"Synnytys pilaa vartalon" - kerro oma kokemuksesi

2 lasta, 2 suunniteltua sektiota, yksi arpi joka jää bikinirajan alapuolelle. Leikattiin siis samasta kohdasta. Vartalo ei muuttunut oikeastaan mitenkään, mutta ryhti on huonontunut kun liikunta on jäänyt vähälle ja vaunuja työntäessä jää kiinnittämättä huomio ergonomiseen asentoon.

Mä oon laihtunut synnytysten (tai pikemmin ehkä imetyksen) myötä huomattavasti. Ennen ekaa raskautta painoin 75kg ja nyt tokan (vauva 6kk) jälkeen 59. Pituus on 160, että varsin tyytyväinen olen tilanteeseen. Toki nyt on tuommoinen nahkapussi vatsan tilalla jossa paljon arpia, ja tissitkin roikkuu oikeasti polvissa putkien lailla kun istahdan ilman rintsikoita, mutta silti en valita, kaksi lasta kantanut ja synnyttänyt niin saa se näkyä.

Seksielämää on vaikuttanut se, että haluja ei juuri ole, veikkaan hormoneja. Mutta sit kun kuukautiset palaa niin varmasti rupee taas tekee mieli.

Ikä 27, esikoisen sain 23 vuotiaana.

Lapset nyt 2v ja 5v, ensimmäinen synnytys 25v ja toinen 28v. Molemmissa tuli repeämiä ja tikkejä, mutta ne parani nopeasti, pystyin istumaan normaalisti jo seuraavana päivänä synnytyksestä, eikä mitään suurempia jälkiä tai vaivoja niistä jäänyt. Esikoisen jälkeen jossain tarkastuksessa lääkäri sanoi, ettei edes huomaisi tikkien jälkiä jos ei tietäisi niistä, siististi siis parantuivat. Seksi tuntuu paremmalta kuin ennen lapsia!

Muuten jäljet näkyy lähinnä vatsanahassa, esikoisesta ei vielä jäänyt muita jälkiä kuin kohollaan oleva napa (lievä napatyrä?), napa ei kyllä koskaan semmoinen "kuoppanapa" ollutkaan. Kuopuksen jälkeen jäi jo vähän enemmän jälkeä, nahka jäi vähän kurttuiseksi navan ympäriltä ja erkaumaan menee edelleen kaksi sormea, se tuskin enää täysin kiinni menee. Rinnat oli ennenkin pienet, nykyään lähes olemattomat, mutta nännit isommat. Pieniä luomia tuli paljon lisää rintoihin ja vatsan alueelle. Raskauskilot tippui molempien kohdalla alle puolessa vuodessa synnytyksestä alle lähtöpainon, sittemmin olen sitten kerännyt painoa jonkun kolmisen kiloa ajasta ennen esikoista. Mutta se nyt voi johtua ihan vaan iästäkin. Edelleen olen hoikka.

Pieniä jälkiä siis on, ainoa joka on "tuhoutunut" lasten myötä on tissit. Se välillä surettaa enkä koe itseäni niin naiselliseksi kuin ennen, mutta toisaalta ajattelen, että ne ovat toimineet erinomaisesti siinä tehtävässä johon ne on tarkoitettu, eli lasten ruokinnassa! Mies ei ole koskaan valittanut ja vaatteilla/topatuilla rintsikoilla voi feikata ne käyttämään vähän paremmilta.

Toistaiseksi yksi synnytys takana, reilu vuosi sitten. Raskausarpia ei tullut eikä roikkuvaa ihoa. Pienet jenkkakahvat jäi ja pömppö vatsa, mutta rauhakseen treenaan ne pois siinä määrin mitä aikovat tuosta lähteä. Raskauskiloja ei varsinaisesti enää ole jäljellä. Paino toki nousi, 48kg -> 60kg ja nyt painan n. 50kg. Alapää ei muuttunut kuin ihan vähän löysemmäksi, joka on oikeastaan hyvä asia :D Olin turhan kireää sorttia ja seksi sattui välillä sen takia. Niin ja tehtiin välilihan leikkaaminen niin arpi on siitä, ei haittaa missään. Pientä virtsankarkailua jäi, ei ole tullut ongelmaksi. Seksielämä muuttui toki vähän omituiseksi ensialkuun ja halujakaan ei ollut. Rupeaa pikkuhiljaa olemaan normaalia sekin. Lisäksi on löytynyt ilmeisesti g-piste, koska välillä tulee hyvinkin upeita, erilaisia ja nesteen täyteisiä orgasmeja. Ja se on kyllä synnytyksen aikaan saamaa.

Olen ihan tyytyväinen vartalooni kahden lapsen jälkeen, molemmat synnytykset sectiolla. Itse olen kuitenkin pienikokoinen ja lapset on olleet siihen nähden suurikokoisia. Noista raskauksista on lähinnä vaan jäänyt joitain raskausarpia, joita on rinnoissa ja reisissä. Tosin nyt jo arvet on melko huomaamattomia ja haalistuneita. Myös itse sectioarpi näkyy vähän, mutta muuten se on nätisti parantunut ja on paikassa, mistä sitä ei alusvaatteet päälläkään näe. Nämä pienet muutokset minulle kyllä tulee jäämäänkin, koska kuopuskin on jo teini- ikäinen, mutta ei ne minua häiritse, koska ne on tullut hienosta syystä. Itse olen nyt 40+ ja ihan ok. kunnossa oleva hoikka nainen.

Varmaan sukuvika. Minulla ei 3 lasta tuhonnut vartaloa millään tavalla. Ei arpia, ei kiloja, rinnat ei roiku, alapää toimii, seksielämä toimii. Äitini oli 6 kertaa raskaana ja hänellä ihan sama juttu. Siskollani kaksi lasta ja myös sama.

Enemmän kehooni on tullut muutoksia lihomisen ja laihtumisen myötä (kymmeniä kiloja suuntaan ja toiseen, osaltaan mielenterveyden häiriöt ovat olleet vaikuttamassa painon jojoiluun). Ensimmäinen lapsi syntyi hätäsektiolla, vatsassani on pystysuora arpi lähes napaan asti. Ei vatsa ole koskaan kiinteydeltäkään samanlainen kuin ennen lapsia, varmaan leikkaus vaikutti vatsalihaksiinkin. Tärkeintä kuitenkin, että lapsi tuli elävänä maailmaan, mieluummin sektio kuin toinen vaihtoehto. Ensimmäisen raskauden aikana painoa tuli lisää 20 kg. Vartaloni keräsi nestettä, minulla oli loppuvaiheessa lieväasteinen raskausmyrkytys. Kahden viikon päästä lapsen syntymästä olin laihtunut 10 kg.

 Toinen lapsi syntyi normaalisti alakautta. Rinnat ovat suuret ja roikkuvat, joinain päivinä tekisi mieli itkeä, kun katsoo peiliin. Myös maha on iso ja roikkuva, perse taas pieni ja kiinteä, niin kuin aina on ollut. Olen lihava. Mulla on taipumus keskivartalolihavuuteen ja parilta mieheltä olen kuullut julmaa puhetta vartalostani. Olen alkanut näiden puheiden myötä häpeämään itseäni ja olemaan todella varovainen miesten suhteen (lasten isä ei ole ollut niin ilkeä kuin nämä kaksi hänen jälkeensä, olemme eronneet reilu 10 vuotta sitten).

Joskus vähän surettaa, mulla oli vielä reilu parikymppisenä melkein tiimalasivartaloa (95-70-94, olen 170 cm pitkä). Raskauksiani ja synnytyksiä en syytä vartaloni muutoksista, enemmän on vaikuttanut asiaan omat pään sisäiset ongelmat. Ensimmäinen lapsi syntyi, kun olin 25-vuotias ja toinen lapsi syntyi, kun olin lähemmäs 27-vuotias.

Ei ole pilannut.

Synnytyksessä piti tehdä eppari imukupin takia, ja toisen asteen repeämä tuli. Paranivat nopeasti, ei ole jäänyt mitään ylimääräisiä tuntemuksia tai kipuja.

Yhtään raskausarpea ei tullut, ja vatsa on palautunut ennalleen. Ainoastaan napa on hieman eri näköinen kuin ennen raskautta.

Rinnat eivät ole muuttuneet, kuppikoko ei merkittävästi muuttunut raskauden tai imetyksen aikana eikä arpia tullut.

Lantionpohjanlihakset olivat heikot muutaman kuukauden synnytyksen jälkeen, mutta palautuivat pikkuhiljaa eikä pidätysongelmia ei ole.

Eli raskaudesta ei jäänyt kroppaan mitään sellaista mitä liikunta ei korjaa.

Synnytin 37-vuotiaana.

Raskausaikana lihoin 14kg, jotka lähtivät itsestään pois alle kuukaudessa. Olin hieman ylipainoinen jo ennen raskautta ja pömppis oli jo silloin, enkä ole huomannut että se näyttäisi nyt suuremmalta. Pari raskausarpea tuli alavatsaan.

Rinnat näyttävät aika samalta kuin ennen, ovat ehkä ihan vähän suuremmat. Niissä ei arpia.

Ei tullut repeämiä tai haavoja. En ole huomannut alapäässä mitään muutoksia. Pystyin istumaan ja pissaamaan jne. normaalisti heti synnytyksen jälkeen ilman kipua. Ei ole ollut myöskään pidätysvaikeuksia.

Synnytyksestä 4kk ja olen 22-vuotias.

Pintanirhauma, johon kaksi tikkiä ja nyt vaalentunut arpi. Varmaankin aika tavallinen tarina?

Kolme raskautta ja synnytystä ikävuosina 21-26. Lähtötilanne 160/48-50, liikunnallinen nainen. Painonnousu n. 12-13 kg kaikissa raskauksissa. Synnytykset suht helppoja, puudutteet otin (epiduraali/spinaali), ei repeämiä eikä imukuppia tms. Vauvat n. 3-kiloisia. Imetyksen lähtivät käyntiin on vaikka alkuun oli kivuliasta. Palautuminenn vaivatonta, rauhallista kävelyä ja lantionnostoja+kyykkyjä. Siitä sitten parissa kuukaudessa tunsin olevani suunnilleen entiseni, mutta otin vielä rauhallisesti. Lopputuloksena kukaan ei ikinä ole arvannut minulla olevan lapsia, ei myöskään seksissä (pikkulapsivuosina tuli lyhyehkö ero ja ei siis perustuslä vain oman miehen muistiin, pari muuta miestä oli yllättynyt asiasta). Itse huomaan tissien olevan pienemmät kuin aiemmin, joka kerta jäi vähän pienemmiksi, toiminnalliseksi muuttunut kudos jäi toiminnalliseksi osittain ja pystyy ilman vauvaakin tiristämään maitopisaran, mikä ei ennen lapsia onnistunut (kokeiltu on :D plussana imetyksen helpottuminen kerta kerralta).

Itse koen, ettei vartaloon jäänyt juuri mitään raskauden/synnytyksen aiheuttamia ulkoisia merkkejä. Polvet tosin joutuivat koville kun raskauksien välit lyhyitä.

N33

Mulla tuli raskausarvet rintoihin jo teini-iässä 14-vuotiaana, kun ne kasvoivat (en lihonut, olen vain isorintainen). Eli aina on olleet, nyt jo haalistuneina.

2 nelikiloista lasta.

Ei mennyt kroppa pilalle. Ei rehellisesti sanottuna yhtään.

Vaikka joitakin raskausarpia tuli ja tikkejäkin laitettiin alapäähän, niin ne vaalenivat hyvin ja kilotkin hävisivät nopeasti.

Että voin suositella.

Lapset sain 24- ja 26-vuotiaana. Ei raskaus, alatiesynnytys eikä pitkä imetyskään mitenkään pysyvästi vaikuttaneet vartalooni. Olin hoikka vielä pitkälle kolmekymppiseksi ja rinnat terhakkaina. Nyt 40-vuotiaana painan enemmän kuin kumpanakaan raskausaikana ja painovoima kiskoo rintojani alaspäin.

Kyllä se on ikä, ruokavalio ja liikunta (tai sen puute) mikä naisen vartaloa pysyvimmin muokkaa.

Alaselkä oli kipeä muutaman kuukauden syynytyksen jälkeen satunnaisesti. Ei oikeastaan mitään pysyviä muutoksia, rinnat ehkä hitusen isommat kuin aiemmin ja vaatekoko yleisesti suureni yhdellä yläosasta. Mutta olen siis edelleen hoikka. Repeämät ja eppari ym. paranivat ajallaan. 1 synnytys n. 2,5 v. sitten

Vierailija kirjoitti:

 Synnyttänyt 2 kertaa, eka 27-vuotiaana ja toinen 1 v 9 kk päästä esikoisesta. 

Alapää: Välilihaan tuli pieni repeämä ekassa synnytyksessä. Toipuminen oli muutaman viikon kipeää, mutta mitään pysyviä haittoja ei jäänyt, ei sitä repeämäjälkeä edes näy. Mulla oli ennen synnytystä immenkalvo vielä jäljellä sellaisena renkaana emättimen aukon ympärilllä joten olin siitä kohtaa supertiukka. Tämä toki repesi synnytyksessä joten siinä mielessä olin väljempi. Mutta itse emätin ei väljentynyt synnytyksistä ja toisaalta sain ekat emätinorgasmit vasta synnytyksen jälkeen. Eikä yhdyntä enää satu.

Arvet: Rinnoissa ja mahassa kunnon raskausarvet. Oli sinipunaisia alkuun, nykyään muuta ihoa vaaleampia kuopalla olevia "vauhtiraitoja". 

Rinnat: Oli B-kupin pienet ketunnokkatissit ennen ekaa odotusta. Niistä tuli G-kupin riippumaan taipuvaiset pehmeät jättilollot imetyksen loputtua. Eihän ne ilman liivejä nätit ole, mutta liiveillä varsin kivan näköiset.

Paino nousi molemmissa raskauksissa noin 30 kg ja niistä on jäänyt 10 kg pysyvästi eli painan 20 kg enemmän kuin ennen synnytyksiä (70 kg, olen 165 pitkä). Jos ulkonäkö olisi kovin tärkeää, kyllä nuo varmaan pois saisi laihdutettuakin, mutta ei kiinnosta.

Immenkalvo tai siis rengas mullakin on, muttei ole haitannut yhdyntöjä eikä yhdynnät muutenkaan kivuliaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Synnyttänyt 2 kertaa, eka 27-vuotiaana ja toinen 1 v 9 kk päästä esikoisesta. 

Alapää: Välilihaan tuli pieni repeämä ekassa synnytyksessä. Toipuminen oli muutaman viikon kipeää, mutta mitään pysyviä haittoja ei jäänyt, ei sitä repeämäjälkeä edes näy. Mulla oli ennen synnytystä immenkalvo vielä jäljellä sellaisena renkaana emättimen aukon ympärilllä joten olin siitä kohtaa supertiukka. Tämä toki repesi synnytyksessä joten siinä mielessä olin väljempi. Mutta itse emätin ei väljentynyt synnytyksistä ja toisaalta sain ekat emätinorgasmit vasta synnytyksen jälkeen. Eikä yhdyntä enää satu.

Arvet: Rinnoissa ja mahassa kunnon raskausarvet. Oli sinipunaisia alkuun, nykyään muuta ihoa vaaleampia kuopalla olevia "vauhtiraitoja". 

Rinnat: Oli B-kupin pienet ketunnokkatissit ennen ekaa odotusta. Niistä tuli G-kupin riippumaan taipuvaiset pehmeät jättilollot imetyksen loputtua. Eihän ne ilman liivejä nätit ole, mutta liiveillä varsin kivan näköiset.

Paino nousi molemmissa raskauksissa noin 30 kg ja niistä on jäänyt 10 kg pysyvästi eli painan 20 kg enemmän kuin ennen synnytyksiä (70 kg, olen 165 pitkä). Jos ulkonäkö olisi kovin tärkeää, kyllä nuo varmaan pois saisi laihdutettuakin, mutta ei kiinnosta.

Immenkalvo tai siis rengas mullakin on, muttei ole haitannut yhdyntöjä eikä yhdynnät muutenkaan kivuliaita.

Immenkalvo on jokaisella naisella. Se on sidekudosrengas, joka ei katoa yhtään minnekään ensimmäisessä yhdynnässä eikä viidennessä synnytyksessä. Venyttelemällä sitä eli jo vaginapenetraatioseksiä harrastamalla se väljenee. Synnytyksessä tietenkin myös, sideskudosrengas kun on niin se venyy.

Limakalvon sidekudoksella on myös taipumus palautua melko hyvin, joten puhe jostain "immenkalvon tiukkuudesta" seksuaalisesti aktiivisella naisella, mutta vain synnytykseen asti on, no, aika hömppää...

Vauvavuodet sen pilasi. Väsytti niin turkasesti, että suklaa houkutti turhan paljon.

Vierailija kirjoitti:

Mulla tuli raskausarvet rintoihin jo teini-iässä 14-vuotiaana, kun ne kasvoivat (en lihonut, olen vain isorintainen). Eli aina on olleet, nyt jo haalistuneina.

Ja lisää tuli raskausarpia rintoihin, kun olin raskaana. Muutama tuli mahaan ja jonkin verran on tullut reisiin, mutta kaikki ovat haalistuneet huomaamattomiksi.

Naiset, jotka näin ajattelee ottaa miehikseen niitä "isälle tikki" tyyppejä.