Miten teillä vietetään joulua?

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:51"]

Onnittelut!

Ei sanaakaan alkoholista. Hienoa.

[/quote]

Miksi pidät itsestäänselvänä, että kaikilla muillain on alkoholiongelma vain siksi, että sinulla on sellainen?

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:51"]

Onnittelut!

Ei sanaakaan alkoholista. Hienoa.

[/quote]

Miksi pidät itsestäänselvänä, että kaikilla muillain on alkoholiongelma vain siksi, että sinulla on sellainen?

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:51"]

Onnittelut!

Ei sanaakaan alkoholista. Hienoa.

[/quote]

Onko sulla joku henkilökohtainen ongelma alkoholin suhteen?

Kuubassa.

 Olemme vuokranneet viikoksi niin ison mökin Lapista, että mahdumme sinne koko perhe eli minä, mies , kaikki lapset (myös jo aikuistuneet) , miniät, vävyt. lapsenlaset ja apivanhemmat. Yhteensä meitä on 24 henkeä.

Jouluaatto ja joulupäivä ovat sellaisia, joiden kulun osaan ennustaa. Lapset ovat tarkkoja traditioista ja sen heille suon, vaikka joskus kiusoittelenkin, että kun pikkuhiljaa tulee aina vuosien ja vuosikymmenten varrella uusiakin traditioita, niin tätä vauhtia meillä 10 vuoden päästä on joululle minuuttiaikataulu.  

:D

Aatto sujuu suunnilleen näin:

- Aamulla on sauna saunaa toivoville.  Siihen sisältyy sauntaiat lasten kanssa, uhrilahja saunatontulle ja mm. enkeleiden tekeminen alastomana lumihankeen. Tapaa olla hauskaa.

- Aamulla on myös aamiainen, jonka konsistenssi on tarkoin määrätty. Siihen sisältyy riisipuuroa (yksi manteli piilossa tietenkin), sekametelisoppaa, kotitekoista limppua ja  nimenomaan silloin ja vasta silloin saa ensimmäisen kerran koko joulun aikaan maistaa kinkkua (yhtä kinkuista, kuten varmaan väkimäärästä osaatte päätelläkin.) 

Aamiainen on aika raskas, mutta se onkin sitten ainoa ateria ennen neljää.

Myös tontuille (joilla on sentään ollut melkoisesti työtä vakoillessaan näin isoa lapsimäärää koko joulukuun ajan) viedään ulos puuroa ja kinkkua.

- Aamiaisen jälkeen touhutaan viimeisiä ruokavalmisteluja, siivotaan jäljet, vaihdetaan pyhävaatteet päälle, kammataan, meikataan jne. Aikuiset tyttäret, ystävätär ja anoppi ja minä olemme mukana touhuissa ja se tapaa olla hauskaa kun on oma "meikkaaja" ja "kampaaja".

Valmiita tapaamme olla noin yhdentoista maissa.

- Silloin lapset ja lapsenlapset ( ikähaitarilla vauva - 10-vuotias tätinsä. Käsikirjoitus on 15-vuotiaan käsialaa. Lapsenlapsia on yhteensä 8 ja noita omia on 3, jotka sopivat tuohon ikähaitariin) esittävät joulunäytelmänsä. Sitä on käsikirjoitettu, harjoiteltu, puvustettu jne jo kuukausia. Minä ja käsikirjoittajatytär tietää mistä muksuilla  on tänä vuonna näytelmässään kysymys. Lavastajana toimiva poika taitaa osata aavistella. Muille se on SUURI SALAISUUS, jota on vartioitu kuin Fort Knoxin kultaa konsanaan.

- Näytelmän  (Ja jälkipelien eli olemme salaa varanneet kukkakimput "artisteille" ihan Broadway-tyyliin) jälkeen lämmitetään glögi ja istumme alas kuuntelemaan joulurauhan julistusta.

Minä olen kuullut sen pian 50 kertaa. Ja lapset ja lapsenlapset kukin ikänsä verran eli jossain vaiheessa - tavallisesti siinä vaiheessa, kun kieli kääntyy ruotsiksi alkaa siellä täällä kukin puhua Turun pormestarin päälle ja lopulta julistus annetaankin meidän olohuoneestamme, eikä Turusta.

- Sen jälkeen heittäydytään vapaalle kukin tahtomallaan tavalla eli eri pöydille levitetään lautapelejä (tänä vuonna kai ainakin lasten ja aikuisten Trivial Pursuit, Monopoli ja Besserwisser. Twister on pienimpien mieleen.) ja kukin saa mennä mieleisempiinsä gameihin.

- Noin puoli kolme tms. kiskotaan ulkovaatteet niskaan ja mennään sopivaan paikkaan ulos (Tämän vuoden mökki on meille uusi eli en vielä tiedä mikä se spotti on.) ja sytytetään kynttilät poissaoleville rakkaillemme; vanhemmilleni, isovanhemmille, mieheni siskolle, kuolleelle tyttärelleni ja kuolleelle pojanpojalleni jne. Tähän "rituaaliin" kuuluu myös laulu ja lyhyt puhe, jossa jokainen kertoo kenelle sytyttää kynttilänsä.

- Tämän jälkeen osa lähtee kirkkoon. Osa jää kotiin kattamaan joulupöytää. Ketään ei pakoteta kumpaankaan vaan valinta on vapaa ja monella lapsista on murkkuvaiheessa ollut aika jolloin tämä hetki on pyhitetty netille, musiikille, mökötykselle tms. Tosin pikkuhiljaa nuo ovat tainneet kokonaan hävitä. En usko tämän vuoden teineistä kenenkään satsaavan tänä vuonna siihen vaan enemmän löytyy heitä kattausväestä ja yksi tai kaksi kirkostakin.

- Kirkkoväen palattua joulujumalanpalveluksesta on aattoaterian vuoro. Meillä - niin kuin kai useimmissa Suomen kodeissa - se on ylenpalttinen. Runsautta lisää vielä se, että kokkaajia ja leipojia ja laittajia on näin isossa sakissa monta ja jokainen tahtoo jotain oman kätensä (tai lompakkonsa) jälkeä esiin.

- Ateria alkaa sillä että seisomme paikallamme tuoliemme takana, kun lapset laulavat "Enkeli taivaan" (10 v on kieli poskessa opetellut soittamaan sen kitaralla ja 8 v nokkahuilulla). Sitten - aina se nuorin, juuri lukemaan opetellut, eli tänä vuonna 6v eskarilainen - lukee jouluevankeliumin ja muut "kärsivät" ääneti toisen tankatessa jokaista sanaa hiki otsallaan ja saamastaan "kunniasta" intopinkeänä.

- Ja sitten syödään!

- Jossain vaiheessa ateriaa joku miesväestä pitää joulupuheen. Puheenpitäjyys kiertää vuosi vuodelta. Alunperin sen tarkoitus oli kasvatuksellinen eli idea oli opettaa lapsille luonteva maljapuheenpitotaito. Sittemmin homma on edennyt ja karannut ja nykyään muistellaan vuosienkin päästä kippurassa nauraen joitain pitkälle harkittuja puheita. Niinkuin sekin vuosi, jolloin T puhui pitkään liikuttavasti siitä, mikä joulun perimmäinen sanoma on ja siitä, joka uhrasi henkensä, jotta me saisimme viettää joulua syntimme sovitettuna jne.  Kun se odotettu "uskonnollinen huipentuma" sitten tuli, T kohotti maljan "sialle, joka uhrasi kinkkunsa meidän joulumme eteen"...

- Aterian jälkeen siivotaan jäljet porukalla. Hermoillaan vähän. Lauletaan vähän. Odotetaan, odotetaan, odotetaan...

- Ja kello 18 (18.20 tänä vuonna) tulee joulupukki tonttuineen. Tänä vuonna (Lapissa kun ollaan) hän tulee porojen vetämällä reellä. Viime vuonna tuli hevosten vetämällä ja pienet lapset saivat kukin istua tovin pollen selässä ja kiertää pienen lenkin pitkin pihamaata). 

- Pukille lauletaan. Leikitään pari piirileikkiä kuusen ympäri. 

- Aletaan purkamaan lahjasäkkejä. Lukutaitoiset pikkulapset auttavat pukkia a tonttuja.

- Sitten lauletaan hyvästiksi ja pukki tonttuineen jatkaa matkaansa muiden lasten luokse.

- Pukin lähdettyä aletaan avata lahjoja. Perheen pienin aloittaa. Hänelle luetaan paketin päällä oleva lahjaruno tai muu teksti ja paketti avataan. Kaikki näkevät ja kommentoivat. Sitten on vuorossa toiseksi nuorin ja sama proseduuri. Ja kolmanneksi nuorin... ja neljänneksi nuorin... jne. Vanhimman avattua oman pakettinsa alkaa kierros jälleen nuorimmasta.

- Aikaa kuluu. Glögiä kuluu. Ihannemallissa paketit on avattu ennen yötä. Joulupukki vaan tuppaa olemaan niin antoisa (paljon kummeja, mummeja, tätejä, setiä, enoja jne.) ettei aina ehditä loppuun asti vaan osa jää seuraavalle päivälle (jolloin (amerikkalaiseen tyyliin) saa lahjat avata ilamn järjestystä heti aamusta herättyään - vaikka aikuiset nukkuisivatkin vielä.

- Pikkuhiljaa lapset vetäytyvät unille, kukin ikänsä ja väsymyksensä mukaan.

- Aikuiset saunovat. Ottavat ehkä lasin viiniä tai konjakkia. Osa pelaa. Osa lukee. Osa vetäytyy omiin kammareihinsa jouluaaton "taikalempipuuhiin". Kukin tekee mitä lystää.

Ja niin tulee jouluyö.

Kirjoitan joulupäivästäkin ja Tapanista, jos jaksan.

Tämä menköön tämmöisenään, kun tekstiä tuli sentään noinkin paljon.

Hyvää joulua kaikille - kaikenlaisia jouluja viettäville.

Toivottavasti jokainen saa mieluisensa!

Meillä aamu alkaa minulla jo kuudelta, en vain malta aattona nukkua pidempään. Sytyttelen kynttilöitä ja laitan jouluvaloja palamaan. Kuuntelen joululauluja, nautin aattoaamun rauhasta.

Aamupalalla syömme valmiiksi tekemiäni voileipiä ja juomme kaardemumma-kanelikahvia. Katselemme joulupukin kuumaa linjaa ja meistä lasten riemu ohjelmassa on suloista.

Haemme jouluvieraita meille ja tulemme kotiin kuuntelemaan/ katselemaan joulurauhan julistuksen. Sen jälkeen syödään joulupuuroa ja sisareni saa aina mantelin :). Joulupuuron jälkeen valmistellaan jo jouluateriaa, osa väestä katsoo jouluohjelmia tv:stä. Pelataan ehkä jotain ja lauletaan joululauluja.Joku lähellä asuvista ystävistämme saattaa pistäytyä tuomaan esim. joulukortin tms. ja nämä vierailut ilahduttavat.

Hämärän laskeutuessa, lähdetään käymään sukulaisten ja ystävien haudoilla. Hautausmaalla palelee aina. Kotiin tultuamme mennään joulusaunaan. Saunan jälkeen pukeudutaan juhlavammin.

Aterian aluksi luetaan jouluevankeliumi.

Syödään rauhassa ja pitkään. Kun kaikki on siivottu ja laitettu pois, mennään kuusen luokse, maistetaan joulujuomaa ja sitten tulee tonttu, joka jakaa lahjat. Siinä lahjoja ihastellessa ja ihmetellessä vierähtää tovi, ja lahjashown jälkeen juodaan vielä joulukahvit, ja syödään jotain leivoksia (mikäli jaksetaan, yleensä ei jakseta).

Katsellaan jotain jouluelokuvaa tv:stä, lähetään kiitos- ja hyvän joulun toivotusviestejä sekä pelataan ehkä jotain uutta peliä.

Jouluaatto on kiva, mutta parasta on aina herätä joulupäivään:)

Ei mitenkään.

Me lähdemme lauantaina rantalomalle kahdeksi viikoksi.

Ei vietetä joulua.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 18:32"]

 Olemme vuokranneet viikoksi niin ison mökin Lapista, että mahdumme sinne koko perhe eli minä, mies , kaikki lapset (myös jo aikuistuneet) , miniät, vävyt. lapsenlaset ja apivanhemmat. Yhteensä meitä on 24 henkeä.

Jouluaatto ja joulupäivä ovat sellaisia, joiden kulun osaan ennustaa. Lapset ovat tarkkoja traditioista ja sen heille suon, vaikka joskus kiusoittelenkin, että kun pikkuhiljaa tulee aina vuosien ja vuosikymmenten varrella uusiakin traditioita, niin tätä vauhtia meillä 10 vuoden päästä on joululle minuuttiaikataulu.  

:D

Aatto sujuu suunnilleen näin:

- Aamulla on sauna saunaa toivoville.  Siihen sisältyy sauntaiat lasten kanssa, uhrilahja saunatontulle ja mm. enkeleiden tekeminen alastomana lumihankeen. Tapaa olla hauskaa.

- Aamulla on myös aamiainen, jonka konsistenssi on tarkoin määrätty. Siihen sisältyy riisipuuroa (yksi manteli piilossa tietenkin), sekametelisoppaa, kotitekoista limppua ja  nimenomaan silloin ja vasta silloin saa ensimmäisen kerran koko joulun aikaan maistaa kinkkua (yhtä kinkuista, kuten varmaan väkimäärästä osaatte päätelläkin.) 

Aamiainen on aika raskas, mutta se onkin sitten ainoa ateria ennen neljää.

Myös tontuille (joilla on sentään ollut melkoisesti työtä vakoillessaan näin isoa lapsimäärää koko joulukuun ajan) viedään ulos puuroa ja kinkkua.

- Aamiaisen jälkeen touhutaan viimeisiä ruokavalmisteluja, siivotaan jäljet, vaihdetaan pyhävaatteet päälle, kammataan, meikataan jne. Aikuiset tyttäret, ystävätär ja anoppi ja minä olemme mukana touhuissa ja se tapaa olla hauskaa kun on oma "meikkaaja" ja "kampaaja".

Valmiita tapaamme olla noin yhdentoista maissa.

- Silloin lapset ja lapsenlapset ( ikähaitarilla vauva - 10-vuotias tätinsä. Käsikirjoitus on 15-vuotiaan käsialaa. Lapsenlapsia on yhteensä 8 ja noita omia on 3, jotka sopivat tuohon ikähaitariin) esittävät joulunäytelmänsä. Sitä on käsikirjoitettu, harjoiteltu, puvustettu jne jo kuukausia. Minä ja käsikirjoittajatytär tietää mistä muksuilla  on tänä vuonna näytelmässään kysymys. Lavastajana toimiva poika taitaa osata aavistella. Muille se on SUURI SALAISUUS, jota on vartioitu kuin Fort Knoxin kultaa konsanaan.

- Näytelmän  (Ja jälkipelien eli olemme salaa varanneet kukkakimput "artisteille" ihan Broadway-tyyliin) jälkeen lämmitetään glögi ja istumme alas kuuntelemaan joulurauhan julistusta.

Minä olen kuullut sen pian 50 kertaa. Ja lapset ja lapsenlapset kukin ikänsä verran eli jossain vaiheessa - tavallisesti siinä vaiheessa, kun kieli kääntyy ruotsiksi alkaa siellä täällä kukin puhua Turun pormestarin päälle ja lopulta julistus annetaankin meidän olohuoneestamme, eikä Turusta.

- Sen jälkeen heittäydytään vapaalle kukin tahtomallaan tavalla eli eri pöydille levitetään lautapelejä (tänä vuonna kai ainakin lasten ja aikuisten Trivial Pursuit, Monopoli ja Besserwisser. Twister on pienimpien mieleen.) ja kukin saa mennä mieleisempiinsä gameihin.

- Noin puoli kolme tms. kiskotaan ulkovaatteet niskaan ja mennään sopivaan paikkaan ulos (Tämän vuoden mökki on meille uusi eli en vielä tiedä mikä se spotti on.) ja sytytetään kynttilät poissaoleville rakkaillemme; vanhemmilleni, isovanhemmille, mieheni siskolle, kuolleelle tyttärelleni ja kuolleelle pojanpojalleni jne. Tähän "rituaaliin" kuuluu myös laulu ja lyhyt puhe, jossa jokainen kertoo kenelle sytyttää kynttilänsä.

- Tämän jälkeen osa lähtee kirkkoon. Osa jää kotiin kattamaan joulupöytää. Ketään ei pakoteta kumpaankaan vaan valinta on vapaa ja monella lapsista on murkkuvaiheessa ollut aika jolloin tämä hetki on pyhitetty netille, musiikille, mökötykselle tms. Tosin pikkuhiljaa nuo ovat tainneet kokonaan hävitä. En usko tämän vuoden teineistä kenenkään satsaavan tänä vuonna siihen vaan enemmän löytyy heitä kattausväestä ja yksi tai kaksi kirkostakin.

- Kirkkoväen palattua joulujumalanpalveluksesta on aattoaterian vuoro. Meillä - niin kuin kai useimmissa Suomen kodeissa - se on ylenpalttinen. Runsautta lisää vielä se, että kokkaajia ja leipojia ja laittajia on näin isossa sakissa monta ja jokainen tahtoo jotain oman kätensä (tai lompakkonsa) jälkeä esiin.

- Ateria alkaa sillä että seisomme paikallamme tuoliemme takana, kun lapset laulavat "Enkeli taivaan" (10 v on kieli poskessa opetellut soittamaan sen kitaralla ja 8 v nokkahuilulla). Sitten - aina se nuorin, juuri lukemaan opetellut, eli tänä vuonna 6v eskarilainen - lukee jouluevankeliumin ja muut "kärsivät" ääneti toisen tankatessa jokaista sanaa hiki otsallaan ja saamastaan "kunniasta" intopinkeänä.

- Ja sitten syödään!

- Jossain vaiheessa ateriaa joku miesväestä pitää joulupuheen. Puheenpitäjyys kiertää vuosi vuodelta. Alunperin sen tarkoitus oli kasvatuksellinen eli idea oli opettaa lapsille luonteva maljapuheenpitotaito. Sittemmin homma on edennyt ja karannut ja nykyään muistellaan vuosienkin päästä kippurassa nauraen joitain pitkälle harkittuja puheita. Niinkuin sekin vuosi, jolloin T puhui pitkään liikuttavasti siitä, mikä joulun perimmäinen sanoma on ja siitä, joka uhrasi henkensä, jotta me saisimme viettää joulua syntimme sovitettuna jne.  Kun se odotettu "uskonnollinen huipentuma" sitten tuli, T kohotti maljan "sialle, joka uhrasi kinkkunsa meidän joulumme eteen"...

- Aterian jälkeen siivotaan jäljet porukalla. Hermoillaan vähän. Lauletaan vähän. Odotetaan, odotetaan, odotetaan...

- Ja kello 18 (18.20 tänä vuonna) tulee joulupukki tonttuineen. Tänä vuonna (Lapissa kun ollaan) hän tulee porojen vetämällä reellä. Viime vuonna tuli hevosten vetämällä ja pienet lapset saivat kukin istua tovin pollen selässä ja kiertää pienen lenkin pitkin pihamaata). 

- Pukille lauletaan. Leikitään pari piirileikkiä kuusen ympäri. 

- Aletaan purkamaan lahjasäkkejä. Lukutaitoiset pikkulapset auttavat pukkia a tonttuja.

- Sitten lauletaan hyvästiksi ja pukki tonttuineen jatkaa matkaansa muiden lasten luokse.

- Pukin lähdettyä aletaan avata lahjoja. Perheen pienin aloittaa. Hänelle luetaan paketin päällä oleva lahjaruno tai muu teksti ja paketti avataan. Kaikki näkevät ja kommentoivat. Sitten on vuorossa toiseksi nuorin ja sama proseduuri. Ja kolmanneksi nuorin... ja neljänneksi nuorin... jne. Vanhimman avattua oman pakettinsa alkaa kierros jälleen nuorimmasta.

- Aikaa kuluu. Glögiä kuluu. Ihannemallissa paketit on avattu ennen yötä. Joulupukki vaan tuppaa olemaan niin antoisa (paljon kummeja, mummeja, tätejä, setiä, enoja jne.) ettei aina ehditä loppuun asti vaan osa jää seuraavalle päivälle (jolloin (amerikkalaiseen tyyliin) saa lahjat avata ilamn järjestystä heti aamusta herättyään - vaikka aikuiset nukkuisivatkin vielä.

- Pikkuhiljaa lapset vetäytyvät unille, kukin ikänsä ja väsymyksensä mukaan.

- Aikuiset saunovat. Ottavat ehkä lasin viiniä tai konjakkia. Osa pelaa. Osa lukee. Osa vetäytyy omiin kammareihinsa jouluaaton "taikalempipuuhiin". Kukin tekee mitä lystää.

Ja niin tulee jouluyö.

Kirjoitan joulupäivästäkin ja Tapanista, jos jaksan.

Tämä menköön tämmöisenään, kun tekstiä tuli sentään noinkin paljon.

Hyvää joulua kaikille - kaikenlaisia jouluja viettäville.

Toivottavasti jokainen saa mieluisensa!

[/quote]

Alkoholin takia miinus

Seiskalle taas plus siitä, että kertoi miinuksen syyn :)

Meillä heräillään omaan tahtiin ja jokainen ottaa aamupalaa halunsa mukaan. Minä keittelen joulupuuroa, leivon pullaa tai molempia. Saatan myös käydä suihkussa.

Ensimmäinen ja ainoa kaikille yhteinen ohjelmanumero on käynti vanhainkodissa. Vuodepotilaana oleva äitini on  juhlan kunniaksi nostettu pyörätuoliin ja hän odottaa muiden kanssa osaston olohuoneessa. Asukkaille tarjotaan jouluruoka. Syötän soseutetun ruoan äidilleni ja juttelemme. Joulurauhan julistuksen jälkeen saapuu joulupukki ja jaetaan lahjat. Avaamme äitini lahjat hänelle. Hän saa muun muassa vihreitä kuulia, kuten aina. Laulamme yhdessä joululauluja, jos äitini vielä jaksaa olla ylhäällä. Yleensä hän haluaa takaisin nukumaan melkein heti ruoan jälkeen.

Vanhainkodista tultua mieli on hyvä ja seesteinen. Mieheni kyyditsee muualla asuvat, mutta jouluksi vanhaan kotikaupunkiin tulleet nuoret  joulunviettoon kumppaneiden perheisiin. Kun hän palaa, otamme kenties pienet nokkaunet kahdestaan tai lähdemme kävelylle katselemaan muiden jouluvaloja.

Vähitellen alan valmistella jouluruokia. Perhejoulun perinteistä ei tällä aterialla näy enää jälkeäkään, vaan kyse on kolmen ruokalajin kevyestä ja juhavasta illallisesta.

Siihen käsikirjoitus sitten loppuukin. Saatamme katsoa jonkin elokuvan tai vaikka Mad Menin uusinta kautta tai lukea kirjoja ja syödä suklaata. Jossakin vaiheessa mies keräilee nuoret maailmalta ja avaamme lahjat. Joskus nuoret ovat jääneet muualle yöksi, jolloin he saavat lahjansa vasta aamulla. Lahjoja on vain vähän eikä niille panna suurta painoa.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:26"]

Seiskalle taas plus siitä, että kertoi miinuksen syyn :)

[/quote]

Kiitos.

Joulusta oteaan turhia paineita ja stressiä.

Hössätään ja häärätään.

Rauhan juhla.

Jaa, sen ku tietäs ukko petti ja jätti. Kolme lasta

Meillä aatto on aika tavallinen. Meitä on siis vanhemmat ja 4v ja 8-vuotiaat lapset. Yleensä herätään jo ennen seitsemää. Mies alkaa keittelemään riisipuuroa ja minä lähden (toivottavasti lumiseen) metsään koirien kanssa pitkälle lenkille. Lapset katselevat yleensä ohjelmia telkkarista. Kun tulen, syödään riisipuuro ja sen kanssa karpalosoppaa. Katsellaan rauhassa ohjelmia ja minä puuhailen jotain pieniä juttuja jouluateriaa varten.

Sitten lähdemme ulkoilemaan, käymme pulkkamäessä, jos lunta on. Ulkoilun jälkeen saunaan.

Jouluateria yleensä siinä klo 14 paikkeilla. Joululahjat jaetaan noin klo 17, että jää paljon iltaa lasten leikkiä uusilla jutuilla ja riemuita lahjoista. Minun veljeni tulee lahjojen jaon aikaan meille myös, ja on illan. Ilta kuluu lahjoja ihastellen, joululauluja kuunnellen. Lapset yleensä nukahtavat siinä 20-21 jonka jälkeen aikuiset saattaa ottaa viiniä (jouluaterian kanssa toki lasilliset) tai muuta juotavaa, syömme jälkkäriä, pelailemme Trivialia tai vastaavaa. Myöhäisillasta yleensä itse syvennnyn lahjaksi saamaani kirjaan (joita toivottavasti tänäkin jouluna tulee edes yksi).

Haudalla kävisimme jouluna, mutta kaikki rakkaamme on haudattu 400km päähän. Se olisi kiva traditio jota kaipaan. Joulukirkkoa olemme joskus miettineet aaton ohjelmistoon, saa nähdä otammeko sen tänä vuonna mukaan...

Joulun traditiot etsivät vielä paikkaansa ja muotoaan, kun olemme vasta pari joulua olleet oman perheen kesken, ennen juhlimme joulua isommalla porukalla, mutta nyt on päätetty toimia näin. Tapanina lähdemme sukulaisiin kauemmas.

Toivon vain, että lapset saavat tunnelmallisen ja rakkaudentäyteisen joulun, ja itselle rauhaisan joulumielen.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:29"]

Jaa, sen ku tietäs ukko petti ja jätti. Kolme lasta

[/quote]

Ukkohan se virheen teki, eikä sinä ja lapset. Tehkää te joulu kaikesta huolimatta. Älkää antako kenenkään estää. Jatkakaa elämäänne. Ehkä se ukkokin huomaa vielä virheensä ja sen, mitä on menettänyt. Hänen joulunsa on pilalla, ei teidän.

Ns. perinteisesti

Appivanhemmat tulevat maalta meille. Naapurit tulevat puoliltapäivin puurolle. Saatan käydä vanhempieni haudoilla, ellen ole käynyt jo aatonaattona.

Illalla syödään perinteiset jouluruuat, kalat, kinkku (apen loistavasti paistama), laatikot jne. Meillä kolme lasta 8-13 v. joten pukki tulee alkuillasta. Katotaan miten syöminen ja lahjat menee - kauheaa stressiä ei asiasta oteta. 

Iltamyöhällä kun lapset ja appivanhemmatkin (ehkä) ovat nukkumassa, luetaan miehen kanssa lahjakirjoja, kuunnellaan musiikkia, napsitaan jotain syötävää.

Joulupäivänä laiskotellaan yöpaidoissa koko sakki.

Tapanina on perinteiset joulun rääppiäiset, tänä vuonna meillä. Sisarukset perheineen tulee, tuovat mitä jouluruokia on jäänyt yli. Kavereita voi käydä. Ollaan seurallisia.  

Kakkonen jatkaa:

Joulupäivä alkaa "sekalaisesti". Minä, mies, osa lapsista (pääsääntöisesti ne pienimmät lapsenlapset -  Jostain syystä tuo viiden herääminen ei kaikkia lapsia ja lapsenlapsia/miniöitä/vävyjä nappaa. :D ) heräämme jo viiden jälkeen ja pukeudumme sekä teemme eväät. 5.30 tulee tänä vuonna kaksi pororekeä . Kotona tulisi yksi isompi hevosreki

Yhtenä vuonna mentiin Inarissa koirien vetämissä reissä... eli traditio pysyy, vaikka yksityiskohdat vaihtelevat. Jouluaamun kirkkoon kuitenkin mennään ja sen jälkeen käymme hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä. Sytytämme yhtä monta kuin edellisenäkin päivänä, mutta tällä kertaa viemme ne sellaisille haudoille, joilla ei ole yhtään. 

Sitten takaisin mökille hitaasti ja rauhallisesti reessä eväät syöden. Aamupala pakkasessa.

Kämpillä jokainen on tehnyt mitä tahtoo. Aamiainen ja usein lounaskin on lähinnä seisovan pöydän tyyppisesti joko esillä tai jääkaapissa esillä (ettei ottaisi myrkytysosumaa). Pelit rulettavat. Suurin osa meistä on enemmän tai vähemmän lautapelifriikkejä.  Osa lukee. Osa katsoo leffoja netflixistä. Viime vuonna appi pelasi jotakuinkin koko joulupäivän wee-golffia. Muksut leikkivät lahjuksillaan.

Tapanina sitten tulee (jo tilatut ja pitää mainita sekin, että paikallinen yrittäjä ilahtui rekikisaideasta niin paljon, että melkein puolitti "virallisen" hinnan) MONTA rekeä. Tällä kertaa taitavat kaikki lähteä kirkkoon. Idea on nimittäin kisata rekien nopeudesta. Tapanin "voittaja" on vuoden ajan Neitsyt Marian erityisessä suojeluksessa eli panos on kova. ;-)

Paluumatkalla. kun ei enää ole kiirus, pysähdymme erämaalaavulla (vuokraamamme mökin omistajan ehdotus) ja grillaamme makkaraa ja syömme&juomme eväitä.

Seuraavat mökkipäivät menevät sitten laiskotellen, lasketellen (rinne 3 kilsan päässä), ratsastaen (sovittu jo valmiiksi paikalliselta tallilta 6 hevosta, maneesi kahdeksi tunniksi ja sama määrä maastoratsastutunteina), moottorikelkkaillen, vaellellen, pelaillen, lukien, nettaillen, telkkua tuijottaen yms. 16 lippua osti appi mökkipaikkakunnan uudenvuodenshowhin, jonka ensiesitys on 28 päivä eli päivä ennen kuin erkanemme kukin taas tahoillemme. 

Ja uudelleen pohjimmainen ajatukseni on se, että perheitä ja tapoja ja toiveita on monenlaisia: Toivotan silti ja nimenomaan siksi jokaiselle AV-lukijalle ja - kirjoittajalle juuri sellaista joulua, joka heidän mielestään olisi se paras.

Merry Christmas to you all!

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:46"]

Kakkonen jatkaa:

Joulupäivä alkaa "sekalaisesti". Minä, mies, osa lapsista (pääsääntöisesti ne pienimmät lapsenlapset -  Jostain syystä tuo viiden herääminen ei kaikkia lapsia ja lapsenlapsia/miniöitä/vävyjä nappaa. :D ) heräämme jo viiden jälkeen ja pukeudumme sekä teemme eväät. 5.30 tulee tänä vuonna kaksi pororekeä . Kotona tulisi yksi isompi hevosreki

Yhtenä vuonna mentiin Inarissa koirien vetämissä reissä... eli traditio pysyy, vaikka yksityiskohdat vaihtelevat. Jouluaamun kirkkoon kuitenkin mennään ja sen jälkeen käymme hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä. Sytytämme yhtä monta kuin edellisenäkin päivänä, mutta tällä kertaa viemme ne sellaisille haudoille, joilla ei ole yhtään. 

Sitten takaisin mökille hitaasti ja rauhallisesti reessä eväät syöden. Aamupala pakkasessa.

Kämpillä jokainen on tehnyt mitä tahtoo. Aamiainen ja usein lounaskin on lähinnä seisovan pöydän tyyppisesti joko esillä tai jääkaapissa esillä (ettei ottaisi myrkytysosumaa). Pelit rulettavat. Suurin osa meistä on enemmän tai vähemmän lautapelifriikkejä.  Osa lukee. Osa katsoo leffoja netflixistä. Viime vuonna appi pelasi jotakuinkin koko joulupäivän wee-golffia. Muksut leikkivät lahjuksillaan.

Tapanina sitten tulee (jo tilatut ja pitää mainita sekin, että paikallinen yrittäjä ilahtui rekikisaideasta niin paljon, että melkein puolitti "virallisen" hinnan) MONTA rekeä. Tällä kertaa taitavat kaikki lähteä kirkkoon. Idea on nimittäin kisata rekien nopeudesta. Tapanin "voittaja" on vuoden ajan Neitsyt Marian erityisessä suojeluksessa eli panos on kova. ;-)

Paluumatkalla. kun ei enää ole kiirus, pysähdymme erämaalaavulla (vuokraamamme mökin omistajan ehdotus) ja grillaamme makkaraa ja syömme&juomme eväitä.

Seuraavat mökkipäivät menevät sitten laiskotellen, lasketellen (rinne 3 kilsan päässä), ratsastaen (sovittu jo valmiiksi paikalliselta tallilta 6 hevosta, maneesi kahdeksi tunniksi ja sama määrä maastoratsastutunteina), moottorikelkkaillen, vaellellen, pelaillen, lukien, nettaillen, telkkua tuijottaen yms. 16 lippua osti appi mökkipaikkakunnan uudenvuodenshowhin, jonka ensiesitys on 28 päivä eli päivä ennen kuin erkanemme kukin taas tahoillemme. 

Ja uudelleen pohjimmainen ajatukseni on se, että perheitä ja tapoja ja toiveita on monenlaisia: Toivotan silti ja nimenomaan siksi jokaiselle AV-lukijalle ja - kirjoittajalle juuri sellaista joulua, joka heidän mielestään olisi se paras.

Merry Christmas to you all!

[/quote]

Onnittelut!

Ei sanaakaan alkoholista. Hienoa.