Vuoroviikkoasuminen miten käytännössä?

Entä jos lähivanhempi ei suostu vuoroviikko järjestelmään? Eikö tapaamisissa tule ottaa huomioon molempien vanhempien ja lasten mielipide?

up

Meillä on etäisyyttä vajaat 25km, eli ei onnistuisi vuoroviikkoasuminen ollenkaan.

Harmi tietty etän kannalta, mutta näillä mennään.

"eikö Ruotsissa ole tätä harrastettu jo vuosikymmenenä ja heidän tutkimukset osoittavat sen parhaaksi. Tästä nyt voi kiistellä maailman loppuun asti, mutta minusta etänä on ainoa oikeudenmukainen malli kaikkien osapuolten taholta"

Ruotsin mallissa lapsella on YKSI pysyvä koti ja vanhemmat muuttavat vuoro viikoin lapsen luo. Eikä toisinpäin.

Lapsen kannalta se on paras mahdollinen,

mutta kallis ratkaisu vanhemmille, kun tarvitaan kolme "kotia" ja siksi se ei varmaan ole yleistynyt Suomessa, vaan lapsia pidetään heittopusseina.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 10:56"]Meillä on etäisyyttä vajaat 25km, eli ei onnistuisi vuoroviikkoasuminen ollenkaan.

Harmi tietty etän kannalta, mutta näillä mennään.

[/quote]

Miksi ei onnistu ? Mikä matka 25 km on ?

Kirjoitin aiemmin onnistuneesta ratkaisusta. Ex muutti lähistölle, naapurikaupunkiin joka tapauksessa. Otti kaiken huomioon muuttaessaan.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 11:36"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 10:56"]Meillä on etäisyyttä vajaat 25km, eli ei onnistuisi vuoroviikkoasuminen ollenkaan.

Harmi tietty etän kannalta, mutta näillä mennään.

[/quote]

Miksi ei onnistu ? Mikä matka 25 km on ?

Kirjoitin aiemmin onnistuneesta ratkaisusta. Ex muutti lähistölle, naapurikaupunkiin joka tapauksessa. Otti kaiken huomioon muuttaessaan.

[/quote]

Eksä asuu 25km päästä meistä ja koulusta, eli vuoroviikkoasuminen ei onnistu.

Meillä on vuoroviikkoasuminen ollut käytössä seitsemisen vuotta ellei enemmänkin. Alkuun välimatkaa oli 40 metriä, nykyisin noin 2,5 kilometriä. Lapsella on normaalit elämiseen tarvittavat vaatteet ja tavarat molemmissa kodeissa, liikuntavälineitä liikutellaan tarpeen mukaan. Yksittäisiä tavaroita on siirrellyt näppärästi koululaukussaan.

Kouluun on nyt yläkouluun siirtymiseen jälkeen molempien vanhempien luota lähes yhtä pitkä matka. Ja koska koululla ei ole mahdollisuutta säilyttää kirjoja, niin "luovuttava" vanhempi tuo autolla kirjakasan vaihtopäivänä.

Lapsi ei ainakaan itse ole valitellut järjestelyä tai antanut käytöksellään huomata, että kokee järjestelyn hankalana. Näin voi kuitenkin viettää molempien vanhempien kanssa aikaa tasapuolisesti.

Niin ja meillä vanhemmilla on ihan ok välit. Aikaa ei yhdessä vietetä, mutta kaikki lapsen asiat hoidetaan hyvässä hengessä.

Lapset asuu meillä isänsä luona, vaihtopäivä perjantaisin. Asuttiin ennen äidin naapurirapussa, mutta meillä oli visio paremmasta elinympäristöstä lapselle, joten muutettiin naapurikuntaan jossa tarjota lapsille jotain muuta kuin narkkarilähiössä kasvamista. Välimatkaa tuli reipas 5km. Meillä on auto ja äidillä ei, joten me kuskaamme lapsia edestakas, aina viedään ja haetaan.

Lapset saivat jatkaa vanhassa tarhassa ja eskarissa vaikka muutettiin, mutta koulun aloittavat täällä. Sitä en vielä tiedä, kuinka äiti aikoo järjestää lapset omilla viikoillaan tänne kouluun. Voi olla että tulee muutoksia vuoroviikkosysteemiin, se ois varmaan helpointa toteuttaa niin, että lapset on arkena meillä ja viikonloppuisin äidillään. Äidillä on muutenkin vuorotyö ja lasten isällä säännöllinen työ, joten helpottaisi lastenkin kannalta varmasti, kun ei tarvitse välttämättä vuoropäiväkotiin mennä milloin sattuu.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 09:15"]

Mun miehen tytär oli erotessa 12 ja tyttö oli vuoroviikoin vanhemmilla lukioikään, jolloin asui enimmäkseen isällään (eli meillä), koska ei viihtynyt äidin luona periferiassa ja koulu oli lähellä meitä. Nyt tyttö on jo 24 ja negatiivista on sanonut järjestelyssä olleen se, ettei siinä 12-16 -vuotiaana oikein kokenut mitään kodiksi. Lisäksi on paljastanut, että oppi vedättään vanhempiaan, kun vanhemmat kommunikoi minimit keskenään. Eli vaatii vanhemmilta hyviä välejä kyllä. Tai ei mieskään eksänsä kanssa riidoissa ollut, mutta jotenkin välit oli nihkeät ja eivät tykkää puhua ylimääräisiä.

[/quote]

Miten ap:lle sopisi se, että on mahdollisimman paljon tapaamisia? Minulla on ex:n kanssa järjestely, että tapaa lapsia keskiviikkoiltaisin, ja sunnuntai-iltaisin, ja sitten la-su seuraavalla viikolla. Tämä toimii meillä hyvin ja ottaa huomioon ex:n vuorotyön. Mutta ystävälläni on juurikin tuosta syystä, että lapsilla pitää olla yksi koti, sellainen ratkaisu että asuvat ex:n kanssa toisistaan 200 metrin säteellä ja lapset asuvat virallisesti äidillään, mutta ovat milloin isillä milloin äidillä.  Vaatii vanhemmilta siis hyvin kommunikointikelpoisia välejä, että pysyy perillä, missä muksu liikkuu ja kenen kanssa.

Minulla ja ex:llä välit on kireät ja keskustelut minimissään. Vuoroviikot ei monestakaan syystä toimisi, mm. esikoisen erityisluokalla olon vuoksi.

Olen samaa mieltä, että koululaisen vuoroviikkovaihtopäivä voisi olla mieluummin arkena kuin viikonloppuna. Näin viikonloppu pysyisi rentouttavana ja ehjänä vaihtopäivänä eikä tosiaan tarvitsi olla pakkaamassa, kelloa kyttäämässä, lopettamassa leikkejä liian aikaisin.

jjj

Vierailija kirjoitti:

"eikö Ruotsissa ole tätä harrastettu jo vuosikymmenenä ja heidän tutkimukset osoittavat sen parhaaksi. Tästä nyt voi kiistellä maailman loppuun asti, mutta minusta etänä on ainoa oikeudenmukainen malli kaikkien osapuolten taholta"

 

Ruotsin mallissa lapsella on YKSI pysyvä koti ja vanhemmat muuttavat vuoro viikoin lapsen luo. Eikä toisinpäin.

 

Lapsen kannalta se on paras mahdollinen,

mutta kallis ratkaisu vanhemmille, kun tarvitaan kolme "kotia" ja siksi se ei varmaan ole yleistynyt Suomessa, vaan lapsia pidetään heittopusseina.

 

Ja höpöhöpö, ei ruotsalaiset tutkimukset ole koskeneet vain niitä, joissa vanhemmat hankkii omat asunnot ja lapsilla on yksi! Tuloksissa lapset todellakin on onnellisempia vuoroviikkoasumisessa kuin muissa malleissa. Varmaan suuri syy on se, että tuo malli vaatii vanhempien hyviä välejä. Meillä tuohon pikkuhiljaa myös mennään, ei riitoja ja samanlaiset arvot, välimatkaa alle puoli kilometriä. En ymmärrä, miksi lasten tulisi nähdä toista vanhempaa vähempää kuin toista. Me nähdään myös toisen viikoilla ja tehdän yhdessä perheenä reissuja, ero sen verran tuore ja lapset vielä pieniä.

Meillä on toiminut hyvin. Vaihtopäivää ei ole kiveen hakattu, mennään niin kuin parhaiten sopii. 6 vuotta on nyt tätä noudatettu. Lasten kanssa on keskusteltu ja ovat tyytyväisiä.

Minun lapseni ovat olleey vuoroviikkolapsia viisi vuotta. Nyt jo teinejä, eivätkä kysyttäessa ole halunneet muuttaa käytäntöä. 

Syitä on kaksi: ensinnäkin näin näkevät molempia vanhempia riittävästi.

toiseksi, molemmissa kodeissa on omat hyvät puolensa, ja haluavat päästä osallisiksi niistä molemmista. 

Tällä kokemuksella, ja sillä tiedolla mitä kaksi muuta tuntemaani vuoroviikkoperhettä ovat kertoneet - vuoroviikkoasuminen on hyvä tapa elää. En usko pätkääkään näitä vuoroviikkoasumista haukkujia. 

Oon 13 vuotias ja mun pitää olla vuoroviikoin ja se on yhtä surullista aina ja oon tosi väsyny siihen ja tekis mieli vaa asua yhellä mutta ei!!!

Minä vastaan nyt asianajajan kokemuksella ja erittäin paljon kaikkia lapsiasioita hoitaneena. Eli vastaus on ammatillinen.

Vuoroviikkosysteemi edellyttää luonnollisesti sen, että vanhemmat todella hyvissä väleissä, asuvat lähellä toisiaan (lapsen koulu) ja pystyvät sopimaan lapsen elatuksesta ja ttärkeintä arpeista.

Kaikkein on se lapsen oma mielipide. Fakta on kokemukseni perusteella, että alle 10 vuotias lapsi ei kykene päätöstä tekemään, on niin helposti johdateltavissa enkä suosittele alle 10 v ikäiselle vuoroviikkosysteemiä. Oikeudessa raja 12 v, mutta yleensä 10 v pystyy kertomaan, mitä haluaa.

Jos pienempiä lapsia viedään vuoroviikkosysteemiin, niin se ei todellakaan lapsen etu. Tämä todettu monta kertaa sosiaalityöntekijöiden tekemissä olosuhdeselvityksissä, mutta suurin ongelma siinä on se, että lapsi ei kykene kertomaan omaa tahtoaan.

Siitä ei tule mitään, jos aletaan miettimään, että minä ostin nämä sukset ja niitä ei täältä äidin/isän talouteen viedä. Paras ratkaisu tähän ongelmaan on se, että vanhemmat yhdessä ostavat samat urheiluvälineet kumpaankin talouteen, kuin myös vaatteet ovat molemmissa kodeissa. Ei se lapsi halua kulkea kahden kodin välilä aina kauhea matkalaukku/kassi/urheiluvälineet mukana, koska isä/äiti osti nämä ja ne pitää viedä nyt siihen kotiin, minne olen nyt menossa.... Ei todellakaan toimi.

Tärkeintä siis, että koulu sama, ystäväpiiri sama, vanhemmat asiasta täysin yksimielisiä, lapsi noin 10 v, eikä tapella siitä, että "laitoin mukaan ulkovaatteet ja niitä ei nyt lapsi tuonut tänne asuntoon, vaikka minä olen ne ostanut".

Näitä lapsiasioita olen hoitanut todella paljon ja se kyllä vaatii paljon vanhemmilta. Vain harvoille sopii, koska vanhemmat eivät kykene asettumaan lapsen asemaan, vaan riitelevät keskenään täysin epäolennaisista asioista sen vuoksi, että eivät ole keskinäisiä välejä selvittäneet. Lapsi ei siitä saa kärsiä.

Fatalji, asianajaja

Vierailija kirjoitti:

Oon 13 vuotias ja mun pitää olla vuoroviikoin ja se on yhtä surullista aina ja oon tosi väsyny siihen ja tekis mieli vaa asua yhellä mutta ei!!!

Oletko oikeasti 13 v? 7

Oletko kertonut äidille ja isälle, että et halua näin? Sinulla on oikeus kertoa mielipiteesi. Kerro vanhemmille. Kuuntelevat sinua.

Sinun täytyy vain nyt avata suusi ja kertoa asiasta. Jos vanhemmat ei kuuntele, kerro koulun terveydenhoitajalle (tai jos siellä psykologi), niin asia alkaa etenemään. Olen aika varma, että vanhempasi kuuntelevat, kun vain tuot sen selkeästi esille.

Fatalji,se asianajaja

Meillä ollut vuoroviikkosysteemi nyt viisi vuotta. Aluksi välimatka kotien välillä n. 200 metriä. Lapsen mukana ei kulje muuta kampetta kuin koulureppu, kummassakin huushollissa on vaatteet, lelut, omat huoneet jne.

Tulemme hyvin toimeen, ex on toisen lapseni kummisetä ja olemme hyvin lämpimissä väleissä, lapsi on iloinen kun vietetään joulut ja synttärit sun muut aina koko perheen voimin.

Vaihdamme aina maanantaisin.

Meillä vaihtopäivä perjantai. Lapset ehtivät mukavasti tasoittua siinä viikonlopun aikana.

Suoraan koulusta aina tulevat ja menevät.