vuonna 84 syntyneet

Kihloissa, asutaan avopuolison omistusasunnossa, vakityö on muttei täysiä tunteja eikä vastaa amk-koulutustani, vapaa-ajalla mökkeillään ja matkustellaa, lapsi on tervetullut, jos lapsi tulee vaihdan luultavasti alaa

Naapurin tyttö oli vaihtarina jenkeissä 84 ja toi minulle kaksi t-paitaa Los angelesin olympiakisoista. Kiitos Minna !

Itse olen 74 syntyny mies ; )

Puoli vuotta sitten naimisiin mennyt, nyt juuri plussatestin tehnyt. Valmistunut amk:sta 6 vuotta sitten ja vakituisessa työpaikassa. Asutaan omistusasunnossa pk-seudulla. Elämä on aika huoletonta: suunnitellaan uuden kodin hankintaa, opiskellaan kieliä ja matkustellaan. Ja ollaan tietysti aika sekaisin onnesta tuosta tuplaviivasta. Aika jees :) Elämä on erittäin paljon kivempaa kuin esim. 5 vuotta takaperin. 

Katkaisussa. Olen koukussa subuun.

Seurustelen, vakituinen työ. Amiksesta aikoinaan valmistuin mutta niitä hommia en tee. Ei lapsia mutta haaveissa olisi että jos kaksi ehtisi tekemään.

Naimisissa kohta 10 v, 3- ja 5-vuotiaat lapset, lisää ei suunnitteilla. Ylempi korkeakoulututkinto tehtynä, nyt oman alan erikoistumiskokonaisuus tekeillä (valmis ensi vuonna). Oman alan pätkätöissä ollut äitiysvapaiden jälkeen, haaveilen vakinaistamisesta, kunhan pätevöidyn nykyiseen työhöni. Nautin työstäni kovin. Miehellä vakityöt ollut jo vuosia. Omakotitalo, jota remontoimme varojen ja fiiliksen mukaan verkkaiseen tahtiin. Velaton auto. Hyvä fiilis, eletään aktiivista perhe-elämää, matkustellaan paljon jne.

Olen valmistunut yliopistosta muutama vuosi sitten ja nyt neljä vuotta oman alani vakituisessa työpaikassa. Menimme mieheni kanssa viime vuonna naimisiin. Vauvakuumetta ei vielä ole. Oma asunto ostettu.

Olen tyytyväinen elämääni ja onnellinen. Olen saanut ns. kaiken, ja osaan olla siitä kiitollinen. Seuraava liike on varmaan muuttaa takaisin kotikaupunkiini ja jossakin vaiheessa tehdä lapsi.

Mulla sama kuin vastaajalla 30!" Paitsi nuorempi lapsi ei ole ihan vielä tä'yttänyt 2.

Up

Kaksi lasta, 04 ja 07 syntyneet. 10vuotta naimisissa, asutaan vuokralla, olen työttömänä tällä hetkellä. Lapsista olen onnellinen ja että ovat jo vähän isompia. Haluaisin muuttaa pois Suomesta. Tässäpä tämä.

Kuinka moni teistä on viettänyt villin nuoruuden? Itse juhlin 17-vuotiaasta lähtien sydämeni kyllyydestä. Matkustelin, biletin joka viikonloppu, otin miehiä luokseni yöksi baarista, kävin nettitreffeillä, join aivan liikaa alkoholia jne. Mutta se kaikki on osa elämääni, kuuluu minun tarinaani. Rakastin 10 bilevuottani! Että ne olivat mukavaa aikaa!

Otin just tänään aso tilin kolme päivää ennen kuin täytän kolmekymmentä. En ymmärtänyt termejä puhelimessa. Amk koulutus, hanttihommia, tällä hetkellä työtön ja karenssissa. Sossu ei maksa mulle mitään lahjarahojen takia. Kuolaan parikymppisiä miehiä, vihaan lapsia ja deletoin esikoisensa saaneita entisiä ystäviä facebookista.

Naimisissa, yhdessä 14 vuotta, edelleen rakastuneita! Yksi lapsi 7v. Koira. 2 autoa, omakotitalo, lainaa vielä jonkin verran. Molemmat vakitöissä, ja tykätään töistämme. Mulla on kaksi amisammattia, joista viimeinen on ominta alaani ja sitä rakastan. Elämä on aika bueno, olen kiitollinen kaikesta mitä olen saanut.

Molemmat olemme 84. 12 yhteistä vuotta. Niistä 3 naimiaissa. Lapsia 4 kaikki alle kouluikäisiä. Miehellä vakityä. Siltä alalta mille opiskeli amiskassa. Mulla opinnot kesken, vuosi jäljellä. Omakotitalo ja 2 audia.

Paitsi että mies petti kesällä 19v pimukan kanssa ja nyt erp vireillä. Muutin lasten kanssa vuokra asuntoon. Niim ja olen vielä äitiyslomalla...

Lähes syrjäytynyt bipo. Ei miestä, ei lapsia. Ei tulevaisuutta. Odotan sitä päivää, kun uskallan tappaa itseni.

Neljä lasta. Kahdeksan vuotta kotiäitinä. Yhdessä ollaan miehen kanssa oltu kohta kymmenen vuotta josta kuusi naimisissa. Asutaan vuokralla ja mies on koulussa. Välillä on ollut töissä, välillä kotona. Itse haaveilen vielä viidennestä lapsesta mutta rahatilanteen vuoksi ei enää siihen aleta. Töihin menen minäkin kunhan nuorin täyttää kolme. Omalta alalta löytyy kyllä töitä, ainakin sijaisuuksia. Siis ammatti minulla on, tosin pienipalkkainen.

Naimisissa ihanan miehen kanssa, ei lapsia. Omistusasunto kerrostalosta, amk-koulutus, työpaikka. Katselemme parhaillaan maltilla, josko löytyisi meille sopivaa omakotitaloa. Suunnittelen sivutoimista bisnestä päivätyön rinnalle.

Avoliitossa, yhdessä oltu 3vuotta. Työpaikalla tavattiin. Palasin juuri hoitovapaalta töihin. Lapset (kaksoset) 1,5 vuotiata. Molemmilla vakityö. Asutaan vuokralla rivarissa.

Mies on 84. Naimisissa, yksi lapsi ja uransa huipulla konsulttina. Suunnittelee alan vaihtoa.

Me olemme mieheni kanssa molemmat syntyneet  vuonna -84. Olemme naimisissa, rakastuneita ja meillä on 2 aivan ihanaa lasta. Meillä on molemmilla AMK-tutkinnot, vakityöpaikat, omistusasunto rivitalossa pk-seudulla. Lainanmaksun ohella on rahaa matkustella koko perheellä ja harrastaa. Elämä on ihanaa!! Olen niin kiitollinen perheestäni, ja siitä että olemme kaikki terveitä!

Haaveita on, mietimme isompaa asuntoa ja jatko-opintoja vaikka kaikki onkin tosi hyvin juuri näin.