/quote]

No, en. Kuten jo tuossa aikaisemmin mainitsin, tarkoitus oli keskustella yleisesti ihmisten mielipiteistä, ei siitä miten minun tulisi suhtautua tuttavaani joka tekee noin. Ja niin, missä vaiheessa olen kertonut miten minä olen elämääni elänyt? En missään. Kun tämän keskustelun ei ollut alunperinkään tarkoitus liittyä minuun, te nyt vaan muutatte tämän niin että menee siihen... :D Ja ilmaisinkin OMAN mielipiteeni tuossa asiaan liittyen!

Minä nyt vaan olen sitä mieltä että viisasta tuo ei ole, mutten ole missään vaiheessa sanonut ettei niin saa tehdä.. :) Eli ei tarvitse ketään tuomita.

Naisten tapa nakittaa mies paikoilleen. 

t. M 32

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 00:40"]

Menneitä suhteitani miettiessäni olen todennut, että taivaan kiitos, että olen säilyttänyt itseni lapsettomana. Ehdottomasti kunnollinen tutustuminen ennen perheen perustamista!

[/quote]

Varmasti erittäin hyvä näin! 

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 00:44"]

Pitää olla pikkusen pimeä jos ehkäisy pettää nykyaikana.

[/quote]

Edes sterilisaatio ei ole sataprosenttisen varma ehkäisy.

Hyvä 27, sinun on varmaan vaikea ymmärtää, muttajotkut miehet todella ihan itse haluavat lapsia, jopa enemmän kuin naisensa.

Oltiin 6 kk yhdessä ennen kuin tulin raskaaksi ja raskaus oli erittäin toivottu. Olin 37 v. enkä olisi kovin kauaa voinut enää harkita ja odotella. Nyt lapsi on 6-vuotias ja olemme edelleen onnellinen perhe <3

Sen saattaa ihan oikeasti tietää, kun se oikea osuu kohdalle. Vajaa vuosikin on aika pitkä aika mielestäni ja siinä ajassa kerkeää tutustua aika perinpohjaisesti jos viettää tyyliin kaiken ajan yhdessä, keskustelee paljon ja muuten synkkaa. 

Hih,ap kuulostaa äidiltäni.Oma mielipide mistä tahansa asiasta on ainoa oikea,ja kaikki muu on järjetöntä. Itse en lyhyen tuttavuuden jälkeen olis lasta tekemässä,mutta jos joku tuttavani toimisi noin,tietenkin onnittelisin av:lla kauhistelun sijasta. Eiköhän jokainen pari tiedä itse parhaiten,koska on oikea aika tehdä mitäkin,mitä se ulkopuolisille kuuluu. 

Minä voin rehellisesti sanoa etten välttämättä usko minkään parisuhteen kestävän ikuisuutta, omalla kohdalla siis mutta silti halusin lapsen nykyisen avomiehen kanssa, yhdessä oltiin vuos ennen lapsen syntymää..tulin siis raskaaksi vain muutaman kuukauden seurustelun jälkeen eikä kaduta vaikka erottaisi, lapsi kannatti tehdä, parasta minun elämässäni!

Minä voin rehellisesti sanoa etten välttämättä usko minkään parisuhteen kestävän ikuisuutta, omalla kohdalla siis mutta silti halusin lapsen nykyisen avomiehen kanssa, yhdessä oltiin vuos ennen lapsen syntymää..tulin siis raskaaksi vain muutaman kuukauden seurustelun jälkeen eikä kaduta vaikka erottaisi, lapsi kannatti tehdä, parasta minun elämässäni!

Me päätettiin puolisen vuotta seurustelteltuamme, että haluamme lapsen. Tai mies sitä ehdotti ylättäen jouluaattona, ja sai minut "ylipuhuttua".

Siitä joulusta on nyt 6v. aikaa ja kolmas lapsi syntymässä keväällä.

Onnellisia ollaan niin arjessa kuin juhlassa, enkä muutenkaan näe toiminnassamme mitään vastuutonta tai typerää. Mutta ehkä ap:n tuntema pariskunta on epäkypsä (kuten hän itse)?

Lapsen saaminen muuttaa aina ihmistä, kumpaakin puolisoa ja parisuhdetta. Ikinäei voi ennustaa miten sitä lapsielämään sopeutuu, oli tunnettu vuosi tai kymmeniä. Näin äkkiseltään voisi ajatella, että vähemmän aikaan tunteneilla helpompi hyväksyä nämä muutokset. Ei ole syntynyt tottumuksia, toista opitaan vasta tuntemaan ja intohimoa riittää suhteen liimana. 

Ap, kauanko aiot seurustella ja elää suhteessa ennen lastentekoa?