Love Connection osa 10

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:24"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 22:25"]

Paitsi että Matin jengi ei ollut CA:ssa vaan NJ:ssä.

[/quote]Onko ne New Yorkissa? Siis NY? (Ei siis NJ). Tiedoksi kaikille, joilta jäi lukio kesken tai englannin taito on alkeellisella tasolla.

[/quote]

Mikähän sulla on jäänyt kesken, kun et tiedä mitä NJ tarkoittaa.

voitteko häipyä muualle keskustelemaan opettajien pätevyysvaatimuksista, kiitos.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:41"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 09:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 00:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 07:54"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 00:43"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 00:25"]

Olikohan se henkka ninan(?) treffeillä tarkoituksella/tietoisesti laitettu haikailemaan hannelen perään, tokaisu tuli jotenkin sopimattomaan kohtaan. Eihän tuo hannelen saapuminen mikään ylläri oikeasti tainnut olla vaikka bachelorimme kovasti yllättynyt yritti olla..

Oisko tuo hannele lastentarhaope, puhdas arvaus überselkeän ja jotenkin yksinkertaisen puhetyylinsä vuoksi. Kielitaito tai lähinnä sen heikkous kyllä ihmetyttää..

[/quote]

Ei kielitaitonsa perusteella ole ainakaan peruskoulun opettaja. Peruskoulun opettajakoulutukseen kun on erittäin vaikea päästä. Vain ylioppilaiden parhaimmisto läpäisee seulan. Kaikilla opiskelijoilla on laudaturin paperit ja yli 9 keskiarvo, joten ei sinne huonolla englannin arvosanalla ole asiaa.

Onhan niitä muitakin opettajia kuin akateemiset lastentarhan, peruskoulun ja lukion opettajat. Esim. ammattikoulun opettajat eivät yleensä ole akateemisia, vaan opettajilla on jonkun alan ammattitutkinto ja sen lisäksi ovat opiskelleet pedagogiikkaa. Kampaajat opettavat tulevia kampaajia, mekaanikot tulevia mekaanikkoja, kosmetologit tulevia kosmetologeja, kondiittorimestarit tulevia kondiittoreja, kokit tulevia kokkeja ja niin edelleen. Kaikki ovat silti opettajia.

[/quote]

Mieleästäni Hannele olemukseltaan sopisi hyvin nimenomaan luokan- tai lastentarhanopettajaksi. Arvosanat ovat vain yksi kriteeri näihin koulutuksiin pääsyyn, soveltuvuus painaa vaa'assa paljon enemmän, kunhan selvittää tiensä soveltuvuuskokeisiin asti. Toisaalta juuri lastentarhanopettaja/luokanopettajakoulutus ovat selllaisia, joissa ei joudu englantia käyttämään samalla tavoin kuin useimmat aineenopettajat omissa opinnoissaan.

[/quote]

Höpönlöpö.

Tiedätkö edes mikä peruskoulun opettaja on?

Peruskoulun opettaja on se henkilö, joka opettaa KAIKKIA aineita peruskoulun 1.-6. luokkalaisille. Kaikkia aineita, englannista matematiikkaan ja kaikkea sitä väliltä! Vasta yläasteella on erilliset aineopettajat.

Peruskoulun opettaja on siis myös ala-asteen englanninkielen opettaja!

Eikä Hannele ole englanninkielen opettajaa nähnytkään! :o)

[/quote]

Kerro tuo mun neljäsluokkalaisen englanninopettajalle, jonka pääaine yliopistossa oli englanti, ei suinkaan kasvatustiede luokanopettajakoulutuksessa.

[/quote]

Jopas täällä kinastellaan. Alakoulussa luokanopettaja voi opettaa kaikkia aineita. Usein on kuitenkin järjestetty niin, että esim. englannin kielessä on oma opettajansa, joka saattaa olla maisteri just siinä englannin kielessä. Suomessa opettajat ovat maistereita kaikki tyynni. Opettajan pätevyyteen jossakin aineessa vaaditaan vähintään aineopinnot. Jossakin aineessa on kuitenkin oltava laudatur-opinnot. Kielten opettajien työtilanne ei ole hyvä. Yhtä paikkaa hakee kymmeniä maistereita. Alakoulun kielten opettajien paikat ovat myös haettuja. Opetus siellä on leppoisampaa kuin vaikkapa ylökoulussa (huh). Myös luokanopettajilla on usein aineopintoja kielissä. He ovat siis myös päteviä kielten opettajia. 

[/quote]Opettaja ei ole maisteri missään tietyssä oppiaineessa, vaan tutkinto,,johon siis kaikki suoritetut aineet kuuluvat, on maisterin tutkinto. Ja tähän tutkintoon kuuluu pääaineopinnot laudaturina ja sivuaineita oman valinnan mukaan aporobaturina, cum laudena tai laudaturina, tai jos kokonaisuus on kesken niin pelkkinä erillisinä opintoina.

Kaikki opettajat eivät myöskään ole maistereita, vaan ennen vanhaan tutkinnon on voinut ottaa ulos kandidaattinakin, johon kuuluu kyllö gradukinnja kaikki kelpoisuuden antavat opinnot. Nykyään kakki valmistuvat pätevät opettajat ovat maistereita, ja opiskelijat voivat olla kandidaatteja tai fil.ylioppilaita.

[/quote]

Kyllä taitavat lähes kaikki nykyiset pätevät opettajat olla maistereita, koska viimeiset 30 vuotta se on ollut vaatimuksena. 

[/quote]Lähes eläkeiässä olevat eivät yleensä ole, ja heitä on aika paljon. Ovat ottaneet tutkinnon ulos kandidaattina, vaikka olisivat saaneet maisterinakin. Siihen aikaan tuolla ei ole ollut niin merkitystä, paitsi rahallisesti on ollut halvempi noin.

[/quote]

Eläkeiässä ja sitä nuoremmatkin kandit ovat oikeasti maistereita, mutta ennenmuinoin maisterin titteli piti anoa, sitä ei saanut automaattisesti tutkinnon suoritettuaan.

Nämä JÄRJETTÖMÄN pitkät lainaukset viesteissä on ihan PEHVASTA!!!!!!!

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 17:42"]

Nämä JÄRJETTÖMÄN pitkät lainaukset viesteissä on ihan PEHVASTA!!!!!!!

[/quote]

Sanos muuta. Syyllistyin niihin itsekin. Uusi täällä. En ajatellut asiaa. 

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:59"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:15"]

Amerikassa ja Suomessa suoritetut yliopistotutkinnot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tuo Markuksen Mba-tutkinto vastaa täällä suoritettua AMK-tutkintoa ja AM tutkinto on huomattavasti korkeampi, kauppatieteilijä menee aika statukseltaan ylemmäksi kuin ravintoloitsija Usassa.

[/quote]

AMK-tutkinto ja AM tutkinto, just.

Miten vaikeaa on laittaa päätteet Ann-Marien nimikirjaimiin, jos ei kerran viitsi koko nimeä kirjoittaa?

[/quote]Relaa ennen joulua ettei mene tappeluksi Kotipuolessa.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 17:11"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:41"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 09:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 00:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 07:54"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 00:43"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 00:25"]

Olikohan se henkka ninan(?) treffeillä tarkoituksella/tietoisesti laitettu haikailemaan hannelen perään, tokaisu tuli jotenkin sopimattomaan kohtaan. Eihän tuo hannelen saapuminen mikään ylläri oikeasti tainnut olla vaikka bachelorimme kovasti yllättynyt yritti olla..

Oisko tuo hannele lastentarhaope, puhdas arvaus überselkeän ja jotenkin yksinkertaisen puhetyylinsä vuoksi. Kielitaito tai lähinnä sen heikkous kyllä ihmetyttää..

[/quote]

Ei kielitaitonsa perusteella ole ainakaan peruskoulun opettaja. Peruskoulun opettajakoulutukseen kun on erittäin vaikea päästä. Vain ylioppilaiden parhaimmisto läpäisee seulan. Kaikilla opiskelijoilla on laudaturin paperit ja yli 9 keskiarvo, joten ei sinne huonolla englannin arvosanalla ole asiaa.

Onhan niitä muitakin opettajia kuin akateemiset lastentarhan, peruskoulun ja lukion opettajat. Esim. ammattikoulun opettajat eivät yleensä ole akateemisia, vaan opettajilla on jonkun alan ammattitutkinto ja sen lisäksi ovat opiskelleet pedagogiikkaa. Kampaajat opettavat tulevia kampaajia, mekaanikot tulevia mekaanikkoja, kosmetologit tulevia kosmetologeja, kondiittorimestarit tulevia kondiittoreja, kokit tulevia kokkeja ja niin edelleen. Kaikki ovat silti opettajia.

[/quote]

Mieleästäni Hannele olemukseltaan sopisi hyvin nimenomaan luokan- tai lastentarhanopettajaksi. Arvosanat ovat vain yksi kriteeri näihin koulutuksiin pääsyyn, soveltuvuus painaa vaa'assa paljon enemmän, kunhan selvittää tiensä soveltuvuuskokeisiin asti. Toisaalta juuri lastentarhanopettaja/luokanopettajakoulutus ovat selllaisia, joissa ei joudu englantia käyttämään samalla tavoin kuin useimmat aineenopettajat omissa opinnoissaan.

[/quote]

Höpönlöpö.

Tiedätkö edes mikä peruskoulun opettaja on?

Peruskoulun opettaja on se henkilö, joka opettaa KAIKKIA aineita peruskoulun 1.-6. luokkalaisille. Kaikkia aineita, englannista matematiikkaan ja kaikkea sitä väliltä! Vasta yläasteella on erilliset aineopettajat.

Peruskoulun opettaja on siis myös ala-asteen englanninkielen opettaja!

Eikä Hannele ole englanninkielen opettajaa nähnytkään! :o)

[/quote]

Kerro tuo mun neljäsluokkalaisen englanninopettajalle, jonka pääaine yliopistossa oli englanti, ei suinkaan kasvatustiede luokanopettajakoulutuksessa.

[/quote]

Jopas täällä kinastellaan. Alakoulussa luokanopettaja voi opettaa kaikkia aineita. Usein on kuitenkin järjestetty niin, että esim. englannin kielessä on oma opettajansa, joka saattaa olla maisteri just siinä englannin kielessä. Suomessa opettajat ovat maistereita kaikki tyynni. Opettajan pätevyyteen jossakin aineessa vaaditaan vähintään aineopinnot. Jossakin aineessa on kuitenkin oltava laudatur-opinnot. Kielten opettajien työtilanne ei ole hyvä. Yhtä paikkaa hakee kymmeniä maistereita. Alakoulun kielten opettajien paikat ovat myös haettuja. Opetus siellä on leppoisampaa kuin vaikkapa ylökoulussa (huh). Myös luokanopettajilla on usein aineopintoja kielissä. He ovat siis myös päteviä kielten opettajia. 

[/quote]Opettaja ei ole maisteri missään tietyssä oppiaineessa, vaan tutkinto,,johon siis kaikki suoritetut aineet kuuluvat, on maisterin tutkinto. Ja tähän tutkintoon kuuluu pääaineopinnot laudaturina ja sivuaineita oman valinnan mukaan aporobaturina, cum laudena tai laudaturina, tai jos kokonaisuus on kesken niin pelkkinä erillisinä opintoina.

Kaikki opettajat eivät myöskään ole maistereita, vaan ennen vanhaan tutkinnon on voinut ottaa ulos kandidaattinakin, johon kuuluu kyllö gradukinnja kaikki kelpoisuuden antavat opinnot. Nykyään kakki valmistuvat pätevät opettajat ovat maistereita, ja opiskelijat voivat olla kandidaatteja tai fil.ylioppilaita.

[/quote]

Kyllä taitavat lähes kaikki nykyiset pätevät opettajat olla maistereita, koska viimeiset 30 vuotta se on ollut vaatimuksena. 

[/quote]Lähes eläkeiässä olevat eivät yleensä ole, ja heitä on aika paljon. Ovat ottaneet tutkinnon ulos kandidaattina, vaikka olisivat saaneet maisterinakin. Siihen aikaan tuolla ei ole ollut niin merkitystä, paitsi rahallisesti on ollut halvempi noin.

[/quote]

No siis eihän tuollainen mitään merkitse. Jos gradu ja muut laudatur-opinnot on tehtynä, niin tietysti voi käyttää maisteri-titteliä, vaikkei ole sitä erikseen hankkinutkaan. Olen itsekin FM, vaikka silloin kun valmistuin en viitsinyt sitä maisterititteliä ottaa, kun tuntui niin kornilta. Ei olisi kyllä maksanut mitään. Kaikki ne, joilla on tarvittavat opintosuoritukset, ovat ilman muuta maistereita, muotoseikoista viis. Tämä on tärkeää senkin takia, että alempi korkeakoulututkinto on kanditutkinto. 

[/quote]Ei kukaan ole maisteri ennen kuin on tutkinnon saanut. Jos on ottanut kandin paperit vain, on pelkkä kandi. Dekaanihannyliopistoissa antaa tittelin. Samalla tavalla kukaan ei voi nimittää itseään ylioppilaaksi, ennen kuin todistukset on saatu lautakunnasta.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 17:11"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:41"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 09:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 00:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 07:54"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 00:43"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 00:25"]

Olikohan se henkka ninan(?) treffeillä tarkoituksella/tietoisesti laitettu haikailemaan hannelen perään, tokaisu tuli jotenkin sopimattomaan kohtaan. Eihän tuo hannelen saapuminen mikään ylläri oikeasti tainnut olla vaikka bachelorimme kovasti yllättynyt yritti olla..

Oisko tuo hannele lastentarhaope, puhdas arvaus überselkeän ja jotenkin yksinkertaisen puhetyylinsä vuoksi. Kielitaito tai lähinnä sen heikkous kyllä ihmetyttää..

[/quote]

Ei kielitaitonsa perusteella ole ainakaan peruskoulun opettaja. Peruskoulun opettajakoulutukseen kun on erittäin vaikea päästä. Vain ylioppilaiden parhaimmisto läpäisee seulan. Kaikilla opiskelijoilla on laudaturin paperit ja yli 9 keskiarvo, joten ei sinne huonolla englannin arvosanalla ole asiaa.

Onhan niitä muitakin opettajia kuin akateemiset lastentarhan, peruskoulun ja lukion opettajat. Esim. ammattikoulun opettajat eivät yleensä ole akateemisia, vaan opettajilla on jonkun alan ammattitutkinto ja sen lisäksi ovat opiskelleet pedagogiikkaa. Kampaajat opettavat tulevia kampaajia, mekaanikot tulevia mekaanikkoja, kosmetologit tulevia kosmetologeja, kondiittorimestarit tulevia kondiittoreja, kokit tulevia kokkeja ja niin edelleen. Kaikki ovat silti opettajia.

[/quote]

Mieleästäni Hannele olemukseltaan sopisi hyvin nimenomaan luokan- tai lastentarhanopettajaksi. Arvosanat ovat vain yksi kriteeri näihin koulutuksiin pääsyyn, soveltuvuus painaa vaa'assa paljon enemmän, kunhan selvittää tiensä soveltuvuuskokeisiin asti. Toisaalta juuri lastentarhanopettaja/luokanopettajakoulutus ovat selllaisia, joissa ei joudu englantia käyttämään samalla tavoin kuin useimmat aineenopettajat omissa opinnoissaan.

[/quote]

Höpönlöpö.

Tiedätkö edes mikä peruskoulun opettaja on?

Peruskoulun opettaja on se henkilö, joka opettaa KAIKKIA aineita peruskoulun 1.-6. luokkalaisille. Kaikkia aineita, englannista matematiikkaan ja kaikkea sitä väliltä! Vasta yläasteella on erilliset aineopettajat.

Peruskoulun opettaja on siis myös ala-asteen englanninkielen opettaja!

Eikä Hannele ole englanninkielen opettajaa nähnytkään! :o)

[/quote]

Kerro tuo mun neljäsluokkalaisen englanninopettajalle, jonka pääaine yliopistossa oli englanti, ei suinkaan kasvatustiede luokanopettajakoulutuksessa.

[/quote]

Jopas täällä kinastellaan. Alakoulussa luokanopettaja voi opettaa kaikkia aineita. Usein on kuitenkin järjestetty niin, että esim. englannin kielessä on oma opettajansa, joka saattaa olla maisteri just siinä englannin kielessä. Suomessa opettajat ovat maistereita kaikki tyynni. Opettajan pätevyyteen jossakin aineessa vaaditaan vähintään aineopinnot. Jossakin aineessa on kuitenkin oltava laudatur-opinnot. Kielten opettajien työtilanne ei ole hyvä. Yhtä paikkaa hakee kymmeniä maistereita. Alakoulun kielten opettajien paikat ovat myös haettuja. Opetus siellä on leppoisampaa kuin vaikkapa ylökoulussa (huh). Myös luokanopettajilla on usein aineopintoja kielissä. He ovat siis myös päteviä kielten opettajia. 

[/quote]Opettaja ei ole maisteri missään tietyssä oppiaineessa, vaan tutkinto,,johon siis kaikki suoritetut aineet kuuluvat, on maisterin tutkinto. Ja tähän tutkintoon kuuluu pääaineopinnot laudaturina ja sivuaineita oman valinnan mukaan aporobaturina, cum laudena tai laudaturina, tai jos kokonaisuus on kesken niin pelkkinä erillisinä opintoina.

Kaikki opettajat eivät myöskään ole maistereita, vaan ennen vanhaan tutkinnon on voinut ottaa ulos kandidaattinakin, johon kuuluu kyllö gradukinnja kaikki kelpoisuuden antavat opinnot. Nykyään kakki valmistuvat pätevät opettajat ovat maistereita, ja opiskelijat voivat olla kandidaatteja tai fil.ylioppilaita.

[/quote]

Kyllä taitavat lähes kaikki nykyiset pätevät opettajat olla maistereita, koska viimeiset 30 vuotta se on ollut vaatimuksena. 

[/quote]Lähes eläkeiässä olevat eivät yleensä ole, ja heitä on aika paljon. Ovat ottaneet tutkinnon ulos kandidaattina, vaikka olisivat saaneet maisterinakin. Siihen aikaan tuolla ei ole ollut niin merkitystä, paitsi rahallisesti on ollut halvempi noin.

[/quote]

No siis eihän tuollainen mitään merkitse. Jos gradu ja muut laudatur-opinnot on tehtynä, niin tietysti voi käyttää maisteri-titteliä, vaikkei ole sitä erikseen hankkinutkaan. Olen itsekin FM, vaikka silloin kun valmistuin en viitsinyt sitä maisterititteliä ottaa, kun tuntui niin kornilta. Ei olisi kyllä maksanut mitään. Kaikki ne, joilla on tarvittavat opintosuoritukset, ovat ilman muuta maistereita, muotoseikoista viis. Tämä on tärkeää senkin takia, että alempi korkeakoulututkinto on kanditutkinto. 

[/quote]Jos et ole pyytänyt maisterin papereita ulos, et myöskään ole maisteri. Kornia olisi jättää tutkinto ottamatta, jos on monta vuotta opiskelut sen takia. Jos paperit on ottamatta, olet vieläkin virallisesti opiskelija.

Joo, tosi kornia jättää maisterin paperit hakematta, kun se nykyään vaikuttaa alalla kuin alalla palkkaukseen... Mitä porukkaa täällä hilluu?

Oivoi, näähän olikin kivoja keskusteluketjuja sen ekan 8 ja puolen jakson ajan. Harmi.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 17:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:24"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 22:25"]

Paitsi että Matin jengi ei ollut CA:ssa vaan NJ:ssä.

[/quote]Onko ne New Yorkissa? Siis NY? (Ei siis NJ). Tiedoksi kaikille, joilta jäi lukio kesken tai englannin taito on alkeellisella tasolla.

[/quote]

Mikähän sulla on jäänyt kesken, kun et tiedä mitä NJ tarkoittaa.

[/quote]provoilua teille läpipaskat av:t! Juoruatte jostain LC:sta kun oma elämä on perseestä.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:49"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 01:37"]

.. ja voi voi kun Ann-Marie etsii vähän tasokkaampaa kuin kokkipoikaa.

 [/quote]

Ai etsii vai? Minkäs takia hän sitten lähetti hakemuksen ohjelmaan, jossa kokki etsii tyttöystävää Suomesta. Aika ikävä tilanne, jos on alunperinkin ollut sitä mieltä, että kokki ei kelpaa.

[/quote]

Ansku etsi uusia kokemuksia.

En tiedä teistä muista, mutta ärsytyksen lisäksi mä ihan innolla odotan jokaisessa ketjussa alkavaa offtopic-tappelua..viime ketjussakos se oli maailmanluokan kaunotar-gate, tässä ketjussa opettajan koulutus :D Vaatii mieletöntä sitkeyttä alkaa nillittämään ja takertumaan yksityiskohtiin, tää on jo viihdyttävää!

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 18:14"]

En tiedä teistä muista, mutta ärsytyksen lisäksi mä ihan innolla odotan jokaisessa ketjussa alkavaa offtopic-tappelua..viime ketjussakos se oli maailmanluokan kaunotar-gate, tässä ketjussa opettajan koulutus :D Vaatii mieletöntä sitkeyttä alkaa nillittämään ja takertumaan yksityiskohtiin, tää on jo viihdyttävää!

[/quote]

Ei se mitään sitkeyttä vaadi. Oikeassa olemisen eetos on niin valtava energiapommi, että sen voimin hoidellaan useampikin off topic -ketju kuin vettä vaan. Puhun kokemuksesta :D

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:59"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:15"]

Amerikassa ja Suomessa suoritetut yliopistotutkinnot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tuo Markuksen Mba-tutkinto vastaa täällä suoritettua AMK-tutkintoa ja AM tutkinto on huomattavasti korkeampi, kauppatieteilijä menee aika statukseltaan ylemmäksi kuin ravintoloitsija Usassa.

[/quote]

AMK-tutkinto ja AM tutkinto, just.

Miten vaikeaa on laittaa päätteet Ann-Marien nimikirjaimiin, jos ei kerran viitsi koko nimeä kirjoittaa?

[/quote]Relaa ennen joulua ettei mene tappeluksi Kotipuolessa.

[/quote]

En tappele enkä vietä joulua. Keskittyisit asiaan.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 18:55"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:59"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:15"]

Amerikassa ja Suomessa suoritetut yliopistotutkinnot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tuo Markuksen Mba-tutkinto vastaa täällä suoritettua AMK-tutkintoa ja AM tutkinto on huomattavasti korkeampi, kauppatieteilijä menee aika statukseltaan ylemmäksi kuin ravintoloitsija Usassa.

[/quote]

AMK-tutkinto ja AM tutkinto, just.

Miten vaikeaa on laittaa päätteet Ann-Marien nimikirjaimiin, jos ei kerran viitsi koko nimeä kirjoittaa?

[/quote]Relaa ennen joulua ettei mene tappeluksi Kotipuolessa.

[/quote]

En tappele enkä vietä joulua. Keskittyisit asiaan.

[/quote]Joulu tulee, vietit tai et.

Enni on ihana ja perustaa kahvilan New Jerseyhin. Porkkanakakusta tulee paikallinen legenda.

Anskusta tulee toimitusjohtaja johonkin ihkuun ravintolavälineitä valmistavaan yritykseen. Menevät Markuksen kanssa naimisiin, saavat 1 pojan ja 2 tytärtä. Raumalla vierailevat joka kesä ja käyvät nostalgiakierroksella Turun linnassa ja ajelevat moottoripyörällä Ahvenanmaalla.

Henri vierailee muutamana kesänä Suomessa ja pääsee aika monen naisen kanssa lämpimiin väleihin. Myös vanhemman Ninan tilalla vierailee. Naimisiin menee 15 vuoden päästä lähellä eläKeikää. Vielä on arvoitus, onko tuleva vaimo suomalainen vai amerikkalainen.

Hanna yrittää saada vielä amerikkalaisen miehen mutta päätyy yhteen paikallisen gigolon kanssa. Ensi kohtaamisessa levikset repee.