Lue keskustelun säännöt.
Paimenkoirat ja molossikoirat
13.12.2013 |
Jossain koira-aiheisessa ketjussa koiranomistaja sanoi, että paimenkoirilla ja molossikoirilla on erilaiset tyylit leikkiä. En löydä sitä ketjua enää, joten osaisiko joku koiriin perehtynyt kertoa tästä aiheesta enemmän? Miten nuo koiratyypit leikkivät, ja miten niiden leikkimistyylit eroavat toisistaan?
Kysyn siksi, koska mietin yhtä tuntemaani sekarotuista koiraa. Olen hyvin kiinnostunut koirista ja eri koiraroduista ja olisi kiva tietää, mitä rotuja tässä koirassa mahdollisesti on :) Kyseinen koira kuuluu entiselle poikaystävälleni. Hän sai koiran sen ollessa jo aikuinen, eikä entisestä omistajasta irronnut paljonkaan tietoa koiran rodun suhteen. Koirassa on jotain rekikoiraa (en tiedä onko siperianhuskya vai jotain muuta) ja käyttäytymisen perusteella ilmeisesti jotain paimenkoiraa. Kyseinen narttukoira on mustavalkoinen ja korvat ovat puolilurpat. Koira on siperianhuskya hieman kookkaampi ja rotevampi, painaa 35 kg. Runko on pitkä ja raajat vahvat.
Koirapuistossa tämä koira "vaanii" muita koiria: jähmettyy paikalleen ja menee matalaksi. Juoksee muiden koirien perässä ja joskus törmäilee niiden kylkiin. Onko tämä paimenkoiramaista käyttäytymistä? Tämä koira vahtii myös ihmisiä: on heti valppaana, kun joku poistuu huoneesta. Muiden narttujen suhteen koira on vähän dominoiva, mutta tottelee omistajaansa hyvin ja on hyvin ystävällinen ihmisille, sekä aikuisille että lapsille. Koira leikkii mielellään isojen uroskoirien kanssa.
Rekikoiramaista käytöstä tällä koiralla on hyvin paljon, se nauttii pitkistä kävelylenkeistä, ulkonaolosta ja juoksemisesta. Ottaa nopeita spurtteja, mutta pystyy varmaan juoksemaan myös pitkiä matkoja. Kokoonsa nähden koira on yllättävän ketterä. Koira haukkuu melko vähän. Turhautuneena se vinkuu, tyytyväisenä (esim. kun isäntä tulee kotiin) se päästää erikoisen kurkusta tulevan mielihyväurinan. Lenkin jälkeen koira nuolee tassunsa puhtaaksi. Ei osaa noutaa esineitä, mutta leikkii kyllä omilla leluillaan muuten (esim. raatelee pehmoleluja). Metsästysmietti koiralla on vahva: pyydystää joskus päästäisiä ja myyriä. Siilinkin on napannut pari kertaa leukojensa väliin ja tullut sitten esittelemään saalistaan. Onneksi siilit eivät vahingoittuneet!
Eli: koirassa on rekikoiraa, voisiko olla myös jotain paimenkoirarotua ja jos, niin mikä rotu se voisi olla? Mitä mieltä olette? Tiedän toki, että koiran alkuperää on mahdotonta selvittää tällä tavalla, mutta olisin kiinnostunut arvioista ja arvauksista. Kiitos jos jaksoitte lukea :)
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 19:39"]
Molossit ovat vähiten koiramaisia, ne muistuttavat koirista käytökseltään eniten ihmistä. Hyvässä ja huonossa. Paimenkoira on sopivampi perinteistä koiraa haluavalle.
[/quote]
Totta. Molossikoirat ihmettelevät ulvovia ja paljon haukkuvia "susimaisia" koiria. Esim ranskanbulldoggi (pienikokoinen molossikoira) saattaa tervehtiä koirapuistossa ensin kaikki ihmiset ja vasta sitten koirat.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 01:46"]
Toisten koirien vaaniminen kyyryssä viittaisi lampaita paimentaviin koiriin, kuten bordercollieen. Niillä myös tuo mustavalkoinen väri on yleinen, ja tyypillisesti silmien välissä on valkoinen merkki. Onko tällä poikaystäväsi koiralla? En tiedä, onko mustavalkoisuus ja pilkku silmien värissä niillä peräti vaatimus, kun kaikilla bortsuilla ne tuntuu olevan? Toisten koirien perässä juokseminen, yritys ajaa niitä ryhmäksi ja varsinkin niitten komenteleminen haukkumalla on aika tavallista paimenkoirilta.
Rekikoiran risteyttäminen bortsuun tai vastaavaan paimeneen ei kuitenkaan tuota 35-kiloista, huskya rotevampaa koiraa, eikä luppakorvia. Näillä tiedoilla veikkaukseni on rekikoiran, bordercollien ja jonkin muun sotku.
[/quote]
Eiköhän tuo käyttäytyminen sovi mihin tahansa rotuun, kuulostaa enemmän joltain leikiltä kuin paimennusvietiltä. Bortsu ei jää kyttäämään, vaan nuorena käy juoksevan lapsen nilkkoihin tai raajoihin, jos ei ole opetettu. Kylkeen ajaminen ei ainakaan ole bortsua, vaan bortsu kiertää laumaa ja tekee ulkopuolelta uhittelunsa tai kouluttamattomalla voi tulla nipistämään.
Toisten koirien vaaniminen kyyryssä viittaisi lampaita paimentaviin koiriin, kuten bordercollieen. Niillä myös tuo mustavalkoinen väri on yleinen, ja tyypillisesti silmien välissä on valkoinen merkki. Onko tällä poikaystäväsi koiralla? En tiedä, onko mustavalkoisuus ja pilkku silmien värissä niillä peräti vaatimus, kun kaikilla bortsuilla ne tuntuu olevan? Toisten koirien perässä juokseminen, yritys ajaa niitä ryhmäksi ja varsinkin niitten komenteleminen haukkumalla on aika tavallista paimenkoirilta.
Rekikoiran risteyttäminen bortsuun tai vastaavaan paimeneen ei kuitenkaan tuota 35-kiloista, huskya rotevampaa koiraa, eikä luppakorvia. Näillä tiedoilla veikkaukseni on rekikoiran, bordercollien ja jonkin muun sotku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiran kuono osa on valkoinen ja silmien ympäryksen mustat. Silmien välissä on valkoinen raita.
Tuota bordercollieta mekin mietimme, mutta näkemäni borderit ovat tähän koiraan verrattuna pieniä ja siroja. Joku sanoi koiran muistuttavan siperianlaikaa. Parikin ihmistä on veikannut koirassa olevan karjalankarhukoiraa, tosin karjalankarhukoira on lyhytrunkoisempi eikä yhtä roteva kuin tämä.
Muutama koiraihminen on sanonut, että koira muistuttaa landseer-rotua, mikä oli minulle täysin tuntematon rotu. Kuvien perusteella yhdennäköisyyttä on jonkin verran: jostain kulmasta katsottuna koiruli näyttää pienemmältä ja lyhyempikarvaiselta landseeriltä. Mutta tämä koira ei kyllä tykkää uimisesta yhtään! Viime kesänä houkuttelimme sen uimaan, ja se vain nosteli koipiaan vedessä ja tuntui olevan kovasti ihmeissään :)
Kiitos vastauksesta! :)
Ja kyllä, koira"tyypeillä" on erilaiset tyylit leikkiä. Vilkkaat paimenet leikkii useimmiten paimentamalla toisia, rodun paimennustyylistä riippuen haukkumalla, näykkimällä tai vaanimalla, vinttikoirat taas juoksee aina kilpaa. Bull-tyyppiset ja jotkut molossit painia nujuuttaa ja pörisee painiessaan koomista korostettua leikkimurinaa, ettei kukaan luulisi heidän olevan tosissaan. Noutajat haluaa kuljetella asioita, mieluiten isännilleen ja emännilleen, osa on ihan ongelmallisuuteen asti pallohulluja. Terrierien lempileikki on yleensä jonkin pienen ja pehmeän, kuten pehmolelun, teurastaminen, tai monttujen kaivelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Tällä sekarotuisella on tosiaan tapana vaania ja juosta toisten koirien perässä. Tykkää kyllä myös "painia" muiden koirien kanssa: ne nousevat takajaloilleen ja ärisevät, hassun näköistä :)
Hei! Tuo asia tuli esille siinä "minulla on kaksi rotikkaa ja pieniä lapsia" -ketjussa. Minä tulin siihen kysymään rotikoiden karvoituksesta ja arvuuttelin mahtaisivatko koiramme tulla toimeen. Selitin että meidän koira leikkii käsittämättömällä piukuttamisella. Haukkuu kimeä-äänisesti, kyttää toisia koiria ja intoutuu jahtaamaankin leikkimielisesti. Koiramme on suomen lapinkoiran ja porokoiran risteytys, elikkä paimenkoira. Olen huomannut että esimerkiksi tämmöset "lyttynaamakoirat" ei aina tajua tuota uunoa. Hermostuvat ja ihmettelevät että miksi se räksyttää. Koiramme tekee vähän tuota samaa kuin exäsi koira. Menee ihan sekaisin esimerkiksi mökillä kun on enemmän porukkaa ja saa juosta vapaana. Pitäisi ehtiä vahtimaan ja paimentamaan jokaista niin saattaa lähteä saunanlämmittäjän perään ja räksyttää sen edessä/jaloissa kiivaasti "TAKAISIN LAUMAAN!" Myös tuota vaanimista se tekee koirapuistossa, mutta olen ajatellut sen olevan enemmänkin opittu tapa. Tietää että toisten pitää päästä portista läpi nätisti ja usein kun käsken koiran odottaa jotain, se pistää makuulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksestasi, nr. 6. Juu tällä "minun" koirallani on paimenkoiramaista käytöstä, mutta ei räksytä. Koira haukkuu melko vähän, mikä on kai rekikoirille tyypillistä. Se haukkuu lähinnä joutuessaan eroon ihmisistä (protestoi) tai yrittäessään saada muita koiria leikkimään kanssaan. Haukku on sellainen tumma ja kumea. Niin ja siilit, niille pitää haukkua myös :)
Se tahallinen törmäily muiden koirien kylkiin oli vähän pelottavan näköistä, kun tämä tapaus on niin iso ja roteva. Joskus koira käy vähän ylikierroksilla, ja leikit meinaavat mennä vähän liian raisuiksi - pienempiä koiria pelottaa joskus kun tämä höseltää niiden kimpussa ja yrittää saada niitä leikkimään, vaikka toinen ei haluaisi eikä jaksaisi. Onneksi tämä koira kuitenkin tottelee hyvin ihmisten käskyjä ja tulee luokse vihellyksestä. Paras leikkikaveri sille on samankokoinen tai vähän isompi uroskoira.
Lasten kanssa se on tosi rauhallinen ja lempeä. Ehkä se on tottunut lapsiin jo pentuna ja siksi pitää lapsista edelleen. Lenkillä käydessä jäi aina hyvin uteliaana tuijottamaan, jos jonkun talon pihalla oli lapsia. Ja koululaisporukan nähdessään alkoi aina kiskoa hihnaa, "mennään tuonne, noilta saa rapsutuksia" :)
Sitä aloin vielä pohtiin että "naukkaileeko" tuo koira ihmisiä koskaan? Kun joskus jos paimensukuiselle koiralle jää vietti "päälle" niin se voi paimentaa näykkäsemällä. Kun olimme lapsia, niin naapurissamme asui koira joka oli sellaista paimenrotua joka paimentaa lehmiä näykkimällä niitä kintuista. Muistan koiran hellästi nyppäiseen siskoani kun hän intoutui juoksemaan. Siis ei tosiaankaan mitenkään aggressiivisesti eikä kukaan sitä koiraa koskaan pelännyt (ei ollut mitään syytäkään). Olipa vaan joku vietti joka sillon iski päälle. Lopetti kyllä heti kun komensi. T. numero 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasin vaan et jos tietäis tarkemmin tuon koiran tavan paimentaa (jos se sitä nyt sitten on) niin osaisi ehkä rajata vähän että mitä paimenrotua siinä vois olla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Paimenkoira Tuossa on kätevästi pikkukuvina kaikenlaisia paimenkoirarotuja. Näet siis ilman turhia klikkailuja että minkänäkösiä suunnilleen mitkäkin koirat on :) Oon vissiin ihan yhtä innostunut koirarotujen tutkimisesta kuin sinäkin! :D
Nr. 6: Koira ei näykkäile ihmisiä, koskaan en sellaista nähnyt. Muita koiria "paimentaessaan" taisi yrittää näykkiä niitä joskus. Ne sen leikit on aika paimenkoiramaisia tosiaan, nimenomaan tuota vaanimista ja kiinni juoksemista mutta toisaalta joidenkin koirien kanssa myös sellaista painimista, "nyrkkeilyä" takajaloilla seisten.
En ole ihan varma, paimentaako koira ihmisiä. Kulki kyllä usein perässäni huoneesta toiseen, jos olin sen kanssa kahdestaan. En ole ihan varma oliko se paimentamista vai jotain yksinjäämisen pelkoa, eroahdistusta. Jos olimme käymässä jossain kylässä, koira oli tosi valppaana heti kun joku poistui huoneesta ja rauhoittui henkilön tullessa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joo, olen lukenut paljon eri koiraroduista, myös paimenkoirista eritoten Wikipediasta. En ole päässyt selvyyteen mitä paimenkoirarotua tässä koirassa voisi olla, mutta tykkään kovasti tutkia koirarotuja ihan muutenkin :)
ap
En nyt tuohon paimenkoiraosuuteen osaa sanoa oikein juuta enkä jaata, mutta jos koira on iso ja roteva, voisin veikata sen rekikoiraosuuden tulevan enemmänkin alaskanmalamuutilta kuin siperianhuskylta. Malamuutit ovat juurikin rotevia, huskyt taas aika luisevia ja pieniä.
Jep, koira kyllä muistuttaa alaskanmalamuuttia. Tosin malamuutilla on sellainen korkea, pyöreä päälaki, jota tällä tutulla koiralla ei ole.
ap
Landseer on kuin newfoundlandinkoira, mutta kaksivärinen, rakenteeltaan aika jykevä, jykevämpi kuin berni, joita meillä on. Nöffit ja landseerit ovat kaiketi lähinnä vettä ja uimista rakastavia kalamiehen koiria ja seurakoiria. Bernit vetivät maitokärryjä ja vahtivat pihaa, vaikka kyllä ainakin meidän koirilla on selkeä kiinnostus esim. lehmiin ja niillä on ollut luontainen taito ajaa laumaa kasaan. Jos perheen kanssa on vaikka metsässä liikkeellä, koirat kollaavat jonoa ja kulkevat ensimmäisen ja viimeisen kulkijan väliä. Pihalla ne asettuvat paikkaan, josta voivat seurata tapahtumia. Kerran kun purin auton peräkärrystä klapeja pinoon, huomasin yhden koiran asettuneen auton eteen ja toisen peräkärryn taakse ja näin varmistaneen, ettei satsi lähde huomaamatta liikkeelle :D Kotona koirat ovat alakerrassa niin pitkään kuin yksikin perheenjäsen on siellä, ja siirtyvät yläkertaan kun viimeinenkin ihminen on lähtenyt sinne nukkumaan. Koiramme myös yön aikana kiertävät tsekkaamassa nukkujia ja vaihtavat paikkaa.
Bordercollie on selkeästi pienikokoinen ja "oikea" paimenkoira, joka ajaa ja ohjaa laumaa usein näykkimällä kintuista. Nöffit ja bernit ainakaan minun kokemuksen mukaan eivät näyki laumaansa.
Kiitos vastauksestasi, nr. 14. Pidän landseeriä melko epätodennäköisenä vaihtoehtona. Se taitaa olla melko harvinainen rotu Suomessa, ja sitä paitsi tämä koiraystäväni ei pidä uimisesta lainkaan :)
Lisää pohdintaa: Koon puolesta koira siis muistuttaa alaskanmalamuuttia, mutta malamuutti taitaa olla semmoinen neliömäisempi ja "tiiviimpi", ainakin mitä olen kuvissa nähnyt. Lisäksi malamuutin pää on erilainen. Joskus mietin, voisiko berninpaimenkoira olla yksi vaihtoehto. Tällä tuntemallani sekarotuisella on siperianhuskymainen pää ja kuono, mutta kuono on ehkä aavistuksen leveämpi kuin huskylla. Tiedä vaikka koiralla olisikin vähän berninpaimenkoiran perimää - ainakin paino, koko ja korvat täsmäävät. Lisäksi koiralla on samanlainen ystävällinen ilme kuin berninpaimenkoiralla :) Berninpaimenkoiraperimän mahdollisuus käväisi mielessäni joskus, mutta bernin värit ovat niin erilaiset että unohdin koko asian. Juu, tiedän että sekarotuisessa pentueessa voi olla eri näköisiä pentuja eivätkä vanhempien kaikki ominaisuudet näy kaikissa pennuissa. Olisikin mielenkiintoista nähdä tämän koiraystaväni sisaruksia, tosin tämä ei kyllä taida toteutua.
Onko berni hyvin oppivainen? Vaikuttaa hyvin älykkäältä ja lempeältä rodulta. Ihanaa tuo, miten teidän koira huolehtii ihmisistä :) Sen kanssa on varmaan turvallinen olo ulkona liikkuessa.
Kesäaikaan olimme myöhään illalla yhdessä kaupunkitapahtumassa, ja liikkeellä oli melko paljon myös humaltunutta porukkaa. Kun pysähdyimme juttelemaan johonkin, lähistöllä oli joku nuorisoporukka jonka yksi jäsen näytti olevan aika huonossa kunnossa. Päihtynyt henkilö istui maassa puuhun nojaten, ja jotain pientä sanaharkkaa siinä oli myös. Koira tuijotti tiiviisti sitä porukkaa ja seurasi tapahtumia. Koira siis selvästi tajusi, että tilanteessa oli jotain outoa ja poikkeavaa. Ehkä se oli huolissaan siitä päihtyneestä? Puhuimme asiasta jälkeenpäin ja totesimme, että jos meille sattuisi jotain, koira varmasti yrittäisi hankkia apua jostain ja huolehtisi meistä.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 13:41"]
Minkälainen turkki koiralla on? Entä häntä?
Nämä sekarotuiset ovat kyllä mielenkiintoisia, minulla on ollut joskus koira jossa oli suomenpystykorvaa, saksanpaimenkoiraa ja labradoria. Oli sellaisen isokokoisen terrierin kokoinen :) Selkeästi siis suomenpystykorvaa pienempi, vaikka muut siinä olevat rodut ovat aika isojakin.
[/quote]
Hei! Ap tässä taas kirjoittelee. Oli viikonloppuna vähän reissaamista ja kiirettä, mutta nyt on taas aikaa kirjoitella.
Tämän sekarotuisen turkki oli sellainen pystykorvaroduille tyypillinen, luulisin. Eli alusvilla ja päällyskarva. Ei erityisen pitkä. Selässä oli jostain syystä sellainen pitkä leveähkö raita, jossa karva oli mustaa, kiiltävää ja sileää. Koiran höseltäessä muiden koirien kanssa tuohon kohtaan nousi sellainen harja :D Kyljissä karva oli sellaista ohuehkoa, lasimaista, ja kylkien tummissa kohdissa oli rusehtava vivahde. Valkoiset kohdat koiran turkissa (esim. kaulassa) puolestaan olivat hyvin pehmeitä. Niskassa ja kaulan ympärillä karva oli melko paksua ja muodosti sellaisen kauluksen, jollainen kai rekikoirilla tyypillisesti on. Vaikea kuvailla turkkia, mutta toivottavasti tästä sai jotain tolkkua!
Koiran häntä puolestaan oli tuuhea, melkein valkoinen ja vähän naalimainen. Häntä roikkui loivana kaarena tai kaartui sirppimäisesti ylöspäin. Ei siis kippurahäntä.
Koiraa kehuttiin usein kauniiksi, ja pienellä paikkakunnalla ihmiset tulivat usein juttelemaan ja kysymään, minkä rotuinen tuo koira on.
Luin muuten syksyllä Tiina Raevaaran kirjan Koiraksi ihmiselle. Kirja käsitteli koiran historiaa ja evoluutiota. Tosi mielenkiintoinen, suosittelen kaikille koirista kiinnostuneille! :)
Molossit ovat vähiten koiramaisia, ne muistuttavat koirista käytökseltään eniten ihmistä. Hyvässä ja huonossa. Paimenkoira on sopivampi perinteistä koiraa haluavalle.