13-vuotiaan tytön murrosikä
...on ja tuntuu. Ennen niin sävyisä tyttö ei ole enää. Lapsi on koulussa hyvä ja tunnollinen, kavereitakin riittää. Nyt vain kotia kohtaan hyökätään tosi lujaa "kaikki täällä on tylsää, olisinpa koulussa. Antakaa mun vaan olla rauhassa, älkää puuttuko" Me olemme ihan perusperhe.
Itkukohtaukset syntyvät aika pienestä (huoneen siivous jne) ja ovat rajuja.
Muilla vastaavaa? Olen hieman hämmästynyt (lapsi eka murkkumme ja jatkoa seuraa tulevina vuosina...)
Kommentit (44)
Mä oon sitä paitsi ali-painoinen vaan 36gr joten ite taidat olla.
Mä oon 1000000000000%, mun koulussa sekä muualla suosiolla. Etenkin poikien seurassa. Oot vaan kade. Oon tosissani, en oo ali-ali-atettu yhtään missää. Ite oot muuten yli-painoinen. Mä oon ali-painoinen.
Oon kakstoist ja kohta täytän 13wee. Siis et sattunu varmaa näkee.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 19:33"]
Ei kyllä tarvitse vihata, kahden murkun kokemuksella sanoisin. Ja lohdutan, että pahin menee näillä fiksuila tyypeillä yleensä nopeasti ohi. Mitäs kivaa voisitte loman aikana tehdä yhdessä, siis selaista, mistä tyttö pitäisi? Elokuviin?
Ehkä ei sellaisten lasten, joilla ei ole syvää kiintymyssuhdetta vanhempiinsa. Heidän ei tarvitse pyristellä irti, koska ei ole mitään, mistä pyristellä.
höpö höpö! Mikähän keittiöpsykologi siellä huutelee!
Meillä on todella läheiset kiintymyssuhteet kaikkiin lapsiimme ja osa räiskyi murrosiässä ja osa ei. Suhteet kaikkiin siis täysin kunnossa, eli kyllä se on luonnekysymys joka laittaa räiskymään, ei mikään "erityisen luja kiintymyssuhde".
Toiset teinit on rauhallisia ja heidän luonteeseen ei kuulu mikään räiskähtely, eivät koe sitä tarpeellisiksi. Toiset taas tulistuu herkästikin, mutta se menee myös nopeasti ohi.
No sä et tiiä miltä tuntuu, olla murrosikäinen. Mut mun mielest, sori vaa et kiroilen mut pakko, mut murrosikä on
aivan perheestä. Mut toinen seikka on se et te ette taida, kauheesti tämän aiheen kamalista kohdista tietää, niin sanotusti mitään.