Mistä kumpuaa viha somessa?

Suomi, tämä luvattu mielensäpahoittajien, kateuden ja piilotetun vihan luvattu maa.

Mistä se kaikki oikein kumpuaa? 

Useammin kuin kerran olen muutaman päivän sisällä itse kohdannut tämän ilmiön täällä sekä FB:ssä.

FB:n ryhmät ei pääsääntöisesti hyväksy mitään negatiivista kirjoitusta. Heti sitä ollaan poistamassa ylläpitäjien toimesta.

Täällä usein ollaan hyökkäämässä jonkun ihmisraukan kysymyksiin välittömästi järjettömällä raivolla vaikka kyseessä on täysin anonyymi ihmine, joka ei kosketa hyökkääjän elämää oikeasti millään tavalla.

Omien kuvien kohdalla mitään negatiivista kritiikkiä ei suodateta lainkaan, ensimmäinen reaktio kuvan laittajalta on poikkeuksetta suuttumus.

Miksi asioista ei voida puhua niin kuin ne ovat ja miksi negatiivisuutta ei hyväksytä?

Pitäisikö kaiken aina vain olla niin ihanaa ja kivaa ja söpöä ja kaunista?

Sitä tulin miettineeksi, että jos aikuiset ihmiset eivät osaa keskenään keskustella, niin miten voidaan edes kuvitella, että jälkikasvu osaisi asioita ratkoa jollain muulla kuin, no pahimmassa tapauksessa aseen heiluttelulla koulussa.

Opetellaan puhumaan asioista niin kuin ne ovat. Eivät toki aina ole täysin mustavalkoisia, ymmärrän sen ja mielipiteitä on yhtä monia, kuin niiden lausujiakin. Opetellaan samalla vastaanottamaan myös sitä negatiivista kritiikkiä ja opetellaan antamaan rakentavaa kritiikkiä.