Lue keskustelun säännöt.
Masentaa, täytin tänään 30...
03.10.2020 |
- Opiskelin väärälle alalle parikymppisenä punaisena humanistina, en kuunnellut vanhempieni järkipuhetta
- Työsuhteet pelkkää pätkää + pakkoyrittäjyyttäkin pari vuotta
- En ole vieläkään saanut ostettua omistusasuntoa, työt menivät alta tänä keväänä juuri kun olin aikeissa uskaltautua asuntokaupoille
- Pitkä parisuhdekin päättyi kesällä
- Lapsista en uskalla edes haaveilla
- Ajan 17 vuotta vanhalla Skodalla
- Ystäviä pyöreät nolla kappaletta
Onko muita joilla sama kohtalo kuin minulla, olen niin yksin ja masentunut. Täällä yksiössäni juon synttärikahveja yksin, konditorian kakkupalaan ei ole varaa enkä osaa leipoakaan.
Kommentit (19)
Sullahan on hyvin asiat. Monilla ei ole edes väärää ammattia vielä nelikymppisenä. Toisilla ei ole kokemusta edes seurustelusta, saati sitten parisuhteista. Vieläpä autokin löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on hyvin asiat. Monilla ei ole edes väärää ammattia vielä nelikymppisenä. Toisilla ei ole kokemusta edes seurustelusta, saati sitten parisuhteista. Vieläpä autokin löytyy.
Auto josta ei ole mitään muuta kuin kuluja. Mun on ollut pakko pitää sitä jo senkin vuoksi, että se on etu työpaikoista kilpaillessa. -ap
No kyllä naisen leipoa pitää osata. En minä ainakaan uskaltaisi tehdä lapsia naisen kanssa, joka ei osaa leipoa.
Viisikymppiset meni ilman ystäviä vähän aikaa sitten. Pienen kakun ostin juhlan kunniaksi josta söin puolet mutta siinäpä se. Kaikki muutkin synttärit olen yksin viettänyt, ei sen puoleen.
Myöhästyneet onnittelut sinulle ap ainakin yhdeltä kohtalotoverilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan suurin osa nykypäivän kolmikymppisistä ei tule koskaan kartuttamaan omaisuutta. Vakituisia työsuhteita ei varsinkaan yksityisellä sektorilla enää ole. Ne ovat ketjutettuja tai sitten pakkoyrittäjyyteen perustuvia.
Ja nyt kun metsäteollisuuskin alkoi perseilemään oikein urakalla ja Suomen Yrittäjäriistäjät peesaa mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähdin opiskelemaan uudestaan! Oon siis 29 nyt. Oli oikea päätös.
Ehdit vielä vaihtaa alaa, niin minäkin tein. Mieti mikä ala kiinnostaa ja lähde tavoittelemaan unelmaasi. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama ja täytän kohta 31.
Ei hätää, toi helpottaa sutten vuoden päästä kun olet tottunut ajatukseen että olet 30v.
Muista ettei moni elä yli 3-kymppiseksi. Elämäsi voisi olla paljon huonompaakin. Vielä on aikaa yrittää.
Sen sijaan unohda muiden ihmisten mielipiteet.
Olen sinua vuoden vanhempi ja aika samankaltaiset setit. Meidän ikäluokalle tuntuu olevan aina vaan keppiä tarjolla eikä porkkanaa lainkaan. Siinä sitten elämä lipuu ohi ennen kuin ehdit saada mitään pysyvää. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla muuten sama, mutta asuntokaupoista ei voi edes haaveilla kun säästötilillä on vaan 60 euroa.
Yksi ystävä tosin löytyy, hänestä olen kiitollinen.
Pakko sanoa että meidän ikäluokka on aika kovilla. Elettiin lamassa ja meiltä vaan vaaditaan töitä 24/7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, vähän offtopic, mutta sulla on syntymäpäivä maailman kauneimpaan aikaan vuodesta. Ihana lokakuun alku, syksy kauneimmillaan ja luonto parhaimmillaan. Tänään on ollut upea sää, niin paljon kauneutta ympärillä. Ja muuten, vaakaihmiset ovat mun suosikkeja 😂
Joten paljon onnea sinulle syntymäpäivänäsi!
Toivon, että elämässäsi kaikki järjestyy parhain päin ja toiveesi toteutuvat ❤️
Ala opiskelemaan jotain oikeaa alaa. 30 vuotias ehtii vielä ihan hyvin.
Ei kannata ainakaan jäädä katsomaan, masentaisiko nelikymppisenä samalla tavalla tuossa tilanteessa. Vielä ehtii vaihtaa alaa, mutta pitää toimia.
Hyvää syntymäpäivää
Terveisin 45v Osa-aikainen siivooja
Mä olen huomannut, että nainen voi vaurastua ja elää huolettomasti vaan varakkaan miehen siivellä. Masentavaa mutta totta. Itsekin elin haaveissa että kyllä nainen ovi luoda uraa siinä missä mies, jos omaa suhteita. EI VOI.
Naisella urakehitystä ei synny vaikka ei tekisi lapsiakaan. Sillä naisen palkkaaminen on aina mukamas riski.
Mulla tuli ero vastikään ja olen miettinyt, että taktikoin ja viettelen seuraavaksi kumppaniksi varakkaan miehen. Naimisiin heti ja ei avioehtoa. Ystäväni, köyhä taiteilija-humanisti teki juuri näin, häät tanssittiin ja ensiasunto ostettiin suhteen alkuhuumassa. Elää nyt 31-vuotiaana yltäkylläistä elämää perheenäitinä vailla huolta huomisesta. Omistaa miehensä kanssa kymmeniä sijoitusasuntoja ja hienoja autoja.
Ei se masennus tuosta helpota pahenee vaan vuosi vuodelta.