Lue keskustelun säännöt.
Hyytävä tieto e-pillereistä: ”Uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle”
14.12.2013 |
TIEDE JA YMPÄRISTÖ
E-PILLEREIDEN TURVALLISUUS
Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala on huolissaan ehkäisypillereiden ympäristövaikutuksista. Pillereiden lääkejäämiä päätyy ihmisen kautta veteen aiheuttaen merkittävää haittaa ihmisille ja kaloille.
Elinympäristön kemikalisoituminen on Rantalan mukaan tällä hetkellä ”yksi suurimpia ongelmia, mitä ihmiskunnalla on tulossa”.
– Yleensä ihmiset puhuvat vain kasvihuoneilmiöstä ja muista uhista, mutta karu fakta on se, että ympäristö myrkyttyy koko ajan ja vaikuttaa siten meidän hormonitoimintaamme, Rantala kertoo Uudelle Suomelle.
Joidenkin ehkäisypillereiden teho perustuu Rantalan mukaan estrogeeninmatkijoihin, jotka voivat aiheuttaa ongelmia ihmisille.
Hormonit kulkeutuvat juomaveteen
Ehkäisypillereissä olevat hormonit kulkevat Rantalan mukaan pillereitä käyttävästä naisesta virtsan kautta vesistöön.
– Jos vesistön yläjuoksulla nainen pissaa omaan vessanpönttöönsä, se menee puhdistuslaitokselle puhdistettavaksi. Nykyiset puhdistusmenetelmät eivät kuitenkaan poista lääkejäämiä ja osa siitä päätyy lopulta jonkun juomaveteen, Rantala kertoo.
Ihmiset saavat Rantalan mukaan juomaveden mukana ehkäisypillereissä olevia estrogeeninmatkijoita elimistöönsä.
– Se mikä vedetään vessanpöntöstä jossain Päijänteen yläjuoksulla, päätyy ennemmin tai myöhemmin helsinkiläisten vesijakeluun, Rantala kertoo.
“Karu fakta on se, että ympäristö myrkyttyy koko ajan ja vaikuttaa siten meidän hormonitoimintaamme”
Rantala korostaa, että lääkejäämät ja niiden vaikutukset ovat tietysti vähäisempiä juomaveden kautta, kuin suoraan otetussa ehkäisypillerissä, mutta vaikutuksia kuitenkin on.
– Ihmiset ovat tarkkoja siitä, tuleeko estrogeeninmatkijoita ruuan mukana, mutta niitä tulee myös juomaveden mukana, Rantala sanoo.
– Estrogeeninmatkijat saavat aivot luulemaan, että veressä on hirveä määrä estrogeeniä. Tällöin keho laskee oman estrogeenintuotantonsa alas, mikä estää ovulaatiota tapahtumasta, Rantala kertoo.
Ehkäisypillereistä on Rantalan mukaan ympäristövaikutusten lisäksi muitakin merkittäviä haittavaikutuksia muun muassa hormonitoimintaan ja parinvalintaan. Lue lisää ehkäisypillereiden haittavaikutuksista täältä.
Koiraat muuttuva naarasmaisiksi ja naaraat koirasmaisiksi
Lääkejäämät vaikuttavat Rantalan mukaan myös kaloihin, etenkin niihin jotka ovat isojen kaupunkien vesistöjen lähellä.
Ehkäisypillereistä vesistöön pääsevät estrogeeninmatkijat vähentävät Rantalan mukaan naaraiden estrogeenitasoa ja koiraiden testosteronitasoa eli naaraat muuttuvat koirasmaisemmiksi ja koiraat naarasmaisemmiksi.
– Se laskee niiden hedelmällisyyden ja aiheuttaa muita terveysongelmia.
Muutoksen voi Rantalan mukaan nähdä selvästi.
– Esimerkiksi siika-kalojen sukupuolen pystyi ennen tunnistamaan siitä, että koiraalla oli kutukyhmyt mutta naaraat olivat sileitä. Nykyään kutukyhmyjä on jo naaraillakin.
Lontoon läpi virtaavassa Thamesjoessa joen vesi on Rantalan mukaan puhdistunut ja kirkastunut jätevesien puhdistuksen seurauksena niin merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, että lohet nousevat jokeen kutemaan.
– Valitettavasti uudeksi ongelmaksi on tullut se, että joessa estrogeeninmatkijat sotkevat joessa elävien kalojen lisääntumiskyvyn, jolloin koiraista tulee naarasmaisia ja naaraista koirasmaisia.
Ihmisetkään eivät Rantalan mukaan ole suojassa elinympäristön kemikalisoitumiselta.
Kommentit (87)
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:18"]
No mites ne minipillerit? Joku jo kysyikin, mutta ei saatu vastausta... Niissähän ei siis ole estrogeenia, ja sen takia niitä itsekin syön.
Tai sitten hormonikierukka? Erittyykö siitäkin hormoneja virtsaan?
Joku sanoi, että miehille on helpompaa, kun naiset syövät pillereitä (verrattuna kondomiin). Itse kyllä sanoisin, että on pilleri naisellekin mukavampi, ei tarvitse aina sählätä kortsun kanssa. Se vie spontaaniuuden seksistä ja aina pitää muistaa olla kortsu mukana. Mutta toki olen huolissani noista ympäristö-, hedelmällisyys- ja terveysvaikutuksista ja siksi pitäisikin löytää jokin uusi ehkäisytapa, esim. se geeli miehelle.
[/quote]
Ai spontaanius seksissä..?! Ympäristön kustannuksella...?! Luitko latvalaho aloitusta?!
Muutaman sukupolven kuluttua ihmiset syntyvät hyvin vaikeasti vammaisina, epämuodostuneina, kiitos juuri tuon "omaan pesään paskomisen" vuoksi mitä joku jo tuossa kirjoittelikin.
Vellotaan äärimmäisen myrkyllisessä kemikaalicocktailissa, ja sinä mietit josko seksin spontaanius saataisiin säilytettyä vesistöt pilaavalla lääketehtaiden lobbaamalla napilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole käyttänyt, enkä ikinä aiokaan käyttää. Nyt olen sinkkuna, mutta toivottavasti löydän miehen, joka myös hyväksyy sen, etten pillereitä halua käyttää.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:18"]
No mites ne minipillerit? Joku jo kysyikin, mutta ei saatu vastausta... Niissähän ei siis ole estrogeenia, ja sen takia niitä itsekin syön.
Tai sitten hormonikierukka? Erittyykö siitäkin hormoneja virtsaan?
Joku sanoi, että miehille on helpompaa, kun naiset syövät pillereitä (verrattuna kondomiin). Itse kyllä sanoisin, että on pilleri naisellekin mukavampi, ei tarvitse aina sählätä kortsun kanssa. Se vie spontaaniuuden seksistä ja aina pitää muistaa olla kortsu mukana. Mutta toki olen huolissani noista ympäristö-, hedelmällisyys- ja terveysvaikutuksista ja siksi pitäisikin löytää jokin uusi ehkäisytapa, esim. se geeli miehelle.
[/quote]
Ai spontaanius seksissä..?! Ympäristön kustannuksella...?! Luitko latvalaho aloitusta?!
Muutaman sukupolven kuluttua ihmiset syntyvät hyvin vaikeasti vammaisina, epämuodostuneina, kiitos juuri tuon "omaan pesään paskomisen" vuoksi mitä joku jo tuossa kirjoittelikin.
Vellotaan äärimmäisen myrkyllisessä kemikaalicocktailissa, ja sinä mietit josko seksin spontaanius saataisiin säilytettyä vesistöt pilaavalla lääketehtaiden lobbaamalla napilla!
[/quote]
Huh, kun oli äkäinen viesti.
Sanoinhan, että nuo terveys- ja ympäristöhaitat huolettavat ja itse en syö estrogeeniä sisältäviä pillereitä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että estrogeeniä sisältävien e-pillerien tilalle pitäisi saada muita ehkäisymenetelmiä ja nuorille naisille pitäisi kertoa e-pillerien vaaroista. Minulle ei aikoinaan (18-vuotiaana) kukaan kertonut yhdistelmäehkäisypillerien käytön vaaroista minulle itselle, muiden terveydelle tai ympäristölle. Jos olisi kertonut, en olisi niitä halunnut käyttää.
En kehoita ketään käyttämään e-pillereitä ympäristön tai tulevien sukupolvien kustannuksella enkä itsekään niin halua tehdä. Se ei poista tunnettani siitä, että minulle kondomi ei myöskään ole ollut paras mahdollinen ehkäisymenetelmä, joten jokin muu olisi hyvä keksiä. Uskon, että on muitakin naisia, jotka eivät kondomin käytöstä pidä. Tuo osa kommentistani, mihin tartuit, oli tarkoitettu vastakommenttina sille, joka sanoi, että naiset syövät pillereitä vain, koska miehet eivät halua käyttää kondomia.
Jos minä en kelpaisi miehelle ilman e-pillereitä, niin mies ei kelpaisi minulle. Kyllä minun terveyteni ja hyvinvointini tulee olla tärkeämpää kuin seksin "spontaanius". Sitäpaitsi e-pillerit vähentävät monien seksihaluja, mikä on ehkä tehokasta ehkäisyn kannalta, mutta ei se ainakaan seksielämää paranna. Jos vaihtehtoina on paljaalla vetely pari kertaa kuussa ja kondomin kanssa joka toinen päivä, niin kumpikahan lopulta on miehelle parempi? Puhumattakaan pillereiden aiheuttamasta mielialan laskusta ja kasvaneesta ruokahalusta.
Ympäristövaikutukset ovat sitten asia erikseen, mutta valitettavan harvat ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja tulevista sukupolvista. Toki kannattaa valistaa siitäkin tietämättömiä.
Itse en ole käyttänyt hormonaalista ehkäisyä terveyden ja ympäristön takia, vaikka lääkärit ovat usein sitä suositelleet. Ikävä kyllä minulla kävi tässä vähän huonompi tuuri - kerran meni kondomi rikki ja tulin tuosta kerrasta raskaaksi. Tein raskaudenkeskeytyksen ja jälkitarkastuksen yhteydessä gyne ei käytännössä päästänyt pois ennenkö oli puhunut minulle pillerireseptin. Pyysin tuolloin hormonitonta kuparikierukkaa, mutta hän ei suostunut runsaiden kuukautisteni vuoksi (mitä kyllä vähän ihmettelen). Ymmärrän hänen näkökantansa, mutta en kuitenkaan sitten aloittanut pillereitä ja mielestäni on surullista, että sitä pidetään usein "ainoana" kunnon vaihtoehtona ehkäisyyn.
Nyt olemme vain olleet entistä tarkempia kondomin kanssa, tosin nyt olen ihan toivotusti raskaana. Varmaan synnytyksen jälkeen jo suostuttaisiin antamaan kuparikierukka.
Olen aika harmissani e-pillereiden suosiosta ja huolestunut näistä vesivaikutuksista, mutta ilmeisesti muutosta parempaan ei ole luvassa. Olisi kiva jos useampi nainen olisi ainakin valistuneempi pillerien haitoista ennen käytön aloittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka pelle muka käyttää enää hormoninappeja?
Muistan nuo "naiset" nuoruudestani. Täysin seonneita yksilöitä. Kaikki e-pillereitä syövät naiseni olivat sekaisin.
Ja turha väittää, että "ne ovat kehittyneet" "ei niillä enää ole sivuvaikutuksia"
Tytöt! Sitä spermaa ei ole pakko valuttaa sisään. Seksiä on muunlaistakin. Parempaa :)
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 00:29"]
Tytöt! Sitä spermaa ei ole pakko valuttaa sisään. Seksiä on muunlaistakin. Parempaa :)
[/quote]
Et kai puhu tässä keskeytetystä yhdynnästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 00:48"]
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 00:29"]
Tytöt! Sitä spermaa ei ole pakko valuttaa sisään. Seksiä on muunlaistakin. Parempaa :)
[/quote]
Et kai puhu tässä keskeytetystä yhdynnästä?
[/quote]
En koskaan keskeyttäisi seksiä. Yhdyntä on yksi seksin tavoista. Sen voisin keskeyttää. Etkö itse muka voisi?
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:18"]
No mites ne minipillerit? Joku jo kysyikin, mutta ei saatu vastausta... Niissähän ei siis ole estrogeenia, ja sen takia niitä itsekin syön.
Tai sitten hormonikierukka? Erittyykö siitäkin hormoneja virtsaan?
Joku sanoi, että miehille on helpompaa, kun naiset syövät pillereitä (verrattuna kondomiin). Itse kyllä sanoisin, että on pilleri naisellekin mukavampi, ei tarvitse aina sählätä kortsun kanssa. Se vie spontaaniuuden seksistä ja aina pitää muistaa olla kortsu mukana. Mutta toki olen huolissani noista ympäristö-, hedelmällisyys- ja terveysvaikutuksista ja siksi pitäisikin löytää jokin uusi ehkäisytapa, esim. se geeli miehelle.
[/quote]
Ai spontaanius seksissä..?! Ympäristön kustannuksella...?! Luitko latvalaho aloitusta?!
Muutaman sukupolven kuluttua ihmiset syntyvät hyvin vaikeasti vammaisina, epämuodostuneina, kiitos juuri tuon "omaan pesään paskomisen" vuoksi mitä joku jo tuossa kirjoittelikin.
Vellotaan äärimmäisen myrkyllisessä kemikaalicocktailissa, ja sinä mietit josko seksin spontaanius saataisiin säilytettyä vesistöt pilaavalla lääketehtaiden lobbaamalla napilla!
[/quote]
Äläpäs käy haukkumaan ja syyllistämään! Jos kerrot "vahinkovauvasta" tai "yllätysraskaudesta" niin saat samantien sitten helvetisti paskaa niskaasi, eikä vaan av-palstalla vaan myös neuvolassa. Ei se aborttikaan ole ehkäisykeino!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 00:59"]
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 00:48"]
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 00:29"]
Tytöt! Sitä spermaa ei ole pakko valuttaa sisään. Seksiä on muunlaistakin. Parempaa :)
[/quote]
Et kai puhu tässä keskeytetystä yhdynnästä?
[/quote]
En koskaan keskeyttäisi seksiä. Yhdyntä on yksi seksin tavoista. Sen voisin keskeyttää. Etkö itse muka voisi?
[/quote]
Kyllähän yhdynnän voi tarvittaessa keskeyttää, mutta ehkäisykeinona en käyttäisi keskeytettyä yhdyntää. Toivottavasti ei kukaan muukaan, joka ei lapsia halua.
Hajuste - kavala ystävä
Hajusteita on kaikkialla.
Jos olet hajusteiden peruskuluttaja eli noin 20-40-vuotias nainen, toimit mahdollisesti näin: Ajattelet että henkilökohtainen hygienasi, itsevarmuutesi ja viehättävyytesi ovat kunnossa, kun tuoksut. Peset suihkussa hiuksesi ja ihosi tuoksuilla, puhdistat suusi tuoksuvilla, puhdistat ihosi ja meikkaat tuoksuvilla, lisäät tuoksuvan deodorantin, vartalovoiteen, ehkä jalkasuihkeen ja intiimisuihkeen, lisäät tuoksuvan hiusgeelin, hiuslakan ja hajuveden. Pukeudut hajusteilla pestyihin vaatteisiin ja lisäät hajustetun pikkuhousunsuojan.
Kylpyhuoneen ja wc:n olet jo pessyt hajustetuilla, samoin saunan ja keittiössä tiskit. Todennäköisesti kaikki siivousaineesi ovat tuoksuvia. Olet ehkä sijoittanut kotiisi ilmanraikastimen.
Menet autoosi, joka tuoksuu, tai bussiin ja työpaikalle, jossa muutkin tuoksuvat. Hengität hajusteita sisääsi koko päivän.
Niitä tunkeutuu myös ihosi läpi.
Jonain päivänä ehkä huomaat, että silmiäsi kirvelee ja ne valuvat vettä, nenä on tukossa, päätä särkee, pyörryttää, ajatukset ovat tokkuraiset, rintaa painaa ja yskittää, ääni käheytyy, väsyttää ja oksettaa. Alat epäillä että sinulla on astma. Kutiset odottamattomasti.
Voi olla, että olet herkistynyt hajusteille.
Nenä - aivojen uloke ?
Ihminen tuntee hajut ja tuoksut nenäkäytävien yläosassa olevan hajuepiteelin kautta. Hajuepiteeli on viiden neliösenttimetrin kokoinen alue. Kun sen hermosolut ottavat vastaan tuoksun, hajusignaalit etenevät aivojen pohjalla sijaitsevaan aivokäämiin ja sieltä aivojen limbiseen alueeseen. Tuoksut siis pystyvät läpäisemään aivo-veriesteen. Tuoksut ja hajut ovat kemikaaleja, joita nenä ja aivot osaavat tunnistaa ja tulkita.
Hajuepiteelin hermosolut pystyvät uusiutumaan, toisin kuin muut hermosolut. Siksi ankarasti hajusteilla turrutettu nenä pystyy useimmiten toipumaan ja aistimaan taas luonnollisia tuoksuja ja makuja, kun altistus lopetetaan.Makuaisti pystyy nimittäin tuntemaan vain muutaman maun (suolainen, makea, karvas, hapan), mutta hajuaistin avulla ihminen voi tunnistaa noin 10 000 erilaista hajua ja vielä oppia tuntemaan niitä lisää. Makunautinnot ovat suuresti riippuvaisia hajuaistista, sillä syödessä hajumolekyylejä kulkeutuu nenänielun kautta hajuepiteelille. Jos nenä on nuhan tai vaikka hajusteiden turruttama, ruoasta katoavat maut.
Hajusteet pystyvät tosiaan turruttamaan hajusolut, niin että nenä tuntee enää vain muutaman vahvan hajun. Siksi hajusteiden käyttäjä maustaa usein ruokansa voimakkaasti, että tuntisi edes jotain makuja. Siksi hajusteiden säännöllinen käyttäjä ei myöskään tiedä tuoksuvansa ja lisää reippaasti hajuvettä, että tuntisi edes jonkin tuoksun.
Näin hänestä voi tulla ympäristölleen koettelemus.
Hajuaistilla on kaikista aisteista suorin yhteys aivoihin juuri limbisen systeemin kautta. Siellä sijaitsevat hippocampus, aivojen primitiivisin osa, joka säätelee vaistoja ja tunteita, sekä mantelitumake (amygdala), joka alitajuisella tasolla säätelee tahdonalaisia liikkeitä. Amygdala lähettää hajuviestit hypotalamukseen joka taas kontrolloi käpyrauhasta – ja käpyrauhanen kontrolloi hormonien eritystä, tunnetiloja ja unirytmiä.
Tuoksuilla on siis hyvin suora yhteys aivoihin, ne herättävät muistoja ja laukaisevat tunnetiloja. Ne ovat myös osa ihmisen varoitusjärjestelmää, mädän haju sanoo älä syö, savun haju varoittaa tulipalosta. Synteettiset tuoksut voivat tehdä samaa, mutta niiden kemikaalit ärsyttävät ja aiheuttavat aivojen ja muun hermoston häiriöitä ja sairauksia.
Hajusteet ovat synteettisiä kemikaaleja
jolla on haittansa
Suomessa arvioidaan, että joka kymmenes tai useampi henkilö saa reaktioita hajusteista, toisen arvion mukaan joka viides saa niistä oireita. Ruotsissa on laskettu, että vähintään 6 % väestöstä kärsii hajusteyliherkkyydestä (Hbl 24.5.2011). Suuri enemmistö herkistyneistä on naisia, koska he altistuvat hajusteille eniten.
Mutta miten hyvä tuoksu voi tehdä sairaaksi?
Jo vuonna 1986 arvioitiin, että hajusteiden valmistuksessa käytettiin yli 5000:ta kemikaalia (Ann Dermatol Venereol, 1986; 113:31-41). Luku on epäilemättä nyt suurempi. Kemikaaleista 95 % on enimmäkseen tai kokonaan synteettisiä, öljy- tai kivihiilitervajohdannaisia. Lähes kolmannes näistä tiedetään myrkyllisiksi, kuten synteettiset myskit, ftalaatit ja tolueenit, bentseenijohdannaiset ja aldehydit. Ne ja muut toksiinit ja herkistäjät voivat aiheuttaa syöpää, synnynnäisiä epämuodostumia ja häiriöitä, keskushermostollisia ja hormonaalisia häiriöitä ja allergisia reaktioita. Monet luokitellaan ongelmajätteeksi.
¤ Ftalaatit
Greenpeace International tutki 2005 kaikkiaan 36 tunnettua eau de toilettea ja hajuvettä ja havaitsi, että lähes kaikissa oli ftalaatteja ja synteettisiä myskejä (katso www.greenpeace.org/perfume-an-investigation-of tai www.ourlittleplace.com/perfume .html).
Käytetyin ftalaatti oli silloin ja on edelleen dietyyliftalaatti (DEP), jota esiintyy kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa liuottimena ja tuoksujen välittäjänä sekä alkoholin denaturoijana (se tekee alkoholista ”tenua”). Sitä oli muun muassa Chanel No 5:ssä, Calvin Kleinin Eternityssä, Diorin Poisonissa ja Lancômen Tresorissa. EU:n Kulutustuotteiden tieteellinen komitea SCCP pitää DEP:iä turvallisena, mutta kliiniset tutkimukset ovat yhdistäneet DEP:n ja muut ftalaatit suvunjatkamisen ongelmiin kuten hormonitasojen muutoksiin, sperman DNA:n vaurioihin ja sukuelinten epämuodostumiin (Environ Health Perspect, 2006; 114: 270-6; Hum Reprod, 2007; 22: 688-95; Environ Health Perspect, 2005; 113: 1056-61). Tuoreen tutkimuksen mukaan DEP voi johtaa hedelmättömyyteen, keskenmenoihin, synnynnäisiin epämuodostumiin, syöpään ja jälkeläisten hedelmättömyyteen (Hajusteiden terveysvaikutuksista, Klaus Ferlow, 2007, kts www.hajusteyliherkkyys.com).
DEP tunkeutuu nopeasti ihon läpi ja leviää laajalti koko kehoon. Sen metaboliitteja on tavattu virtsassa asti, etenkin naisilla.
Katso myös kappale Hormonaalista sekasortoa.
¤ Synteettiset myskit
Niitä käytetään hajuvesissä, partavesissä, kosmetiikassa, ihonhoitoainessa ja siivous- ja pesuaineissa. Ne kertyvät ihon rasvakudoksiin, ja niitä on tavattu verinäytteissä ja rintamaidossa (Chemosphere, 2005; 59: 487-92; Chemosphere, 1996; 33: 2033-43).
Koeputkikokeissa myskit kiihdyttivät huomattavasti ihmisen rintasyöpäsolujen kasvua (Arch Environ Contam Toxicol, 2002; 43:257-64). Ne myös lisäävät muiden myrkyllisten kemikaalien haittavaikutuksia. Lisäksi yksi viidestä myskistä, myskiambrette, on todettu hermomyrkyksi.
¤ Tolueenit
Tolueeneja oli jokaisessa Amerikan Ympäristönsuojeluviraston (EPA) 1991 kokoamassa näytteessä. Niitä oli ”runsaasti niin autojen varaosaliikkeessä kuin tavaratalojen hajuvesiosastolla”. Tolueenit ovat kaikkein yleisimpiä hajusteiden ainesosia. Tolueenin on osoitettu aiheuttavan syöpää ja hermostovaurioita, ja EPA on luokitellut sen ongelmajätteeksi.
¤ Bentsaldehydi on paikallinen puudutusaine ja vaikuttaa häiritsevästi keskushermostoon; se aiheuttaa suun, kurkun, silmien, ihon, keuhkojen ja ruoansulatuskanavan ärsytystä ja munuaisvaurioita. Bentsyyliasetaatti on ympäristömyrkky ja mahdollinen syövän aiheuttaja, yhdistetty mm. haimasyöpään; se ärsyttää silmiä ja hengitysteitä, imeytyy ihon läpi ja aiheuttaa elimistössä laajoja systeemivaurioita. Linalool on narkoottinen aine, joka aiheuttaa ksekushermoston vaurioita, hengenvaarallisia hengityshäiriöitä, huonoa lihaskoordinaatiota ja masennusta; eläinkokeet osoittavat sen vaikuttavan haitallisesti sydämeen. Kamferi onhyvin imeytyvä, paikallisesti ärsyttävä, keskushermostoa stimuloiva; sisäänhengittäminen ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua ja aiheuttaa pyörrytystä, sekavuutta, pahoinvointia; allergisoiva. Asetoni on useiden valtioiden ongelmajätelistalla; aiheuttaa keskushermoston häiriöitä, pyörrytystä, pahoinvointia, koordinaation heikkenemistä, epäselvää puhetta ja uneliaisuutta. Gamma-terpineeni aiheuttaa astmaa ja keskushermoston häiriöitä. Jne.
Valmistajat pyrkivät tekemään hajusteista mahdollisimman pitkään säilyviä. Ne eivät hajoa helposti, ja niiden hajoamistuotteet ovat usein myrkyllisempiä kuin alkuperäiset aineet.
Sairaaksi hajusteista
Kampaaja Merja Lamberg kertoi Seura-lehdessä (2000) sairastumisestaan näin:
”Varsin pitkään oli ollut nuhaa ja kurkun ärsytystä, mutta vasta itselleni tehty hapanpermanentti laukaisi voimakkaan reaktion, joka ilmeni ihottumana. Ihoni ja hengityselimeni eivät enää kestä minkään tyyppisiä hajusteita. Jos vuodevaatteet on pesty hajustetulla pesuaineella, ne hankaavat ihoa, aiheuttavat kutinaa ja hengityselimiin tulee turvotusta. ”
Merja Lamberg todettiin täydellisesti hajusteallergiseksi 25 vuoden kampaajanuran jälkeen. Allergia sai hänet siirtymään hajusteettomien kampaamotuotteiden ammattikäytön uranuurtajaksi Suomessa.
Kampaajan ammatti onkin vaarallisin ammateista, joissa käytetään kemikaaleja; maalitehtaassa työskentelevällä on sentään päällään maski ja suojapuku. Suomen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan (2004) kampaajilla on kasvaimia kolme kertaa enemmän kuin työssäkäyvillä naisilla keskimäärin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan (2005) heille syntyy myös keskimääräistä pienempiä vauvoja.
Eläintutkimuksissa hajusteiden on todettu olevan myrkyllisiä keuhkoille, maksalle ja munuaisille (Flavour Fragr J, 2002; 17: 361-71). Työterveystutkimuksissa on osoitettu niiden yhteys syöpään (J Occup Environ Med, 2000; 42: 517-25).
Hajusteet tunkeutuvat elimistöön hengitysteiden, ihon ja limakalvojen kautta.
¤ Yliherkkyys
Puhtaat yliherkkyysoireet eivät esimerkiksi ole astmaa, vaikka silmien ja hengitysteiden oireet muistuttavatkin astman ja allergikkojen oireita (nuha, käheys, kutina, valuvat silmät, yskä, painontunne rinnassa, hengenahdistus ja päänsärky). Hajusteyliherkkä voi saada oireita hajusteiden lisäksi savusta, homeesta ja pakokaasuista – ja monesta muusta kemikaaliyhdisteestä tai allergeenista. Koska hajusteita on lähes kaikkialla, niitä on vaikea välttää. Jos triggereitä eli laukaisijoita ei ole paikalla, yliherkkä on oireeton. Se merkitsee että yliherkkä ostaa tuoksuttomia tuotteita ja välttää konsertteja, teattereita ja muita paikkoja, joissa hajustetut saattavat oleilla, eikä kutsu hajustettuja kotiinsa.
Yliherkkyyteen voi liittyä psyykkisiä oireita, katso kappale Hermostolliset vaikutukset.
Koska hajusteyliherkkyys on herkistymistä hajusteiden kemikaaleille, herkistyminen voi helposti laajeta. Hajusteiden tietyt aineosat, kuten myskit, myös tehostavat muiden myrkyllisten kemikaalien vaikutusta. Herkistynyt huomaa äkkiä saavansa oireita verhojen, sohvan ja maton tulenestoaineista, vaikka ne eivät tuoksukaan, hedelmien ja vihannesten viljely- ja säilytysmyrkyistä, kaupan kukkien myrkyistä, itsekopioivista kuiteista, muovimatosta tai yöpaitaan painetusta muovikukkakuviosta, t-paitaan ujutetuista synteettisistä kuiduista (vaikka paidassa lukee 100% puuvillaa) , tuoreesta sanomalehdestä ja joidenkin kirjojen painomusteesta – silloin ei auta kuin jättää ne lukematta.
Tätä laaja-alaista herkistymistä sanotaan monikemikaaliherkistymäksi (MCS). MCS-ihmisten lukumäärä on 20 viime vuoden aikana voimakkaasti kasvanut.
¤ Allergiat
Yliherkkyydestä on pieni askel allergioihin, varsinkin jos on allergista sukua. Hajusteet ovat sitä paitsi voimakkaasti allergisoivia. Hengityselinoireiden lisäksi ne vaikuttavat ihoon, sekä kosketuksen että ilman kautta. Ihotaudit kuten dermatiitti ja ekseema ovat yleisiä reaktioita hajusteisiin. Myös esimerkiksi jalkapohjien psoriaasilla on todettu yhteys shampoiden hajusteisiin. Allergiat voivat aiheuttaa erilaisia psykiatrisia ongelmia – mielialan heilahtelua, ahdistusta, paniikkihäiriöitä, masennusta ja pakkomielteistä käyttäytymistä jne. – ja aiheuttaja on tiskipöydän alla tai kylpyhuoneessa.
Vuonna 2007 American Contact Dermatitis Society nimesi hajusteet “vuoden allergeeniksi” eli allergian aiheuttajaksi (Pediatr Ann, 2008; 37: 102-3).
¤ Astma
Suurin osa tunnetuista hajustekemikaaleista ärsyttää hengitysteitä. Ne aiheuttavat tulehdusta, lisäävät limaneritystä ja saattavat käynnistää allergian. Ne voivat aiheuttaa astmakohtauksia , laukaista astman ennestään terveellä ihmisellä sekä pahentaa jo olemassa olevaa astmaa. Hajusteiden ja astman välistä yhteyttä on tutkittu runsaasti (Hum Biol, 1996; 68: 405-14) ja on todettu, että astmaa aiheuttavat nimenomaan hajusteiden volatiilit (ilmassa liikkuvat) kemikaalit, ei tuoksu sinänsä. 72 % astmaatikoista nimeää hajusteet astmakohtauksen laukaisijaksi. Kohtaukset voivat olla vakavia ja johtaa jopa kuolemaan.
Astmaluvut ovat länsimaissa kaksinkertaistuneet vuodesta 1980.
Suomessa astmaa sairastaa 6 % väestöstä, lapsista noin 5 – 7 %. Astma on lasten ja nuorten yleisin vakava krooninen sairaus. Lapset ovat hajusteille erityisen herkkiä.
¤ Hermostolliset vaikutukset
Hajustekemikaalit vaikuttavat aivoihin ja muuhun hermostoon, ne vahingoittavat aivojen sähköistä toimintaa ja verenkiertoa. Monet niistä ovat hermostomyrkkyjä. Vaikutus voi olla lyhytaikainen tai pitkällinen ja aiheuttaa kroonisen sairauden.
Esimerkkinä englantilaisen refleksologin Terri Perryn potilas (nainen, opettaja, 37):
Nainen sai paniikkikohtauksia, joihin liittyi oksentamisen pelko, kun hänen piti mennä ulos kotoa tai lähteä lentämään. Kohtaus saattoi tulla myös kaupan jonossa. Hän vaihtoi pyykinpesuaineen, tiskikoneen pesutabletit, hammastahnan ja saippuat ekologisiin pesu- ja hygieniatuotteisiin, ja paniikkikohtaukset loppuivat.
Perryn potilaat ovat usein synteettisten hajusteiden uhreja. Vaivojen yleisinä aiheuttajina ovat olleet ilmanraikastajat, pyykinpesuaineet, tuoksukynttilät, suitsukkeet, hygieniatuotteet ja kodin puhdistusaineet.
Kemiallinen herkistyminen voi ilmetä psykiatrisina sairauksina masennuksesta paniikkihäiriöön ja ylivilkkauteen, mutta se voi esiintyä myös kynsien pureskeluna, klaustrofobiana, kahdensuuntaisena mielialahäiriönä, fobioina ja itsemurhataipumuksena.
Muita hajusteiden aiheuttamia oireita ovat päänsäryt, sekavuus, apatia, huono keskittymiskyky, muistamattomuus, huimaus, kouristukset , tokkuraisuus ja uneliaisuus tai unettomuus, raajojen pistely, lihasten nykiminen ja ihaskoordinaation heikkeneminen.
Tutkimuksissa on havaittu, että kemiallisesti herkistyneet saavat helpommin psykiatrisia häiriöitä ja että elinikäisen psykiatrisen sairauden ja ympäristön aiheuttaman intoleranssin välillä on vahva yhteys (Occup Med, 2000; 15:557-70). On myös todettu, että monikemikaaliherkistymään (MCS) liittyy fyysisiä ja psykiatrisia oireita, kuten leijuva tunne päässä, tärinät ja paniikkihäiriöt (Environ Health Perspect, 2002; 110 (Suppl 4): 669-71).
Monikemikaaliherkistymän synty on selitetty tutkimuksissa seuraukseksi toistuvasta altistumisesta kemikaaleille – mikä sitten johtaa keskushermoston herkistymiseen. Silloin hyvin pienikin määrä kemikaaleja sisäänhengitettynä saa aikaan voimakkaan reaktion ja voi aiheuttaa psykiatrisen oireen (Biol.Psychiatry, 1992; 32:218-42).
¤ Hormonaalista sekasortoa
Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää sikiökauden ensimmäisen 8 viikon aikana. Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen, jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä lapsen terveyden vuoksi.
Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja mm. tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla poikavauvoista esiintyi v. 2005 peniksen alahalkiota ja piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta löytyy ftalaatteja.
Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan sikiön kehitykseen. Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä aikoja.
Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä. Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana. Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on epäilemättä osuutensa.
¤ Lapset ovat kovilla
Lapset altistuvat hajusteiden kemikaaleille siis jo kohdussa. Sen jälkeen heitä odottaa altistuminen kodin ja ravinnon kemikaaleille. Hajusteet ovat tutkimusten mukaan siinä merkittävä tekijä.
Lasten iho ja limakalvot ovat ohuita, ne päästävät helposti läpi hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista, vuodevaatteista ja ilmasta. Lapset hengittävät nopeammin, heidän immuunivasteensa on vasta kehittymässä, ja heidän altistumisensa ruumiinpainoon suhteutettuna on suurempi kuin aikuisen, toisin sanoen kun aikuinen ja lapsi altistuvat samalle toksiinille (myrkylle), lapsen altistuminen on suurempi. Lasten keuhkot, maksa ja munuaiset – joita hajusteet erityisesti pommittavat – ovat vasta kehittymässä ja helpommin vahingoittuvia.
Lapsista noin 5 – 7 % sairastaa astmaa, heidän lisäkseen suunnilleen samansuuruinen joukko kärsii astman kaltaisista oireista. 70 – 80 % astmalapsista on allergisia erilaisille yleisesti esiintyville ympäristötekijöille, myös hajusteille. Koska lapset ylimalkaan ovat hajusteille erityisen herkkiä, hajusteiden osuuden lasten astman puhkeamisessa täytyy olla huomattava.
Hajusteiden voimakas vaikutus lapsiin on tullut esiin erityisesti lasten käytöshäiriöitä ja ylivilkkautta koskevien tutkimusten yhteydessä. Niissä on huomattu, että lasten käytös muuttuu dramaattisesti tavallisimpien hygieniatuotteiden, pesuaineiden ja ilmanraikastajien vaikutuksesta.
Hyperactive Children´s Support Group -järjestön tutkimuksessa havaittiin, että ylivilkkaista lapsista 45 % reagoi hajuvesiin, monet reagoivat myös lääkkeiden väriaineisiin (80%) ja säilöntäaineisiin sekä esimerkiksi hammastahnan väriaineisiin (58%). Surreyn yliopistossa tri Neil Ward (Department of Chemistry) ja USA:ssa Feingold Association ovat saaneet samanlaisia tuloksia, jälkimmäisen järjestön ylivilkkaista ja ADHD-lapsista 51 % sai voimakkaan reaktion hajuvesistä.
Jo vuonna 1998 USA:n Kansallinen terveysinstituutti kehotti valmistajia lopettamaan vahingollisten lisäaineiden käytön ruoissa ja hygieniatuotteissa kuten hammastahnassa. Vanhempia kehotettiin poistamaan ensin tietyt lisäaineet lapsen ravinnosta ja kotoa tietyt hygieniatuotteet, ennen kuin ylivilkasta lasta ruvetaan rauhoittamaan Ritalinin tapaisilla lääkkeillä. Tilastot osoittavat, ettei hyviä neuvoja ole noudatettu.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että liiman nuuhkijat hankkivat itselleen pysyviä neurologisia ja psykiatrisia vaurioita. Liimaa nuuhkivista lapsista voi tulla apaattisia tai väkivaltaisia, heillä voi olla huono keskittymiskyky, kouristuksia ja he voivat joutua koomaan. Näiden liuotinten yksi pääaines on tolueeni, kaikkien hajusteiden yleisin aine. Tekee mieli kysyä Natural Parent –lehden tavoin: onko mitään eroa hajusteiden käytön ja liiman nuuhkimisen välillä?
Lyhyesti kotieläimistä
Kissat puhdistavat itseään jatkuvasti nuolemalla. Näin ne saavat sisäänsä kaikkia kodin kemikaaleja, enemmän kuin koirat ja ihmiset. Kissojen verestä on tuoreissa tutkimuksissa esimerkiksi löydetty tulenestoaineita 20 – 100-kertaisesti enemmän kuin ihmisillä yleensä. Tämän on todettu aiheuttavan kissoilla kilpirauhasen liikatoimintaa, joka on tällä hetkellä vanhojen kissojen yleisin kuolinsyy. Kissat nuolevat tietysti sisäänsä myös hajusteita.
Koirilla on monisatakertaisesti herkempi hajuaisti kuin ihmisellä. Kun vastaani tulee kadulla tai puistossa sakea hajustepilvi, jonka sisällä kävelee koiranomistaja koiransa kanssa, en voi kuin tuntea syvää sääliä. En usko että koira voi sellaisissa oloissa mitenkään pysyä terveenä.
Meitä manipuloidaan hajusteilla
Hajusteiden valmistajat ovat tietoisia hajukemikaalien psykologisista vaikutuksista. Jo pitemmän aikaa ihmisten käyttäytymistä esimerkiksi tavarataloissa on ohjailtu tiloihin kiinteästi sijoitetuilla hajustepanoksilla. Niillä luodaan valmistajien mukaan ”mukava ympäristö” kauppoihin, kasinoihin, kahviloihin, hotelleihin, rakennusliikkeisiin, lentokoneisiin, lentokenttiin, toimistoihin, sairaaloihin jne. Yhteen tuoksubrändiin saatetaan käyttää 500 eri hajua. Elektroniikka on melko äskettäin innostunut hajusteiden käyttäjäksi. Uudessa tietokoneessa tuoksuu hajustettu öljy, dvd-levy haisee yllättäen pyykinpesuaineelta tai lapsille tarkoitettu elokuva mansikalta, auton sisälämmittimen kaapeli voi tuoksua ananakselta. Mutta miksi ihmeessä jännityssarja-dvd:nkin pitää tuoksua vaahtokarkilta?
Hajusteet ovat jo pohjavesissä
Kosmetiikan ja pesuaineiden hajusteet ovat levinneet jätevesien ja ilman kautta laajalle ympäristöön. Pohjoismaisessa tutkimuksessä (2004) hajusteiden synteettisiä myskejä löytyi Helsingin ja pikkukuntien jätevesistä, sinisimpukoista ja sadevesistä. Niitä on Suomen tuntureilla, napaketuissa, Huippuvuorilla ja Islannissa. Ne ovat myös saavuttaneet pohjavedet, joita ne saastuttavat yhdessä muiden teollisten myrkkyjen, mm. lääkkeiden kanssa.
Suomessa arvioitiin v. 2004 synteettisiä myskejä käytettävän vuodessa yhteensä 11 tonnia.
Viranomaisten havahtumista odotetaan
Joulukuussa 2006 hyväksyttiin EU:n kemikaali- eli Reach-asetus. 2007 aloitti työnsä Helsingissä Euroopan kemikaalivirasto, jonka toiminta perustuu Reachiin. Viraston tehtävä on kahtalainen: toisaalta sen tulee parantaa terveyden ja ympäristön suojelua ja toisaalta ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä.
Miten ihmeessä se aikoo sovittaa nämä tavoitteet toisiinsa?
Asetus kuitenkin korostaa teollisuuden vastuuta. Kemianteollisuuden pitäisi testata vanhoja, jo ennen asetuksen voimaantuloa tuotteissa olleita, testaamattomia kemikaaleja ja uusia, jotka ovat tulleet käyttöön vuoden 2006 jälkeen. Teollisuus on ollut siihen haluton.
Asetuksen perusajatus on, että ne 30 000 kemikaalia, joita myydään yli tonni vuodessa, tulee testata ja rekisteröidä. Vaarallisten, esimerkiksi syöpää aiheuttavien aineiden käyttö muuttuisi luvanvaraiseksi. Teollisuudelle on kuitenkin annettu Reachissä paljon periksi. ”Reach ei kannusta vaarallisten aineiden korvaamiseen haitattomammilla yhdisteillä. Vaarallinen aine voi saada myyntiluvan, vaikka sille on olemassa turvallinen vaihtoehto”, Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoi v. 2004.
Suomessa aloitti 1.1.2011 työnsä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, jolle kuuluu mm. kuluttajakemikaalien tuotevalvonta ja myös kuluttajien turvallisuuden valvonta.
Euroopan asetus on, ja viranomaiset ovat järjestäytyneet. Mutta paljon on tehtävää.
Valvontaa vaikeuttaa se, että hajusteiden valmistajien ei liikesalaisuuslainsäädäntöön vedoten tarvitse paljastaa tuotteiden hajusteraaka-aineita eikä niiden mahdollisia turvallisuustestejä kenellekään tarkasti ja totuudenmukaisesti. USA:ssa ei edes liittovaltion Ruoka- ja lääkeainevirastolle tai Kanadassa maan terveysviranomaisille.
Hajustekemikaaleja ei tarvitse luetella tuoteselosteessa. Vaikeaa se onkin, kun yhdessä hajuvedessä tai hajustetuotteessa voi olla 50 – 500 eri kemikaalia.
Hajusteteollisuus säätelee toimintaansa hyvin itsenäisesti, aivan kuten lääketeollisuus (sekin tuottaa lääkkeen, suunnittelee, toteuttaa ja valvoo itse testinsä ja julkistaa tulokset sellaisina kuin haluaa).
Mitä voi tehdä?
Toistaiseksi viranomaiset eivät suojele kansalaisia hajusteiden terveyshaitoilta. Terveytensä menettäneet eli vaikeasti hajusteille tai muille kemikaaleille herkistyneet kuitenkin tarvitsevat apua. Sitä mieltä jo on Työterveyslaitoksen pääjohtaja Vainio, jonka mukaan kemikaaliyliherkkyydelle tulee saada tautiluokitus ja sairastuneille sosiaaliturva (Työ, Terveys ja Turvallisuus –lehti 2/2012).
Tupakoinnin rajoittamisessa on tehty pieniä edistysaskelia. Vastaavasti voidaan kieltää hajusteiden käyttö julkisilla paikoilla ja yleisötilaisuuksissa. Esimerkiksi Nova Scotialla Halifaxin kaupungissa (Kanada) hajuvedet ovat kiellettyjä kaupungin toimistoissa, kirjastoissa, sairaaloissa, luokkahuoneissa, oikeussaleissa ja busseissa. Kaliforniassa on päädytty samanlaisiin kieltoihin osassa valtiota; Marin Countyssa on ravintoloita joissa on hajustevapaa osasto, ja Santa Cruzissa hajuvedet on kielletty julkisissa kokouksissa.
Mutta millä vaikutetaan kaikkeen muuhun hajusteluun? Toistaiseksi hajusteyliherkkä voi vain vaatia parannuksia ja luottaa omatoimisuuteensa hajusteiden välttämisessä.
Hajusteyliherkkä voi valita kaupassa hajusteettoman tuotteen, niitä alkaa olla yhä enemmän – kysyntä on yleisesti kasvanut. Sanat ”luonnollinen”, kukkaistuoksu”, ”allergiatestattu” eivät kuitenkaan takaa, että tuote on sen enempää luonnollinen kuin hajusteetonkaan. Ei aina edes sana ”hajusteeton”: valmistaja ei ehkä ole lisännyt aktiivisesti tuotteeseen hajusteita, mutta on tehtaassa valmistanut sen samassa ajossa kuin hajustetun, jolloin tapahtuu hajutartunta. Vain oma nenä ja omat kokeilut tuovat tulosta.
Lisäksi:
¤ Kotona voit siirtyä siivoamaan vedellä ja rievulla. Kuuma vesi on tehokas siivousaine.
¤ Laimenna. Laimenna kovasti. Käytä hajusteetonta, ekologista pesuainetta ja laimenna sitä vedellä. Tuloksena on tehokas puhdistusaine.
¤ Vältä suihkeita, niin sinun ei tarvitse hengittää kemikaaleja.
¤ Pinttyneet rasvat voit poistaa sekoitteella, jossa on ½ tl kidesoodaa, 2 rkl tislattua valkoista etikkaa, 500 ml kuumaa vettä ja vaikkapa ¼ tl tiskienpesuainetta. Käytä kumihanskoja.
¤ Kylpyhuoneessa voit pestä lattioita ja seiniä esimerkiksi vedellä laimennetulla, hajusteettomalla ja ekologisella tiskienpesuaineella.
¤ Osta hyvä, jäykkäharjaksinen WC-harja.
¤ WC-pytyn voit puhdistaa aineella, johon käytät hiukan tiskienpesuainetta, kaksi kuppia ruokasoodaa, pari-kolme desilitraa vettä ja 2 rkl valkoista etikkaa. Sekoita hyvin ja pane hyvin huuhdeltuun pehmeään pulloon, josta liuos tulee puristamalla. Tai kaada ½ kuppia booraxia pyttyyn, kiepauta harjalla ja anna olla yön yli.
¤ Jos ei ole vaihtoehtoa ja joudut käyttämään hajusteellista WC:n puhdistusainetta, sulje istuimen kansi ennen kuin huuhtelet. Siten et levitä hajusteita ja muita kemikaaleja ryöppynä ilmaan.
¤ Hanki pestävät suihkuverhot ja pese niitä usein.
¤ Hajustetun pyykin voit joutua pesemään 4-6 kertaa hajusteettomalla, tehokkaalla pyykinpesuaineella (useat hajusteettomat eivät tehoa ollenkaan hajusteisiin), ennen kuin hajuste antaa periksi. Pesukoneesi on ehkä saanut hajustetartunnan, ja se vuorostaan hajustaa pyykkisi. Kuivausrumpu samoin. Talon yhteisiä pesukoneita hajusteyliherkkä ei yleensä voi käyttää ollenkaan.
Suomen Allergiayhdistykseltä ja Suomen hajuste- ja kemikaaliyliherkät ry:ltä voi kysyä neuvoja.
http://www.elinahytonen.fi/2012/05/hajuste-kavala-ystava/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleeni lisätä keskusteluun tuo hajuste selvitys kun aloitus, sekä tämä liittyvät toisiinsa: meitä sairastuttavat kemikaalit ympäristössämme.
53
Mulla ei yksinkertaisesti ole muuta mahdollisuutta kuin syödä pillereitä. Ilman niitä, menkkakivut on niin kovat, että itken ja huudan kippurassa sängyn pohjalla enkä pysty nousemmaan ylös. Eli tulee sitten joka kuukausi se viikon sairausloma. Mitkään särkylääkkeet eivät yksin auta ja MONIA olen kokeillut. On syöty niin panacodit, pronaxenit, clotamit, voltaren rapidit yms. Vain pillerit auttavat. En halua synnytyskipujen kaltaisia kipuja joka kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaa mitä sanotte. Minusta tämä kaikki on höpöä, eikä mitkään kemikaalit vesistöjä uhkaa. Kyllä meillä on hyvä olla täällä puhtaassa suomessa. Äly vapaita tälläiset jutut. Jos nämä pitäisivät paikkansa niin kai näistä nyt lääkärissä kerrottaisiin ennenkun e-pillereitä määrätään. Ei minulle ole ensinnäkään mitään veritulppaa tullut pillereistä.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 00:17"]
Sanokaa mitä sanotte. Minusta tämä kaikki on höpöä, eikä mitkään kemikaalit vesistöjä uhkaa. Kyllä meillä on hyvä olla täällä puhtaassa suomessa. Äly vapaita tälläiset jutut. Jos nämä pitäisivät paikkansa niin kai näistä nyt lääkärissä kerrottaisiin ennenkun e-pillereitä määrätään. Ei minulle ole ensinnäkään mitään veritulppaa tullut pillereistä.
[/quote]
Olet kyllä harvinaisen tyhmä ihminen. Työnnä vaan pää pensaaseen, kun uuden tiedon prosessointi on näköjään liian vaivalloista.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 00:27"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 00:17"]
Sanokaa mitä sanotte. Minusta tämä kaikki on höpöä, eikä mitkään kemikaalit vesistöjä uhkaa. Kyllä meillä on hyvä olla täällä puhtaassa suomessa. Äly vapaita tälläiset jutut. Jos nämä pitäisivät paikkansa niin kai näistä nyt lääkärissä kerrottaisiin ennenkun e-pillereitä määrätään. Ei minulle ole ensinnäkään mitään veritulppaa tullut pillereistä.
[/quote]
Olet kyllä harvinaisen tyhmä ihminen. Työnnä vaan pää pensaaseen, kun uuden tiedon prosessointi on näköjään liian vaivalloista.
[/quote]
Tosi kypsää itseltäsi alkaa tyhmäksi nimittelemään. Kerroppa sitten miksi lääkärit eivät varoittele näistä niin sanotuista veritulppa riskeistä tai ympäristökuormituksista jos ne kerran pitävät paikkansa?! Häh?!
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 00:31"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 00:27"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 00:17"]
Sanokaa mitä sanotte. Minusta tämä kaikki on höpöä, eikä mitkään kemikaalit vesistöjä uhkaa. Kyllä meillä on hyvä olla täällä puhtaassa suomessa. Äly vapaita tälläiset jutut. Jos nämä pitäisivät paikkansa niin kai näistä nyt lääkärissä kerrottaisiin ennenkun e-pillereitä määrätään. Ei minulle ole ensinnäkään mitään veritulppaa tullut pillereistä.
[/quote]
Olet kyllä harvinaisen tyhmä ihminen. Työnnä vaan pää pensaaseen, kun uuden tiedon prosessointi on näköjään liian vaivalloista.
[/quote]
Tosi kypsää itseltäsi alkaa tyhmäksi nimittelemään. Kerroppa sitten miksi lääkärit eivät varoittele näistä niin sanotuista veritulppa riskeistä tai ympäristökuormituksista jos ne kerran pitävät paikkansa?! Häh?!
[/quote]
Veritulppariskistä kyllä pitäisi varoittaa, ja varmasti lukee sinun pillereidesi käyttöohjeessakin. Kannattaisi lukea, mitä kroppaansa tunkee. Ympäristökuormituksesta eivät lääkärit juuri piittaa, koska se ei ole heidän työnsä. Jotenkin niitä raskauksia on ehkäistävä, ja pillerit on siihen lääkäreiden mielestä tehokkain vastaus, ovathan ne olleet jo vuosikymmeniä. Lääkärit eivät todellakaan luota siihen, että ihmiset osaavat muuten välttää vahinkoraskauksia, joten tuputtavat pillereitä automaattisesti. Lääkefirmoilla on myös paljon valtaa ja ne saavat kyllä tuotteensa laajaan jakoon, jos haluavat. E-pillerit ovat valtava bisnes.
Älyllisesti laiskat ihmiset ovat tyhmiä, joten kyse ei ollut nimittelystä, vaan totuudesta.
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 18:14"]
Mitä voin juoda? Jos en voi juoda vesijohtovettä, niin onko muovipullossa myytävä lähdevesi sitten turvallisempaa?
[/quote]
Jos en pääse lähteelle niin kuinka voin parantaa juomani veden laatua? Voisiko eri vesiä asettaa paremmuusjärjestykseen?
Henkilökohtaisesti olen väärä henkilö vastaamaan muihin kuin lähdevettä koskeviin kysymyksiin. Juon vain lähdevettä – that’s it! Olen auttamaton vesisnobi. Muut ajatukset ovat lähtökohtaisesti niin kaukana omasta paradigmastani, että en yleensä halua vastata kysymyksiin tarkemmin. Lähdeveden jälkeen ehtottomasti paras vaihtoehto on kuitenkin kasvien sisältämä ”elävä neste”, eli esimerkiksi tuorepuristeetu kurkku+selleri -mehu, koivunmahla tai kookosvesi.
1) Luonnossa virtaava lähdevesi
2) Kasvien sisältämä elävä neste (tuorepuristetut mehut, mahla, kookosvesi)
3) Porakaivovesi, kaivovesi
Kaivovesi on pohjavettä, joka muodostuu maaperään imeytyneestä sade- ja sulamisvedestä. Vesi kulkeutuu maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa painovoiman vaikutuksesta alimpiin maastonkohtiin. Kun vesi suodattuu maakerrosten läpi, se puhdistuu ja samalla siihen liukenee ihmisten terveydelle tärkeitä hivenaineita. Jos sinun on mahdollista juoda hyvää kaivovettä, loisto juttu!
Kaivoveden tulee kuitenkin olla terveydelle vaaratonta. Vesi voi olla paikoitellen epäterveellistä johtuen maa- ja kallioperässä luonnostaan olevista aineista (esimerkiksi radon, uraani, arseeni ja fluoridi) taikka ihmisen vaikutuksesta (esimerkiksi lannoitteiden nitraatit, torjunta-aineet, ulosteperäiset bakteerit ja virukset). Myös eläinten ulosteista voi taudinaiheuttajia päästä kaivoon. Siksi on hyvä säännöllisin väliajoin tutkituttaa kaivon veden laatu, vaikkei maussa huomaisikaan mitään poikkeavaa. Ennen näytteenottoa kannattaa pyytää ohjeet kunnan terveystarkastajalta tai vesinäytteitä tutkivalta laboratoriolta.
5) Sadevesi, sulatettu lumi
Jos elät alueella, jossa et pääse käsiksi laadukkaaseen lähdeveteen tai kaivoveteen, voit harkita sadeveden tai sulatetun lumen juomista. Sadeveteen tai sulatettun lumen joukkoon kannattaa kuitenkin lisätä aina ripaus laadukasta suolaa.
6) Pullotettu lähdevesi, kivennäisvedet
- Pullotettu lähdevesi on kallista ja usein jopa huonolaatuisempaa kuin kraanavesi (enemmän bakteereita, mutta toisaalta vähemmän puhdistamiseen käytettäviä haitallisia kemikaaleja).
- Lähdeveden pakkaaminen muoviin on aina iso miinus ja pullot ovat saattaneen usein seisoa paikallaa hyvin pitkiä aikoja, jolloin vedestä syntyy “muoviteetä” (huomioi muovista veteen liukenevat ksenoestrogeenit kuten ftalaatit ja BPA).
- Luonnollisesti hiilihapottuneet kivennäisvedet (katso etiketti) ovat erinomaista vettä varsinkin jos vesi on säilötty lasiin.
- Keinotekoisesti hiilihapotettujen kivennäisvesien juominen ei ole suositeltavaa (jos hiilihapot aiheuttavat sinulla närästystä tai kaasuuntumista, ravista pullo ennen käyttöä jolloin hapot haihtuvat vedestä).
7) Kraaneste ja vedenpuhdistusjärjestelmät
Kraanaveden puhdistamiseen voi käyttää monenlaisia laitteita ja strategioita, riippuen halutusta puhdistustehosta ja budjetista:
- Grander
- Käänteisosmoosilaitteet
- Nikken
- Aktiivihiilisuodattimet*
*Esimerkiksi Brita-kannut poistavat kraanavedestä lähinnä kloorin hajun. Vastaava puhdistustrategia on toki parempi kun ei mitään, mutta heikko ja kallis väline veden kemiallisen koostumuksen parantamiseen pidemmän päälle. Aktiivihiilisuodattimella kyetään tuotteiden valmistajien mukaan sitomaan vedestä mm. arseniikkia, asbestosta, atrasiinia (torjunta-aineita), bentseeniä, fluoria, lyijyä, elohopeaa, nitraattia, trikloroetyleeniä, trihalometaaneja, radiumia, radonia ja biologisia ainesosia (bakteerit, virukset). Joissain kannuissa on aktiivihiilisuodattimien lisäksi polyeteenisuodatin.
http://www.loydalahde.com/usein-kysytyt-kysymykset/
Lopettaisin pillereiden syömisen heti, jos joku keksisi toimivat lääkkeet vakavaan vuotohäiriööni ja infernaalisiin kuukautiskipuihini (joo, ei auta reseptilääkkeet).
En haluaisi syödä pillereitä, koska ne saavat aikaan kamalia mielialanvaihteluita.
Katsotaan vuosien päästä mitä on tapahtunut.
Omatuntoni on puhdas.
Minä näen muutoksia ihmisissä verrattuna 20-30 v.
taaksepäin.