Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maailmanympärimatka - mahdollisuus vai haaveajattelua?
06.10.2020 |
Olen 35v nainen, ei miestä eikä lapsia. Olen hyväpalkkaisessa työssä, mutta kulutan todella vähän rahaa (olen pienikokoinen enkä syö kovin paljoa, omistusasunto -> kuukausittaiset kulut n. 1/3 nettopalkasta). Säästössä on siis rahaa valmistumisestani asti noin viidenkymmenen tuhannen euron edestä. Lisäksi sain vastikään menehtyneiltä vanhemmiltani lähes sadantuhannen euron arvosta perintöä.
Elämälläni ei ole juurikaan sisältöä. Olen a-seksuaali eikä ystäviä ole kuin pari, hekin ulkomailta, työni on miellyttävää mutta henkisesti raskasta ja kuluttavaa introvertille. Saan iloa lähinnä pienten veljentytärteni läsnäolosta, enkä ole heitäkään nähnyt koronan vuoksi aikoihin.
Olenkin alkanut leikittelemään ajatuksella "karkaamisesta". Haluan paeta rutiineja ja tätä puuduttavaa, merkityksetöntä elämää. Mietin työni jättämistä ja asuntoni myymistä (kaksio lähellä kasvavan kaupungin keskustaa, arvo ~150 000 €) ja maailmanympärimatkalle lähtemistä. Haluaisin kulkea junalla ympäri Euraasiaa, tehdä ehkä jonkinlaista vapaaehtoistyötä tai hanttihommia, joista saa lounasrahat kasaan. Haluan kohdata uusia ihmisiä ja kokea uusia kulttuureja, haluan olla pienille veljentyttärilleni se satujen haltiatarkummi, joka katoaa vuosiksi kerrallaan ja palaa aina hienojen lahjojen ja tarinoiden kanssa.
Rahaa olisi, puhun sujuvasti viittä kieltä, ja olen valmis oppimaan uusia. En nauti tämänhetkisestä elämästäni, ja haluan päästää siitä irti. Puhukaa minulle järkeä, jos tämä kuulostaa ihan järjettömälle - ja kertokaa toki myös, jos tämä unelmani on mahdollista toteuttaa myös tosielämässä.
Kommentit (23)
Kuulostaa tilanteessasi järkevältä, mutta mieluummin vasta koronan jälkeen. Muuten voi olla hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
40 000 km:n kävely on ihan piristävää.
No ei nyt sentään. Ajattelin kulkea junalla, aloittaa Pietarista ja siitä Moskovan kautta Kiinaan. Sitten tietysti, kun koronarokote on jo olemassa ja levinnyt laajalle.
-AP
Miksei voisi aloittaa vähän kevyemmin. Laittaa asunto vuokralle ja hakea vuorotteluvapaata ja lähteä matkaan? Vuorotteluvapaan päättyessä katsoo sitten tilannetta, irtisanoutuuko, pyytääkö lisää palkatonta vai riittääkö reissaaminen.
Itse olen mennyt maailmanympäri 2 viikossa. Ei tarvinnut ottaa edes ylimääräistä lomaa.
Anna mennä, jos se kerran on mahdollista! Kerranhan täällä vaan eletään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuorotteluvapaata ehdotan minäkin, tai ainakin sitä ettet myisi asuntoa vaan lähtisit sillä asenteella, että kierrät vuoden maailmaa ja palaat sitten takaisin - jos siltä tuntuu. Asuntoon vuokralainen, töistä vuorotteluvapaata, jos mahdollista, tai palkatonta, jos työnantaja antaa. Ehdottomasti kannattaa mennä, kun on mahdollisuus ja mieli tekee!
Madventuresin tyyliin: "Myy se sohva ja lähde meneen!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti mahdollisuus, tosin tietty vasta sitten kun maailma on taas palannut järkiinsä.
Mutta ennen matkallelähtöä kannattaa tehdä itselle vielä yksi kysymys. Kaikki matkat loppuvat joskus, ennemmin tai myöhemmin; mitä aiot tehdä tehdä sen JÄLKEEN?
Tämä sen vuoksi, että se sinut matkalle ajanut tyhjyyden tunne on todennäköisesti voimakkaampi kuin koskaan kun palaat takaisin kotiin :( ... PAITSI, jos matkan aikana onkin sattunut jotain mullistavaa :D
Kuulostaa hyvältä. Jos uskallat, lähde. Ikinä et unohda mielettömää kasaa muistoja. Voit ajatella että olet elänyt, joka sekunti. Takaan, että voittaa ns. perhe-elämän :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti mahdollisuus, tosin tietty vasta sitten kun maailma on taas palannut järkiinsä.
Mutta ennen matkallelähtöä kannattaa tehdä itselle vielä yksi kysymys. Kaikki matkat loppuvat joskus, ennemmin tai myöhemmin; mitä aiot tehdä tehdä sen JÄLKEEN?
Tämä sen vuoksi, että se sinut matkalle ajanut tyhjyyden tunne on todennäköisesti voimakkaampi kuin koskaan kun palaat takaisin kotiin :( ... PAITSI, jos matkan aikana onkin sattunut jotain mullistavaa :D
Tämäpä olikin hyvä pointti. Tavallaan houkuttelisi jäädä tien päälle loppuelämäksi, ehkä sekin onnistuu jos rahaa säästelee vähän alusta asti. Mutta joo, olo saattaa olla aika tyhjä, ellen sitten jotenkin löydä itseäni matkalla. :/ Kiitos sinulle ja kaikille muillekin vastanneille!
-AP
Eikö vuorotteluvapaa päätetty lakkauttaa? :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti mahdollisuus, tosin tietty vasta sitten kun maailma on taas palannut järkiinsä.
Mutta ennen matkallelähtöä kannattaa tehdä itselle vielä yksi kysymys. Kaikki matkat loppuvat joskus, ennemmin tai myöhemmin; mitä aiot tehdä tehdä sen JÄLKEEN?
Tämä sen vuoksi, että se sinut matkalle ajanut tyhjyyden tunne on todennäköisesti voimakkaampi kuin koskaan kun palaat takaisin kotiin :( ... PAITSI, jos matkan aikana onkin sattunut jotain mullistavaa :D
Tämäpä olikin hyvä pointti. Tavallaan houkuttelisi jäädä tien päälle loppuelämäksi, ehkä sekin onnistuu jos rahaa säästelee vähän alusta asti. Mutta joo, olo saattaa olla aika tyhjä, ellen sitten jotenkin löydä itseäni matkalla. :/ Kiitos sinulle ja kaikille muillekin vastanneille!
-AP
Minkä verran sinulla on kokemusta matkustamisesta? Oletko matkaillut yksin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti mahdollisuus, tosin tietty vasta sitten kun maailma on taas palannut järkiinsä.
Mutta ennen matkallelähtöä kannattaa tehdä itselle vielä yksi kysymys. Kaikki matkat loppuvat joskus, ennemmin tai myöhemmin; mitä aiot tehdä tehdä sen JÄLKEEN?
Tämä sen vuoksi, että se sinut matkalle ajanut tyhjyyden tunne on todennäköisesti voimakkaampi kuin koskaan kun palaat takaisin kotiin :( ... PAITSI, jos matkan aikana onkin sattunut jotain mullistavaa :D
Tämäpä olikin hyvä pointti. Tavallaan houkuttelisi jäädä tien päälle loppuelämäksi, ehkä sekin onnistuu jos rahaa säästelee vähän alusta asti. Mutta joo, olo saattaa olla aika tyhjä, ellen sitten jotenkin löydä itseäni matkalla. :/ Kiitos sinulle ja kaikille muillekin vastanneille!
-APMinkä verran sinulla on kokemusta matkustamisesta? Oletko matkaillut yksin paljon?
Olen ollut lukioikäisenä vaihto-oppilaana ja opiskellessa au pairina. Kävin myös vielä pari vuotta sitten lomilla Ruotsissa ja Saksassa paikallisten ystävieni luona, sittemmin se on jäänyt pois, kun nuokin ystävät ovat saaneet perheet ja pyörivät nykyään lähinnä mammakerhoissa. Ihan kokematon en siis ole, mutta paljon on vielä nähtävää ja opittavaa.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se matkailu ihan kivaa, mutta varaudu siihen, että aina ei ole niin kivaa, on koettelemuksia ja koti-ikävää. Esimerkiksi se, että pitää jatkuvasti etsiä uusi majoitus voi käydä hermoille. Olen itse tehnyt aika suositun reitin Australia, Fidzi, Vanuatu, Uusi-Seelanti-Australia, ja ehdottomasti minusta pitää voida pysähtyä aina viikoksi-pariksi yhteen majapaikkaan, muuten tulee liikaa stressiä. Kun matkustelin tuon puoli vuotta, minulla meni 25000, joten pääset jo murto-osalla säästöistäsi matkailemaan, ellei nyt lentojen hinnat raketoi. Suosittelen halpoja hostelleja, niissä tutustuu hyvin muihin matkalaisiin ja saa hyviä vinkkejä. Työlomana WOOF on hyvä vaihtoehto kuulemma.
Yli puolen vuoden matkalle on vaikea saada matkavakuutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti mahdollisuus, tosin tietty vasta sitten kun maailma on taas palannut järkiinsä.
Mutta ennen matkallelähtöä kannattaa tehdä itselle vielä yksi kysymys. Kaikki matkat loppuvat joskus, ennemmin tai myöhemmin; mitä aiot tehdä tehdä sen JÄLKEEN?
Tämä sen vuoksi, että se sinut matkalle ajanut tyhjyyden tunne on todennäköisesti voimakkaampi kuin koskaan kun palaat takaisin kotiin :( ... PAITSI, jos matkan aikana onkin sattunut jotain mullistavaa :D
Tämäpä olikin hyvä pointti. Tavallaan houkuttelisi jäädä tien päälle loppuelämäksi, ehkä sekin onnistuu jos rahaa säästelee vähän alusta asti. Mutta joo, olo saattaa olla aika tyhjä, ellen sitten jotenkin löydä itseäni matkalla. :/ Kiitos sinulle ja kaikille muillekin vastanneille!
-APMinkä verran sinulla on kokemusta matkustamisesta? Oletko matkaillut yksin paljon?
Olen ollut lukioikäisenä vaihto-oppilaana ja opiskellessa au pairina. Kävin myös vielä pari vuotta sitten lomilla Ruotsissa ja Saksassa paikallisten ystävieni luona, sittemmin se on jäänyt pois, kun nuokin ystävät ovat saaneet perheet ja pyörivät nykyään lähinnä mammakerhoissa. Ihan kokematon en siis ole, mutta paljon on vielä nähtävää ja opittavaa.
-AP
Suunnittelemassasi matkassa siis suuri ero olisi, että matkaat tuntemattomaan, jossa sinulla ei ole verkostoa. Suosittelen lonely planet-kirjoja, niissä on hyviä vinkkejä ja paljon paikallistuntemusta.
Otat vaa risteilyn pallon ympäri , menee se 4kk , ei tartte stressata.
Tai sitte meet halvalla ja joka majapaikkaa saa etsiä sateessa yms. ja aikaa menee pari vuotta jos haluaa jotain nähdäkkin.
Molemmat olen tehnyt, nyt vanhana en menis repun kans metriäkään enää.
Yksinäinen nainen monessa maassa on avointa riistaa, voi päättyä ikävästi.
Vierailija kirjoitti:
Otat vaa risteilyn pallon ympäri , menee se 4kk , ei tartte stressata.
Tai sitte meet halvalla ja joka majapaikkaa saa etsiä sateessa yms. ja aikaa menee pari vuotta jos haluaa jotain nähdäkkin.
Molemmat olen tehnyt, nyt vanhana en menis repun kans metriäkään enää.
En ole ap, mutta kiinnostaisi, kuinka paljon oikeastaan näit muuta kuin laivan sisäosia ja kantta tuon risteilyn aikana? Kuinka kauan olitte satamissa, yhden päivänkö vain aina kerrallaan?
Itse en ehkä noin radikaaliin matkaan lähtisi, kun aiempaa kokemusta reissun päällä olemisesta on kuitenkin melko vähän. Esimerkiksi au pari-kokemus ei kyllä ihan vastaa itsekseen reissaamista, koska sinulla on se isäntäperhe tukenasi. Vieraassa ympäristössä, yksin ja välillä hukassa ja eksyneenä voi kokea aika karujakin tunteita. Se yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunne voi yllättää. Siksi aloittaisin vaikka parin kuukauden reissusta ja kokeilisin, miltä se matkaaminen tuntuu. Töistä voi kysyä esimerkiksi loman perään vielä palkatonta lomaa, kun tosiaan tuota vuorotteluvapaata ei nykyään saa kuin 20 vuoden työuran jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
40 000 km:n kävely on ihan piristävää.