Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Täysi-ikäisestä tulee hullu?
KukaVeiMunLapsen?
05.10.2020 |
Mitä hittoa ihmiselle tapahtuu, kun hän täyttää 18 vuotta? Tarkoitan syntymäpäivää ja sen jälkeisiä viikkoja. Todella hämmentävää. Esikoinen täytti pari viikkoa sitten 18. Nyt minulla ei ole enää mitään käsitystä kuka meillä asuu. Joku aivan outo hiippari. Ei ole käynyt syntymäpäivien jälkeen harrastamassa (itse, omasta aloitteesta aloitti harrastuksen viitisen vuotta sitten), ei liiku yhtään (vielä kuukausi sitten oli suht aktiivinen), syö vain karkkia ja jotain itse ostamiaan eineksiä. Osti tupakkaa (aski makaa hänen pöydällään avaamattomana), ei käsittääkseni ainakaan vakituisesti polta. Ei puhu mitään. Ei siis puhu yhtään mitään. Ei ennenkään ole mikään supersosiaalinen ollut, mutta on sentään moi sanonut. Ja tämä alkoi tasan siitä kun täytti 18. En tiedä onko käynyt koulussa. Kirjoituksiin lähti eväiden kanssa. Siellä kai oli. Toivottavasti tekikin kirtjoituksissa jotain. Onko tässä kohtaa nuorilla joku "kuka minä nyt olen" kausi vai mitä tämä on? Melko raskasta muulle perheelle. On tosi läheinen nuorimman pikkusisarensa kanssa. Ikäeroa on 7 vuotta. Ei enää puhu hänellekään mitään! Ei siis edes tervehdi. Kuinka kauan tätä kestää? No, vuoden päästä täyttää seuraava 18. Onko samanlaista odotettavissa?
Ennen 18v päivää tyyppi oli ihan tavallinen. Koulu on mennyt hyvin, harrastuksia ja kavereita on ollut. On viihtynyt autojen parissa pienestä pitäen ja rakentanut itselleen auton mutteri kerrallaan. Nyt sekään ei oikein enää kiinnosta, vaikka korttikin on.
Olen surullinen, peloissani ja harmissani! :(
Kommentit (13)
Kiitos. Tätä mietin. Täytyy varmaan vaan antaa aikaa ja koittaa jotenkin osoittaa, että tukena ollaan. Eniten tässä hirvittää se, että heittää koulun ihan läskiksi. Nyt kun me vanhemmat ei enää nähdä edes wilmaa, ei mitään hajua lukujärjestyksestä. Tiedän, että jakso vaihtuu kohta. Yhtään kirjaa ei ole pyytänyt ostamaan. Toki on mahdollista, että abivuonna ei kursseja ole montaa. Ja ostettiin elokuussa kirjoja, joista en kaikista ole varma oliko ne käytössä jo tässä jaksossa.
Ehkä pieni varoitus kaikille äideille: teinit on teinejä. Näköjään ihan mitä vaan voi tapahtua. Olisi kyllä kiva kuulla, jos joku on ollut samassa tilanteessa. Meillä on monta lasta ja sekin tässä tekee surulliseksi, että sisarukset eivät nyt tajua mitä on käynnissä. Esikoisen rooli aurata tietä muille. Ehkä tähän suhtautuu rennommin sitten muiden kohdalla. Tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta normaalilta. Meillä ei tapahtunut vastaavaa enkä ole muillakaan kuullut noin totaalista muutosta tapahtuneen. No yksi lopetti heti lukion kun 18 ja meni amikseen seuraavan haun myötä. Joku on vialla teillä. Pyydä lasta kertomaan ja jos ei suostu yhteistyöhön, niin kerro että vaikuttaa niin negatiivisesti muuhun perheeseen, että hänen on paras katsella omaa asuntoa. Oikeasti kamalaa. MIten vallankäyttö teillä perheessä muuten ollut, onko mykkäkouluja vanhempien taholta ?
Onko kaveripiirissä sattunut jotain ikävää?
Voiko olla, että hän on jo pidemmän aikaa potenut voimakasta itsenäistymistarvetta, mutta ei ole uskaltanut toteutaa sitä, koska on pelännyt perheen lyövän "mutta kun sinä olet vielä lapsi!" -kortin pöytään? Eli ehkä hän haluaisi jo olla vähemmän perheen seurassa, muuttaa omilleen ja tehdä muuta omasta mielestään "aikuismaista", ja ajattelee sen olevan vihdoin oikeutettua. Hän saattaa purkaa hiljalleen jokinlaista teini-iältä ylijäänyttä angstipommia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotti saavansa kaikki elämänsä aikana tulleet lapsilisät tililleen, kuten jotkut kavereista?
Onko hänellä ollut murrosikää missään vaiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
300 000 yksikön joukko-osasto marssii Juutinrauman sillan kautta ja sitten Haaparannasta Tornioon. Ottavat ensimmäiset tullimiehet rajusti heti alkuunsa siihen paikkaan ja suuntaavat siitä sisämaahan hajaantuen pienempiin osastoihin. Siinäpä ovat maamme neidot ihmeissään, joutuvat panemaan parastaan!
Vastaa
Ilmoita asiattomaksi
ylös1
alas0
Kommentit (3)
Vierailija
1/3 |
klo 17:42 | 5.10.2020
Siis ruotsalaiset seksirobotit? Ottavat tullimiehet? Mikäs hätä neidoilla muka, jos homoseksiälyrobotteja tulee? Miestenhän siinä peljätä täytyy!
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
ylös1
alas0
Vierailija
2/3 |
klo 17:44 | 5.10.2020
Monesko olut Ap:lla jo menossa?
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
ylös0
alas0
Vierailija
3/3 |
klo 17:46 | 5.10.2020
Mahtavaa, seksibotit on jo täällä. Tulevaisuus on tänään.
Ei meillä mitään mykkäkouluja harrasteta. Eikä tämä ole mykkäkoulu vaan joku asia tai pään sisäinen juttu, joka liittyy nimenomaan 18v päivään. Siihen että tuli täysi-ikäiseksi. Ei meillä ole ollut riitaa. Tämä on ollut hyvin rauhallinen ja ns. helppo teini. On omat kommervenkit ollut kuten kaikilla, mutta ei mitään ihmeellistä. Toisella keskustelupalstalla sain jo hyvää vertaistukea. En enää itse ole niin ahdistunut. Ja edelleen varoituksen sana äideille: kaikki on mahdollista. Olen nyt kuullut monenlaista tarinaa nimenomaan täysi-ikäistymiseen liittyen kun uskalsin avata suuni.
Eilen tämä meidän täysi-ikäinen tuli syömään meidän kanssa. Kosketin varovasta olkapäälle, hymyili. Mieheni näki hymyn, koska oli vastapäätä teiniä. Itselleni tässä on raskainta se, että en halua lasteni voivan huonosti. Kaikilla joskus ahdistaa. Eihän sille mitään voi. Mutta onko nyt joku ohimenevä ahdistus vai jotain muuta? Aika näyttää. Ja kirjotiuksista tuli opettajien arviot: hyvin meni. Toivottavasti tämä vaihe menee nopeasti ohi.
Emme ole ainakaan tietoisesti pitäneet teiniä "pienenä". Säästötilistä on puhuttu avoimesta jo vuosia sitten. Itse teki ratkaisut rahojen suhteen. Voi olla, että itse kantaa valtavaa vastuuta "aikuistumisesta" ja ajattelee, että asioiden pitäisi nyt yhtäkkiä jotenkin muuttua tai elämän pitäisi tuntua jotenkin erilaiselta. Vaikea tuonne toisen pään sisään on mennä.
Ystäväni kertoi omasta nuoruudestaan: pakkasi kassin illalla, aamulla joi 18v synttärikahvit perheen kanssa ja samalla ilmoitti, että muuttaa poikakaverin luo. Että on sitä muillekin sattunut ja tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin nyt kertomaan mitä tässä on tapahtunut. Ehkä tästä on jollekulle toisella apua sitten kun lapsi on kasvanut isoksi. Tilanne on lähtenyt aukeamaan. Jätin teinin pöydälle lyhyen kirjeen. Kerroin, että olen todella huolissani viime aikojen tapahtumista. Kerroin, että koko perhe on huolissaan. Pyysin, että hakeutuu ammattilaisten luokse (esim. kouluterveydenhoitaja), jos kokee tarvitsevansa keskustelukaveria. Me ei ehkä vanhempina osata auttaa. Autetaan, jos voidaan. Kerroin, että kysyin hänen kaveriltaan koulusta ja kirjoituksista. Pahoittelin, että toimin selän takana. En keksinyt muuta.
Sain vastauksen. Teini tuli illalla luokseni ja sanoi, että ei halua puhua mulle, kaikki vaan vituttaa. Kysyin johtuuko siitä, että on nyt ns. vastuussa omista tekemisistään. Vastasi: tuli vaan hirveä vitutus, eihän tässä oo mitään järkeä missään. Mitä järkeä oikeesti tässä kaikessa on?
No, nyt on jonkinlainen keskusteluyhteys. Ruokakin taas maistuu. Jutteli eilen hetken siskonsa kanssa ihan normaalisti. Kysyin miksi osti tupakkaa. "Kokeilin vaan miltä se tuntuu."
Haluan sanoa teille vanhemmat yhden asian, jonka tässä ahdistavassa tilanteessa olen tajunnut: Se sun lapsi on ihan omanlainen ja ikinä et voi tietää mitä siellä päässä tapahtuu. Älä kuvittele, että näet lapsesi pään sisälle. Kun ikää tulee, elämään tulee uusia asioita (mopokortti, rippikoulu, moottoripyöräkortti, ajokortti, toisen asteen koulut jne...) joihin sen nuori reagoi omalla tavallaan. Se on pelottavaa.
Ja kyllä se oli kavereille puhunut jotain, koska tiesi mun kysyneen koulusta. Onneksi!
Kaikkea hyvää kaikille teineille ja teinien vanhemmille. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, samoin ap! Mun hiljainen, kotona viihtynyt teini kirjautui Tinderiin kun täytti 18 v ja nyt ei paljoa enää kotona näy. Ihan ok, mutta yllätti tosiaan
Alue: Aihe vapaa
Masentunut? Ehkä hällä oli liian suuria odotuksia täysi-ikäisyyden suhteen, eikä mikään oikeastaan muuttunutkaan.