Yliutelias isosisko
Olen itsekin jo lähempänä 40:ntä ikävuotta. Koen epäonnistuneeni esimerkiksi ihmissuhteissa ja en halua näistä asioista pahemmin sukulaisille kertoa ennen kuin ehkä muutan mahdollisen kumppanin kanssa yhteen.
Satuinpa sitten avautumaan hieman eräästä tämänhetkisestä tapailukumppanista (olemme tapailleet jo joitakin kuukausia). Alkoi tulemaan sellainen määrä elämänohjeita ja kysymyksiä liittyen mieheen ja suhteeseen että ahdistus iski.
Miten saada sisko ymmärtämään että en ole enää "suojeltava pikkusisko jolle pitää jakaa elämänohjeita" tai muuten 'ylempää' elämän viisautta? Olen hänelle kyllä sanonut että jaan ne asiat mitkä haluan jakaa. Miten laittaa tähän terve raja ilman että seuraa jonkinnäköinen kiukuttelu?
Onko kellään muulla kokemuksia vastaavista sukulaissuhteista?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
On. Myötätuntoni.
Haluaisitko kertoa lisää?
Ap
On kokemusta, ikävä kyllä. Ja kerrasta opin etten enää kerro mitään ihmissuhdeasioitani hänelle.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta, ikävä kyllä. Ja kerrasta opin etten enää kerro mitään ihmissuhdeasioitani hänelle.
Jotenkin olin itsekin ajatellut että hän olisi ottanut opiksi kun meillä oli hetki sitten jonkinlainen hiljainen kausi jossa meidän piti pohtia välejämme. Mietin miksei ymmärrä vihjettä kun en vastaa uteluihin vaan jankkaa kysymällä uudestaan.
Haluaisin olla tasavertainen aikuinen enkä "pikkusisko".
Kyllä on.
En kerro mitään, enkä ole juuri tekemisissä.
Huvittavinta on se että hän on kouluttamaton, työtön ja lapseton, mutta tietää kaiken opinnoista, akateemisesta työelämästä ja lastenkasvatuksesta.
Raha-asiansa on sotkenut niin että on luottotiedoton ja ulosotossa, mutta jaksaa mäkättää minulle taloudenpidosta.
Onkohan äitihullusta tulossa isosiskohullu?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on.
En kerro mitään, enkä ole juuri tekemisissä.
Huvittavinta on se että hän on kouluttamaton, työtön ja lapseton, mutta tietää kaiken opinnoista, akateemisesta työelämästä ja lastenkasvatuksesta.
Raha-asiansa on sotkenut niin että on luottotiedoton ja ulosotossa, mutta jaksaa mäkättää minulle taloudenpidosta.
Kuulostaa aika samalta kuin oma kuvio, hieman eri twistillä tosin😬. Mietin juurikin että eikö tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin olla pitämättä yhteyttä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onkohan äitihullusta tulossa isosiskohullu?
Mitä tarkoitat?
Ap
Ei kai siinä ole muuta mahdollisuutta kuin puhua hänen kanssaan. Ja sanoa suoraan, mutta ystävällisesti, mitä ajattelet. Useimmiten se toimii aika hyvin. Jos ei, niin olet ainakin yrittänyt.
Missähän se yliutelijaisuuden raja menee? Milloin olisi ollut vielä vain utelias, tai vain kohtelias?
Jos joudut täältä kyselemään neuvoja omalle toiminnallesi, niin täytät kyllä hyvin tuon pikkusisko-termin vaateet.
Onko siskon omat miesasiat kunnossa? Se yrittää elää sun kautta.
Vierailija kirjoitti:
Missähän se yliutelijaisuuden raja menee? Milloin olisi ollut vielä vain utelias, tai vain kohtelias?
Siinä vaiheessa kun jäädään jankkaamaan "niin et vastannut kysymykseeni tästä ja tästä aiheesta". Ainakin itse ymmärrän vihjeen jos joku ei ole valmis jatkamaan jostain aiheesta
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko siskon omat miesasiat kunnossa? Se yrittää elää sun kautta.
Kyllä sillä uskoakseni on. Mutta elää metsän keskellä erakkomaista arkea joten ehkä olet siinä mielessä oikeassa toisen kautta elämisestä 🤔
Ap
Oletko kokeillut sanoa ennen kuin avaudut jostain että et halua neuvoja, haluat vain purkaa tunteitasi? Silloin toinen tietää ettet halua apua ongelmiisi, haluat vain jonkun joka kuuntelee.
Mulla on pomottava ja päsmäröivä isoveli ja kaksi päsmäröivää isosiskoa. Ei paljon naurata.
Sekaantuvat ihan kaikkeen. Veli mm mennyt omin luvin mökilleni kaverinsa kanssa kaatamaan puita! Siskot jauhavat asioistani päätyökseen selän takana. Ja tosiaan kellään ei ole akateemista koulutusta ja siskoillani ei ole edes lapsia. Silti tietävät kaiken opiskelusta ja lapsista. Veljelläni on erityislapsi ja hän hyppii seinille mun lasteni koulumenestyksestä kun se oma poika ei selvinnyt edes erityisluokilla.
Vierailija kirjoitti:
Onko siskon omat miesasiat kunnossa? Se yrittää elää sun kautta.
Jos ei ole kunnossa niin ei kannata kertoa mitään. Saattaa kateuksissaan yrittää sabotoida suhteesi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut sanoa ennen kuin avaudut jostain että et halua neuvoja, haluat vain purkaa tunteitasi? Silloin toinen tietää ettet halua apua ongelmiisi, haluat vain jonkun joka kuuntelee.
Juu tää on kerrottu. Valitettavasti tuntuu kuuluvan kategoriaan "minä tiedän paremmin kuin sinä mikä sinulle on parhaaksi".
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on pomottava ja päsmäröivä isoveli ja kaksi päsmäröivää isosiskoa. Ei paljon naurata.
Sekaantuvat ihan kaikkeen. Veli mm mennyt omin luvin mökilleni kaverinsa kanssa kaatamaan puita! Siskot jauhavat asioistani päätyökseen selän takana. Ja tosiaan kellään ei ole akateemista koulutusta ja siskoillani ei ole edes lapsia. Silti tietävät kaiken opiskelusta ja lapsista. Veljelläni on erityislapsi ja hän hyppii seinille mun lasteni koulumenestyksestä kun se oma poika ei selvinnyt edes erityisluokilla.
Kuulostaapa raskaalta. Tässä vaiheessa varmaan tehoaa enää vain järeät aseet eli ihan kunnon rajat ilman mitään nätisti sanomisia?
Ap
On. Myötätuntoni.