Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Iso koira perheeseen, rotu ehdotuksia?
03.10.2020 |
Olemme pitkään harkinneet koiran hankintaa ja aika alkaisi olemaan sille ajankohtainen. Toiveena olisi mieluummin isomman kokoinen rotu kuin pieni. Saisi jaksaa pidemmillekin lenkeille ja tykätä yhteisistä aktiviteeteista.
Hovawart on ollut yksi harkituista roduista, mutta sen vahtiominaisuus mietityttää. Myös Suomen valkoinenpaimenkoira ollut mietinnässä. Berninpaimenkoira olisi muuten ihanteellinen, mutta sen terveys ja lyhyempi elinikä mietityttää.
Kommentit (40)
Ap: Terveys ja rodun sopivuus ehdottomasti ne tärkeimmät kriteerit. Koko kuitenkin ennemmin isompi kuin pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rodun käyttö valintaperusteena on rassissmia.
Aivan,rotuja ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kangal ?https://i.pinimg.com/originals/95/a7/e3/95a7e36d72eea86f0d2972693601df4…
Tuo on muuten hyvä mutta hiukan liian pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Unohtakaa koko juttu.
Miksi? Tässä perheessä asiaa on ilmeisesti jo pitkään ja monelta kantilta pohdittu. Ei ole mikään hetken mielijohde! Myös rotujen ominaisuuksia otettu huomioon, mikä on hieno juttu! Itse ehdottaisin cockerspanielia vaikka ei mikään iso rotu olekaan. Se on vilkas, iloinen kokoperheen koira, joka mielellään osallistuu kaikkeen toimintaan perheen mukana, ja jaksaa kyllä pidemmätkin lenkit oikein hyvin!
Alaskan malamuutti tai siperian husky?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cane corso on aika hyvä. Kotiin ei taatusti kukaan murtaudu ja lenkilläkin suht turvallinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Cane corso on aika hyvä. Kotiin ei taatusti kukaan murtaudu ja lenkilläkin suht turvallinen olo.
Kangalilla on koirista suurin purentavoima
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Collie (pk/sk), noutajat (ehkä joku vähemmän pilalle jalostettu ja raskastekoinen kuin kultainen noutaja - esim. sileäkarvainen noutaja, kiharakarvainen noutaja), vesikoirat/-spanielit, irlanninsetteri, gordoninsetteri, tsekinpaimenkoira, englannin/walesinspringerspanieli....
Nöffit, bernit ym. kannattaa unohtaa. Liian raskaiksi jalostettu, eivät jaksa liikkua, kärsivät kuumasta ja kuolevat nuorena. Ihan kärsimystä katsoa tutun nöffejä, jotka hänen mielestään ihanan rauhallisia nalleja mutta oikeasti jaksavat kävellä vain aivan tallusteluvauhtia, selkä, lonkat, olkapäät pilalla, saavat lämpöhalvauksia, kuolaavat, silmäluomet roikkuu, korisevat ja läähättävät... Tulee zombi mieleen. Ei tuollaisen kanssa mitään aktiivista koiraelämää harrasteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ehdotan Welsh corgia, paimentaa lapset, seuraa joka paikkaan, on uskollinen, eikä karkaile. Energiaa ja voimia riittää vaikka muille jaettavaksi.
Se on pieni suuri koira!
Ps. Kirjotan kokemuksesta.
Suomen valkoinen paimenkoira? Tästä en ole kuullutkaan.
Valkkareissa on paljon arkuutta, jota vain kutsutaan "epäluuloisuudeksi", tiedän kasvattajan joka teetätti pentujakin minun mielestäni aralla ja kyräilevällä koiralla, että vähintäänkin tarkkana saa olla jos tällaisen ottaa ja rotuhan on vain värimuunnos saksanpaimenkoirasta.
Jos terveys kiinnostaa niin katos rakennetta, raskasrakenteisilla koirilla on enemmän terveysongelmia varsinkin kun puhutaan isoista roduista, esim. labradorinnoutajissakin näyttelylinjaiset ovat massavuudeltaan jo rotikan tasoa, mutta käyttölinjaiset ovat taas ikiliikkujia, eikä niitä välttämättä anneta kuin metsästäviin koteihin.
Miten olisi jokin vinttikoira, kiinnostaako sellaiset yhtään?
Vierailija kirjoitti:
Ap: Aikaisemmin ollut koiria pienistä roduista ajokoiriin, joten kokemusta koirien osalta on. Lenkit huitelee ihan päälle kympin kilsoissa ja liikuttua tulee useamman kerran viikossa.
Rotutestit ehdottelee Berniä, mutta rodun toivottaisiin olevan kuitenkin mahdollisimman terve.
Minun ekan bernini mummo eli 14-vuotiaaksi, niin että pitkäikäisyyttäkin löytyy. Selvittele koiratietokannasta ja kysele koiranomistajilta ja kasvattajilta. Syövät ovat ikävä kiusa, niiden periytyvyys on mutkikas juttu. Itse kuitenkin pidän berniä niin kaikin puolin ihanana koirana, että olen ollut valmis ottamaan sen riskin. Berni kiintyy lujasti perheeseensä, on erinomainen lasten kanssa, pitkämielinen ja kärsivällinen, ei lähde muiden koirien riidanhaastoon ja räksytykseen mukaan, se on hyvä vahti ja turvallista lenkkiseuraa, ja se nauttii saadessaan perheensä kanssa käydä vaikka metsäretkillä tai kuljeskella kaupungilla. Ja onhan se niin kauniskin <3
Vierailija kirjoitti:
Minä ehdotan Welsh corgia, paimentaa lapset, seuraa joka paikkaan, on uskollinen, eikä karkaile. Energiaa ja voimia riittää vaikka muille jaettavaksi.
Se on pieni suuri koira!
Ps. Kirjotan kokemuksesta.
Toivoisinpa, että Welsh corgi purisi perssiiseen jokaista, joka päästelee "pieni suuri koira"-kommentteja suustaan. Suuret koirat eivät ole riitaa haastavia, rähiseviä, purevia riiviöitä.
Irlannin presidentillä on ollut ihanat bernit.
Alue: Aihe vapaa
Yksi neuvo: Älä katso ulkonäköä, vaan luonnekuvausta. Listaa ensin paperille asiat, joita haluat koiralla olevan ja ehdottomat eit. Koirakirjasta kannattaa peittää rotujen kuvat ja lukea pelkät luonnekuvaukset. Vertaat luonnekuvauksia omaan listaasi ja löydät parhaiten sopivan.