koira murisee pöydän alla ja näykkii vieraita

Kovasti täällä viisaat ihmiset neuvoo alistamaan ja kurittamaan koiraa.. Näinhän se on, että kun taito (ja äly!) loppuu, alkaa väkivalta. Onneksi ap olet kysellyt nimenomaan asiallisten apukeinojen perään etkä ole innostunut "alistamaan kunnolla" tai sulkemaan koiraa autoon (talvella!) vierailujen ajaksi. Minulla on neljä erilaista koiraa ja olen muutenkin paljon monenlaisten koirien kanssa tekemisissä, enkä ole _koskaan_ törmännyt koiraan joka ilkeyttään hyökkäilisi ihmisten päälle. Koiran agressiiviseen käytökseen on aina joku syy. Ja kun koiran käytös nimenomaan on muuttunut parin viime vuoden sisällä, se kertoo vielä varmemmin että syy on jossain muualla kuin koiran perusluonteessa. Koira on siis vieraille vihainen.

Ensiksi miettisin onko joku vieras (voi olla muukin kuin kylävieras, siis remonttimies tms.) tehnyt sille jotain pahaa, minkä koira muistaa ja suhtautuu siksi vihaisesti muihin kuin oman perheen jäseniin. Tässä tapauksessa olisi tärkeää luoda koiralle turvallinen olo, pyytää jotakuta vieraista rapsuttelemaan ja tervehtimään koiraa rauhassa ja sen jälkeen, kun koira on rauhoittunut, sen voisi siirtää toiseen huoneeseen jossa sillä on herkkuja ja peti? Ja tietenkin huolehtia ettei kukaan vieras enää koskaan kohtele sitä kaltoin!

Toiseksi pitäisi selvittää ettei koiralla ole mitään lääketieteellistä vaivaa, joka tekee sen äreäksi ja/tai araksi. Joku tuolla mainitsi heikentyneestä näöstä, ja yhtä hyvin joku muu aistirappeuma voi aiheuttaa sen että koira ei enää pysty entiseen tapaan havainnoimaan ympäristöään ja hermostuu siksi vieraista. Olettehan muuten leikanneet karvat koiran silmien edestä, etteivät ne ainakaan haittaa näkemistä? Aistiongelmien lisäksi kivulias vaiva voi tehdä ärtsyksi, esim. nivelrikko.

Kolmanneksi ajattelisin, että koira kokee olevansa liian paljon vartiana, eli että se on mielestään vastuussa teidän perheestä ja vahtii siksi vieraita. Tähän taas auttaa se jos joku (tai kaikki) perheen aikuisista ryhtyy koiralle "turvalliseksi johtajaksi", joka on kiltti, mutta määrätietoinen. Tämän jouduin itse opettelemaan ensimmäisen koirani kanssa, kun huomasin että se esim. metsälenkillä hakeutui kulkemaan mieluummin mukana olleen topakan kaverini perässä kuin minun kanssani, vaikka olin äärimmäisen rakastava koiranomistaja ja pidin koirastani mielestäni tosi hyvää huolta. Hyvään "turvalliseen johtajuuteen" ei kuulu mitään alistamista, vaan selkeät määrätietoiset ohjeet, tarvittaessa asiallinen ja päättäväinen kielto, ja kannustava kehu kun koira tekee oikein. Hankalassa tilanteessa (esim vieraiden kanssa) otat koiran pois vieraan luota, kiellät haukkumasta/puremasta tiukalla äänellä muttei huutamalla tai pelottemalla, vaan sellaiseen ehdottomaan ja rauhalliseen sävyyn. Käsket maahan sopivaan paikkaan ja kehut kun koira tottelee. Ajan kanssa, kun koira kokee että johtajuus on aina ihmisten harteilla, se ei enää stressaa tämmöisistä tilanteista. Ja perusasiat koiran elämässä täytyy tietenkin olla aina kohdallaan: hyvä ruoka säännöllisesti nenän alle ja ruokarauha, tarpeeksi liikuntaa ja tekemistä ihmisen kanssa, lisäksi mahdollisuus haistella tienpenkoilta muiden koirien hajuja (= koiralle tosi tärkeää ja antaa sen aivoille tekemistä), kynsien ja turkin hoito säännöllisesti ja ilman sähläystä, eli ollaan rauhassa turvallisen johtajan hoitaessa. Ja sitten tietenkin huomiota ja hellyyttä, eli rapsuttelua ja silittelyä vaikka telkkaria katsellessa iltaisin.

Sinuna olisin kyllä yhteyksissä koirakouluttajaan. Koirallanne on vakava ongelma, on kyse johtajuusongelmasta tai fyysisestä viasta, olette tehneet asian eteen minkä tiedätte huonolla menestyksellä. Ammattilainen näkee nopeasti mistä on kyse ja osaa antaa oikeat neuvot. Koirankasvatuksessa ja lastenkasvatuksessa on monta yhteistä piirrettä, johdonmukaisuus, huolenpito, turvallisuus. Koira on kyllä yleensä nopeampi oppimaan..