Puhevian vaikutus vasta puhumaan opettelevaan?
Poikani menee perhepäivähoitoon vuodenvaihteen jälkeen ja on silloin juuri täyttänyt 1v. Kovin montaa oikeaa sanaa ei vielä tule, mutta kovasti tavuja ja sanoja jo harjoitellaan ja yritetään sanoa.
Perhepäivähoitajan omalla 5 v tytöllä on paha s-vika, ainakin siltä se kuulosti kun tyttö puhuu "vauvakieltä" eli "mitä tinä tanoit" eli lässyttää. Hänellä pari vuotta hoidossa ollut toinen 4v tyttö puhuu vähän samalla tavalla. Tuli vain mieleen, että olisiko tuo puhetyyli/vika voinut tarttua hänellekin tuon parin vuoden aikana?
Voiko puhevika tai väärä puhetyyli oikeasti tarttua sellaiseen, joka vasta opettelee puhumaan ja harjoittelee sanojen oikeaa ääntämistä, r,s ja l-kirjaimia?
Kun hoidossa näiden puhevikaisten lasten kanssa kuitenkin viettää sen 8-9h, ja kotona oikeinääntävien kanssa vähemmän. Hoitotäti kuitenkin puhui selkeästi ääntäen.
Sanovat, ettei puhevika tartu, ei ehkä vanhempaan lapseen, joka jo tietää miten sanat oikeasti pitäisi ääntää...
En kuitenkaan haluaisi joku päivä huomata, että pojalta on ässät hukassa, kun on oppinut hoitotädin tytöltä vauvakielen. :(
Niuhotusta vai todellista huolta?
Kommentit (7)
Puheaika ei ole tarttuvaa. Eikä toivottavasti myöskään tyhmyys...
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 07:56"]Puheaika ei ole tarttuvaa. Eikä toivottavasti myöskään tyhmyys...
[/quote]
Autocorrect. Puhevika tietysti
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 07:56"]Puheaika ei ole tarttuvaa. Eikä toivottavasti myöskään tyhmyys...
[/quote]
Autocorrect. Puhevika tietysti
[/quote]
Tiesin, että tämä kirvoittaa tälläisiä kommentteja, mutta lueskelin keskusteluja, joissa puhevikaiset vanhemmat kertovat lastensa saaneen samat puheviat, mitkä heillä itsellään on.
Lapsilla on kuitenkin tiettyjä matkimiskausia, jolloin tavat tarttuu. Tarttuuhan murteetkin ja tyhmät sanonnat ja vieläpä ihan huomaamatta, vaikkei haluaisikaan. Samoin kuin kirosanat, joita ei juurikaan haluta oppivan :/ Miksei sitten väärällä tavalla sanotut sanat, kun niitä aikansa toistellaan?
Mutta toivon, ettei mielle kotiin tuoda "pakkakieltä", jota tuo hoitajan tyttö puhuu ja toivon myös, että tyttö oppisi puhumaan s:t niinkuin ne kuuluu. Ja jos jotain lässytysongelmaa tulee, tiedän ainakin missä syy saattaa olla.
ap
Opettele ap tekemään ero äänteen ja kirjaimen välillä. Jo 50-luvulla kansakoulussa opetettiin, että kirjain on äänteen merkki ja kun puhutaan, käytetään äänteitä. Kirjaimia tarvitaan, kun kirjoitetaan tai luetaan. Kun pieni lapsi opettelee puhumaan, hänellä voi olla vaikeuksia tuottaa tiettyjä äänteitä, ei kirjaimia.
Entäs jos lapsen sisarus on "puhevammainen"? Voi olla jopa niinkin, ettei puhu ollenkaan. Voi hyvä ihme, EI SE TARTU!
Puheterapeutti vastaa että ei huolta. Saattaa matkia heitä joskus kyllä mutta ei estä oikean ääntämisen oppimista.