Olen kirjoitellut tänne ekaluokkalaiseni oudosta käytöksestä..
Olen aloittanut todella monta ketjua, kysellen milloin mitäkin oireyhtymäjuttuja ja itkien väsymystäni, kun en ymmärrä omaa lastani. Kuluneella viikolla postissa tuli lääkärinlausunto viimeisimmältä osastojaksolta ja myöhemmin vielä puhelu samalta lääkäriltä: lapseni on psykoottinen.
Kaikki oudot kohtauksentapaiset, raivarit, erikoinen puhetapa ja taantuminen...kaikki selittyy tällä. Lapselle aloitettiin heti lääkitys joka estää psykooseja, ja hänelle on varattu ns. akuuttiaika muutaman viikon päähän erikoissairaanhoitoon. Osastolla otettiin verikokeet ym. valmiiksi, koska lääkkeen aloituksesta puhuttiin jo syksyllä.
Lähisuvussani on skitsofreenikko, mutta en tiedä pienten lasten psykoottisuudesta oikeastaan mitään. Onko palstalla ketään, joka osaisi asiaa valaista?
Kommentit (15)
Voi miten rankalta kuulostaa! Mutta onneksi syy löytyi ja lääkitys voitiin aloittaa, varmaan ihan kauheeta muuten tuo epätietoisuus. En ole edes kuullut, että lapsillakin voi esiintyä psykoottisuutta, tosin en tiedä asiasta mitään muutenkaan.
Kiitos teille! Rankkaa tämä on, aivan kamalaa. Oma käytökseni lasta kohtaan on alkanut kärsimään, koska lapsi kohtelee läheisiään kuin nämä tahtoisivat vain pahaa hänelle. :( Jatkuvasti syyttää ja sättii meitä milloin mistäkin, valvoo yönsä, pelkää kamalasti mutta kertoo näistä vain jälkikäteen. Napsahtelee vähän väliä, koulussa muut pysyvät hänestä kaukana koska voi arvaamatta käydä muiden kimppuun tai toisaalta taantua ihan taaperoksi. Koulu on pulassa, tätä ennen eskari...ja tätä ennen taas päiväkoti! Yksikään taho ei osannut kohdella lasta ns. oikein, koska sellaista tapaa ei tunnu olevan: jos tänään menee mukavasti tietyillä säännöillä, huominen on helvettiä niiden kanssa. Mitään johdonmukaisuutta lapsen käytöksessä tai reaktioissa ei tunnu olevan.
Olen kiitollinen että saimme vihdoin selityksen tälle oudolle käytökselle, mutta samalla ihmettelen miten vähän alansa ammattilaiset tuntevat tätä puolta.
Käsittääkseni lapsilla diagnoosin tekemistä vältetään viimeiseen saakka mielenterveyden häiriöiden kohdalla. Diagnosointi on vaikeaa ja diagnoosi voi muuttua. Psykoosi itsessään liittyy usein mielenterveyshäiriöihin.
Tuleeko tässä kyseeseen hoidollinen huostaanotto?
Voimia sinulle, tuollainen tieto on raskas vastaanottaa. Mutta toisaalta aloitettu lääkitys helpottaa varmaan lapsesi oloa ja tasottaa noita ääritiloja. Lapsellasi on varmaan ollut paha olla.
Täytyy sanoa, että aika köyhiltä kuulostaa av-palstan valitukset tällaisten oikeasti isojen asioiden rinnalla. Koira-provot ja mitä lahjaksi anopille, jolle mikään ei kelpaa. Ja pelastaisinko naapurin Matin vai kissan kaiman tulipalosta.
Voimia aloittajalle. En voi edes ymmärtää, mikä määrä voimia tuossa tarvitaan.
Lapsen tietoihin ei ole merkattu psykoosia tai edes psykoottisuutta F-koodilla. Psykoottinen oireilu ilmenee tekstistä, ja siitä keskustelimme erikseen vielä puhelimessa. Lapsella on neuropsykiatrisia ongelmia, joiden vuoksi tuo psykoottisuus ilmeisesti oli piilossa näinkin kauan...kaikki meni aina vaan näiden neuropuolen oireiden piikkiin!
Ei ollut mitään puhetta huostaanotosta, lääkityksestä kylläkin.
Voimia! Mä olen aina luullut, että psykoosi ei ole mikään sairaus vaan tietyn tasoinen mielenterveysongelma. Onko mitään tietoa mikä psyyken sairaus psykoosin aiheuttaa? =(
Paljon voimia sinulle ja perheellenne!
10, Siis psykoosihan voi olla esim. skitsofrenia.
Kyllä psykoosi voi olla ihan itsenäinen sairaus aikuisilla, mutta käsittääkseni lapsilla nämä ovat tosi harvinaisia..
Psykoottisuutta voi olla mm. masennuksessa, ahdistuksessa, kaksisuuntaisessa, skitsofreniassa, oikeastaan missä tahansa mielenterveyden häiriössä.
On kyllä kamalaa kokea äitinä , nähdä miten oma lapsi käyttäytyy noin oudolla tavalla. Mutta on todella hienoa, että diagnoosi on löytynyt ja lääkitys on aloitettu. Googlasin tässä sivussa ja löysin jotain aiheesta, jos jaksat lukea. Ei ole kovin pitkä teksti.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix00938
Jospa tästä sais jotain "älynväläystä" . :)
Suvussani on vähän tämän tyyppistä, muttei tietääkseni diagnosoitu , tai miten sen sanoisi....
Vertaistukea olisi hyvä saada, jos sellainen on olemassa.
Voimia, jotta jaksaisit tämän "paineen" kanssa. Olet aika hyvin selvinnyt tähän asti, joten, jatka sinnikkäästi auttaaksesi lastasi! Koetahan myös huolehtia itsestäsi, vaikka se ajatus tuntuukin mahdottomalta nyt tässä tilanteessa. Saatko jonkinlaista apua suvulta, lähiystäviltä? Voi olla ettei uskalla avautua tästä jollekulle. Mutta ohimennen voisi mainita sellaisen ongelman olemassaolosta, viittaamatta kenenkään. Näkee sitten, miten toinen siihen suhtautuu -> voiko kertoa enempää / pyytää jotain apua tm.
Yleensä löytyy joku ihana, joka voi ja haluaa auttaa , esim. vain kuuntelemisessa. Voimia koko perheelle! :)
Hienoa, että syy löytyi ja pääsette keskittymään oireiden kurissapitoon! Lapsellekkin varmasti helpotus. On varmasti ollut ap raskasta teidän koko perheelle, hienoa että olet jaksanut näin kauan! Tosi ihmeellistä, ettei ole kukaan asiantuntija ennen tajunnut! Tsemppiä tulevaan ja mukavaa joulua teille!
Huh! En tiedä asiasta mitään, mutta voimia sulle! Toivottavasti löytyy joku, jolla on kokemuksia. Ja toivottavasti lapsesi parantuisi!