Vituttaa työpaikkailmoitukset, joissa puhelinmyynti on verhottu eri titteleihin!

Kannattaa keksiä ceeveeseen vaan komeita titteleitä kuitata työhaastattelussa kyselyt salassapito sopimuksella ja unohtaa puhelinhommat

Tämä on noloa mutta menin retkuun yhden tittelin kanssa tosi pahasti. Tittelin nimi oli kutakuinkin terveysneuvoja mutta työ oli lähihoitajan työtä vuodeosastolla. Siis ihan peruslähärin työtä. Mä kuvittelin, että terveysneuvojan työ on jotakin muuta.

Siis todella usein on harhaanjohtavia nimityksiä. Niin kuin esim. laitosvastaava. Meni vähän aikaa, että tajusin, että siinä haetaan ihan vaan siivoojaa.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 11:42"]

Tämä on noloa mutta menin retkuun yhden tittelin kanssa tosi pahasti. Tittelin nimi oli kutakuinkin terveysneuvoja mutta työ oli lähihoitajan työtä vuodeosastolla. Siis ihan peruslähärin työtä. Mä kuvittelin, että terveysneuvojan työ on jotakin muuta.

Siis todella usein on harhaanjohtavia nimityksiä. Niin kuin esim. laitosvastaava. Meni vähän aikaa, että tajusin, että siinä haetaan ihan vaan siivoojaa.

[/quote]

Siivoojaa haetaan usein myös otsikolla palveluvastaava.

joo, noi on niin ärsyttäviä! Puhelinmyyjän duunia mainostetaan usein pr assistant tittelillä.

Samoissa fiiliksissä mennään, ap! Kiukuttaa, kun haetaan työntekijöitä joillain ihme titteleillä (vainna b-to-b-contacter) - ja sitten kyseessä onkin vain jonkin sortin puhelinmyyntityö provikkapalkalla. Miten niitä puhelinmyyntihommia onkin niin paljon? Kuka enää perustee bisnestä sellaiseen, kuka ostaa mitään puhelinmyyjältä?

Toisaalta, se selittää sen, että mun miehelle soittaa joka päivä 2-4 puhelinmyyjää työasioissa ja kauppaa mainoksia nettiin tai lehteen. Tosi moni firma kauppaa google- tai muuta hakukonenäkyvyyttä. Mies sitä pari kertaa tässä niille soittajille ihmetellytkin, että miten te TAAS soitatte, johan hän sanoi, ettei hänen vastuulla ole firman nettiasiat.

Se tosiaan on kummallista, että ne b-to-b-soittajat ei viitsi edes selvittää, kenelle firmassa kannattaa soittaa. Mieheni on erään firman tytäryhtiön myyntipäällikkö. Tytäryhtiö on pelkkä myyntiorganisaatio eikä vastaa mistään  mainoksista, sillä ei edes ole omia verkkosivuja vaan heidän tiedot on siellä samalla sivulla, jossa on sen myytäviä tuotteita valmistavan "pääfirman" tiedot. Ja siellä on kyllä ihan mainonta-asioista vastaavienkin yhteystiedot.

Mutta noita näy paremmin googlessa-soittajia on tänä syksynä ollut riesaksi asti.

Ja jos ei yritetä naamioida puhelinmyyntityötä joksikin muuksi, niin sitten naamioidaan kaikenmaailman myyntikonsultin ja kotikutsujen pitäjän hommat muka työpaikaksi.

Itse narahdin "koulutusasiantuntija"-titteliin. Tarkoitus olisikin sitten ollut liittyä sen mainostavan firman myyntikonsulentiksi ja olla vähän kuin Tupperware-esittelijä - mutta myydä kotikutsuilla opettavaisia leluja. Ja ne esiteltävät lelut pitäisi sitten ostaa itse, jne.

Voisin hyvin olla lelukonsultti, mutta minua ei kiinnosta etsiä itse jotain perheitä, joiden kotiin tungen pitämään kotikutsuja. Kaverini ollut ties missä kotimyyntiesittelyhommissa ja niitä kotikutsunpitäjiä on aika vaikea löytää, varsinkin, kun omassa ystäväpiirissä ei ole kiinnostuneita. Enkä halua itse sijoittaa rahaa niihin esittelyleluihin.

Toisessa firmassa etsittiin kielten opettajaa. Mutta taustalla olikin sitten se, että olisi pitänyt maksaa firmalle lisenssistä ja materiaaleista, että olisi saanut pitää heidän englanninkielen kerhojaan lapsille. Itse olisi pitänyt etsiä kerhotilat, maksaa tilavuokra, maksaa kerhon mainonta, jne. Miksi sitten maksaisin jollekin firmalle materiaaleista? Voisinhan opetajana luoda ne itsekin.

Isoin ongelma noissa on se, että niissä haetaan oikeastaan franchising-yrittäjää. Eivät ne ole mitään kuukausipalkkaisia työpaikkoja, joissa on tietty työaika, lomat, työpaikkalääkäri, jne. Ja joidenkin enkunkerhojen vetämisestä pikkupaikkakunnalla ei saa niin paljoa rahaa ja tunteja kasaan, että sillä eläisi. Sama tuossa lelunmyyntihommassa. Ne voisi tuoda lisätuloja oman työn ohessa, jos olisi oma työ.

Minusta on huijausta, että mol.fi:ssä julkaistaan noita puhelinmyynti- ja myyntikonsulentti-ilmoituksia. Kun ei ne ole "oikeita" työpaikkoja kuitenkaan.

Kerran törmäsin firmaan joka mainosti itseään "maisemakonsultaatiota tarjoavana yrityksenä". Kyse oli ikkunanpesufirmasta.

Sandwich Artist on aika mielenkiintoinen kyllä myös. Subway hakee...

[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 12:49"]

Sandwich Artist on aika mielenkiintoinen kyllä myös. Subway hakee...

[/quote]

Siinä saakin pistää koko taiteellisuutensa peliin, kun niitä patonkeja täyttelee.

Kyllä, juuri näin kuin edelliset sanoo, ja tänään oli lehdessä juttu että meidän kaupungissa on pulaa.... tittididii! Puhelinmyyjistä! Kuulemma ihmiset ei mene siihen työhön kun eivät uskaalla tai on vääriä ennakkoluuloja. Ja paskat! Ihmiset on varmasti aika moni kokeillut puhelinmyyntiä, ja huomannut että siitä ei tule kuin persnettoa, kuluttaa päivänsä puhelimessa tyrkyttämässä tuotetta ihmisille jotka ei missään nimessä sitä halua, et haluaisi itsekään, ja vähäiset tienistit menee jo työmatkoihin. Silloin 90-luvun laman jälkeen kun puhelinmyynti tuli Suomeen, riitti kyllä tulijoita töihin, mutta vaihtuvuus oli kova, kun siihen työhön harvasta oikeasti on, siihen työhön pitää oikeasti olla lahjoja, jotkut ovat virtuooseja, mutta varmasti 90% ihmisistä ei pärjää siinä mitenkään. Kyllähän sen kuulee jo asiakkaana kun kaikenmaailman puhevikaiset ääliöt soittelee.

Päivän paras ketju! Lisää kaunisteltuja titteleitä kehiin!

Puhelinmyyjiä etsittäessä nuo kusetusyritykset kertovat paljon siitä, millaiset ansaintamahdollisuudet hommassa realistisesti on. Sellaisia henkilöitäkin kun olisi, joilla oikeasti on halua ja/tai kykyä myydä tuotteita, vaikka sitten puhelimitse, kunhan pääsevät kunnon ansioille. Jos firmalla on tarvetta naamioida myyntityö ihan joksikin muuksi, niin silloin kyllä tulee sellainen fiilis, että tuossa haetaan vain jotakuta, joka ehkä tuurilla saisi väkerrettyä sen kaupan tai pari päivässä, jolla katetaan kiinteät kulut. Ja itse myyjälle ei käteen jää sen vertaa, että kukaan "alan kova ammattilainen" siihen lähtisi. 

Näin siis ajattelen nykyään face-to-face myyntityötä yrityksessä, jossa on myös alan työntekijöiden keskuudessa hyvämaineinen puhelinmyyntiorganisaatio, tekevänä, mutta joskus nuoruudessa parissa maailmanlopun puhelinmyyntifirmassa työskennelleenä. 

En ole kertaakaan saanut työkkärin kautta töitä. Aika omituisissa työhaastatteluissa olen kyllä ollut :D

Puhelinmyyjiä etsitään myös nimikkeellä Ajanvaraaja.

Jep itse aikoinaan hain työpaikkaa joka Mollin sivuilla oli ilmoitettu assistentin työnä. Työn kuvaksessa ei puhuttu sanallakaan puhelintyöstä SAATIKA myyntityöstä. Kaikkein eniten ärsytti että ilmoituksen oli vielä tehnyt vuokrafirma, luulisi että he eivät väärentelisi työtä.

Ihmettelin sitten kun heti seuraavana päivänä hakemuksen lähettämisestä minut jo kutsuttiin haastatteluun ja paikan päällä sitten sain tietää että työ on puhelinmyyntiä. En ottanut työtä vastaan vaikka olisinkin kyseisen paikan saanut.

Joo ne tittelit vois olla edes suomeksi jos ei haeta mitään kansainvälisiä suhteita vaalivaa pörssihaita. Ja usein ne on hienolta kuulostavia englanninkielisiä tai sellaista muistuttavia titteleitä jotka on ihan keksittyjä eli sellaisia ei oikeasti ole olemassakaan. 

Työpaikka tarjoaa sosiaalisia verkostoja ja uskomattomia kehittymismahdollisuuksia, kilpailukykyisen palkan jne... Ja kyseessä onkin provikkapalkkainen puhelinmyyjän homma jonka peruspalkka (jos myyntejä ei synny) on 2 e/ tunti. 

Ehkä ne ajattelee että kun työtön on hakenut jotain paikkaa tietämättä sen olevan puhelinmyyntiä ja saa paikan, ei joko voi karenssin pelossa kieltäytyä tai sitten ei kehtaa sanoa haastattelussa että pitäkää luurinne.

Kannattaa hakea paikkoihin joista tietää mitä työ käytännössä on. Jos työpaikkailmoituksesta ei käy ilmi niin kannattaa tiedustella asiaa mikäli ilmoituksessa on puhelinnumero sitä varten. Jos ei ole, varminta olla hakematta joksikin "mahtavuuskonsultiksi".

Vähän asian vierestä, mutta ihmetyttää, kuinka paljon noita puhelinmyyjien paikkoja on avoinna. Ei siksi, että siihen hommaan tunkua olisi, mutta se että kuka niiltä jotain ostaa ja sitä kautta se, että sellainen bisnes edes pyörii…

Lääkäriasemien ajaanvaraajat ovat nykyään palveluneuvojia.

Minä, fiksuna itseäni pitävä, haksahdin puhelinmyyntityöhön jossa puhuttiin peruspalkasta eri nimellä, olikohan pohjapalkka tms., mutta siitä sai selvästi käsityksen, että se palkka maksetaan tuloksesta huolimatta (ja näin myös väitettiin ilmoituksessa). Kyseessä oli kuin olikin ultimaattinen sanoilla kikkailu, samaa paskaa "myy tarpeeksi niin saat palkan"-vedätystä sekin oli...mutta huuli pyöreänä ihmettelin sitä, miten mainoksessa valehdeltiin, ja että se oli juuri ja juuri laillisen puolella. Mol.fi on täynnä näitä.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:13"]

Vähän asian vierestä, mutta ihmetyttää, kuinka paljon noita puhelinmyyjien paikkoja on avoinna. Ei siksi, että siihen hommaan tunkua olisi, mutta se että kuka niiltä jotain ostaa ja sitä kautta se, että sellainen bisnes edes pyörii…

[/quote]

Nehän käyttää usein sellaisia konsteja että "onneksi olkoon olet voittanut arvonnasta tällaisen ilmaisen lehtitilauksen" (tämän tietää huijaukseksi kun ei koskaan osallistu arvontoihin). Ja kun kautta rantain kyselee, paljastuu että se ilmainen maksaa vain kolme euroa viikossa koska eihän sen lehden painaminen ilmaista ole... "Mutta mitään ylimääräisiä kulujahan tuohon ei sisälly...."

Tai tarjotaan jollekin vanhalle ihmiselle ilmaista näytepätkää jostain lehdestä joka muuttuu kalliiksi kestotilaukseksi.

Uskoisin että huiputtamalla nuo firmat pitää itsensä pystyssä.

Kerran olin sanonut liittymämyyjälle napakasti "EI" jo viisi kertaa puhelun aikana, niin se sanoi että "no laitetaanpas sitten tulemaan sellainen". Vastasin että et muuten laita tai perästä kuuluu ja löin luurin kiinni. Ei uskaltanut sitten laittaa tulemaan tuotetta josta olin kieltäytynyt niin selkeästi kuin kieltäytyä voi ja moneen kertaan.

Röyhkeys nuo pitää pystyssä. Sääliksi käy muistisairaita joita tuossa kusetetaan yleisimmin.

Mulle kerran puhelinmyyjä laittoi tulemaan Nalle Puh-lehden. Soitti ekaksi ja tarjosi sitä, snaoin, ettei meillä ole sen ikäisiä - mutta voisin kummipojalle tilata synttärilahjaksi, täytyy vaan kysyä heidän osoite ensin (olivat juuri muuttaneet sillä viikolla).

Kummipojan äiti sitten sanoi, että ottaisivat mielummin lahjaksi pyöräilykypärän kuin lehtitilauksen. Kun puhelinmyyjä soitti mulle uudestaan, sanoin, että joo, ei ne halunneet sitä lehteä.

Kaksi viikkoa siitä MUN postiluukussa oli Nalle Puh-lehti ja vuoden mittaisen tilauksen lasku. ELi ei auta edes kieltäminen.