Lue keskustelun säännöt.
Saan liikkua lasten kanssa miten haluan, mutta yksin en.
02.12.2013 |
Jos haluaisin mennä ystävän luokse kylään juttelemaan kahvikupin äärelle kun mies on kotona sanoo "mene mutta lapset otat mukaan" ja jos en suostu ottamaan lapsia mukaan, sitten jää menemättä. Pari kertaa olen suuttunut ja uhannut, että menen siitä huolimatta, että mies kieltää. Mies on sanonut, että jos menet, takaisin ei ole tulemista. Enkä ole koskaan uskaltanut uhmata häntä.
En tiedä mitä tehdä, jotta saisi miehen lopettamaan tuollaisen alistuksen, koska alistusta tuo mielestäni on. Ok, voin mennä lasten kanssa kylään ja menenkin. Mutta miksi ei saisi mennä joskus aikuisten kesken oleilemaan, en ymmärrä. Mies hallitsee muutenkin asioita. Viime viikolla leivoin lasten kanssa ja meinasin ottaa valokuvan leipovista lapsista. Vaan en löytänyt kameraa. Kysyin sitten mieheltä, kun se tuli kotiin, että missä kamera on. "tallessa" no missä tallessa, en löytänyt ja jäi lapsista kuvatkin ottamatta "no se on tallessa". Hermostuin jo sitten, että kaivaa sen kameran esiin, kun voi tulla muitakin hetkiä että otan kuvia. "kuule kenen se kamera on". Asia jäi siihen, kameraa ei otettu minun pyynnöstä esille. Käyn ostamassa itselleni oman. Mutta eikö tuo nyt ole sairasta käytöstä?
Kommentit (22)
Normaali aikuinen ihminen ei todellakaan "kiellä" toista aikuista tekemästä yhtään mitään. Normaali ihminen ei myöskään mökötä tai suutu siitä, että puolisollakin on omaa elämääkin ja omia menoja ja harrastuksia. Miten voit edes olla tuollaisessa suhteessa? Miten voit suostua tuollaiseen kohteluun? Ei kuulosta todellakaan terveeltä tai normaalilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:30"]
Otsikon perusteella meinasin tulla sanomaan, että meilläkin on tuollaista, mutta viestit luettuani totesin oman tilanteeni olevan sittenkin ok. Meillä on miehen taholta sellaista epämääräistä mökötystä ja kiukuttelua, jos olen ollut jossain aikuisten kesken. Ei siis kiellä lähtemästä mihinkään, mutta vuosien saatossa sitä on alkanut miettiä aika tarkkaan minkälaisten menojen takia jaksaa sitä väistämättä seuraavaa parin päivän mökötystä katsella... Tämäkin on helvetin ärsyttävää, mutta tuo ap:n tilanne on jo todella sairasta.
[/quote]
Erosin juuri tuollaisesta, ja hemmetin hyvä niin. Jos olisi käyttäytynyt kuin ap:n mies niin en olisi ikinä edes harkinnut lasten tekemistä.