Purnausta työasioista.

Aloitin työt uudessa yrityksessä. Muut työntekijät olivat aloittaneet työt siellä jo muutamia kuukausia ennen minua. Olen tehnyt saman tyyppistä työtä ennenkin, vuosia vuosia sitten.

Minut laitettiin työskentelemään aina eri vuoroon pomon kanssa. Eri vuoroon siksi, että minä osaan tehdä työt niin kuin kuuluu ja valvoa muita työntekijöitä. Pomo saa olla vapaapäivänsä rauhassa, koska tietää homman toimivan töissä. Ok, no minä sitten raadan töissä idioottien kanssa. Minä olen saanut siellä ärsyttävän akan maineen, mutta toisaalta minuun turvaudutaan kun ei osata.

En jaksa enää olla siellä, puoli vuotta jaksoin. En pysty ummistamaan silmiäni epäkohdille vaan aikani katsottua avaan suuni ja  sanon mahdollisimman nätisti asiasta. Lähes joka päivä tulee tilanne, että minun on siirrettävä pari työntekijää pois tehtävistään toisiin tehtäviin ja menen itse heidän tilalleen. Saan siitä isoja vihaisia katseita ja taas maine kasvaa. Homma ei pyöri siellä jos en tätä tee. Muut työntekijät ovat nuorempia kuin minä ja aivan eri elämäntilanteessa minuun nähden. He luulevat itsestään liikoja eivätkä ymmärrä, että eivät osaa. Eivätkä myöskään välitä tehdä hommia oikein vaan kunhan menee vähän siihen suuntaan.He myös valehtelevat minulle, kun huomaavat että ovat tehneet väärin.

Pomo toivoo, että homma menisi näin jatkossakin. Hän saa viettää vapaitaan rauhassa ja minä hermoilen töissä. Pomo toki saa pomoilustaan palkan, mutta minä saan tasan sen saman palkan mitä saa ne muutkin kenen töitä paikkailen koko ajan! Onko tämä sitten muka oikein?

Olen miettinyt työpaikan vaihdosta, mutta tässä paikassa palkka on parempi kuin muualla vastaavissa töissä. Täällä saan itse päättää työajan määrän ja muutenkin kaikki on firmassa kunnossa. Pomot on reiluja ja saan tavallaan tiettyjä vapauksia tässä työpaikassa. En vaan tiedä kuinka kauan hermoni kestää näitä tyätovereita. Olen puhunut pomolle etten jaksa enää, mutta hän toki toivoo minun jaksavan. Puuh...

Kiitos, että sain purkautua!