Lue keskustelun säännöt.
Onko alhainen itsetunto ehdoton turnoff miehessä, sinulle samanlaiselle naiselle?
Kommentit (52)
Se on aika raskasta, jos on itselläkin huono itsetunto ja pitää ns. kannatella toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on aika raskasta, jos on itselläkin huono itsetunto ja pitää ns. kannatella toista.
Mestari 121212:n laki pätee tässäkin;
Huonoitsetuntoiselle naiselle sopii hyväitsetuntoinen mies, koska hän täydentää naisen ominaisuuksia ja pystyy kannattelemaan tätä heikkoina hetkinä.
Hyväitsetuntoiselle naiselle sopii hyväitsetuntoinen mies, koska samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä ja vahvalle ihmiselle sopii parhaiten toinen vahva ihminen.
Käytös ratkaisee. Sanotaan että jopa narsistisilla möykkäreillä on huono itsetunto. Mutta se käytös.
Jos yhdessä toteatte että on jotenkin arka ja epävarma, voi silloin toisiaan tukea. Ilman että sitten toinen sitten vahvistuneena alkaakin sortaa toista, niinkuin joskus käy.
Aidon rakkauden ytimessä on toisen kunnioitus. Täytyy kunnioittaa itseä jotta voi kunnioittaa toista.
Itsekunnioitus ei tarkoita narsismia, vaan sitä että ymmärtää vajavuutensa jotta voi nähdä vahvuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän missä suhteessa ja miten se ilmenee. Myös siitä onko siihen aihetta.
Jos se johtuu esim. älykkäästä, suhteellisuudentajuisesta ajattelusta, ettei pörhistele turhia. Tässä kai tarkoitetaan kun on lytätty lapsena, eikä ole kehittynyt myöhemminkään normaalisti? Edellinen ok, jälkimmäinen jos oireilee sitten eri tavoin, itsekorostusta, väkivaltaa ja muuta, eli ei välttämättä.
Minä seurustelin tuollaisen kanssa jonkin aikaa. Ei uskaltanut tehdä mitään uutta, kun olisi voinut epäonnistua, joten aloitekyky oli tasan 0. Liian pitkään jaksoin sitä kaitsemista ja äitinä oloa, kun oma itsetunto laski kun toinen ei tullut edes halaamaan oma-aloitteisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapailin samanlaista naista. Minä tein aina aloitteet.
Se riippuu ihan siitä miten se ilmenee. Peittääkö sen väkivaltaiseen "alfailuun" vai mollaako itseään tai ei uskalla tarttua asioihin. Väkivaltainen alfailu on ehdoton ei. Mollaamisessa ja epävarmuudessakin pitää kehittyä niin, että siitä pääsee irti. Sellainen puoliso, joka on käytännössä kannustava äitihahmo ei ole kovin hedelmällinen rooli suhteessa. Aina voi antaa normaalia positiivista palautetta, mutta liika on liikaa ja raja selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Miehellä kuuluu olla itsetunto korkealla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiitos. Ihmiset, joilla on huono itsetunto ovat usein todella ilkeitä.
No tämmöstä en kyllä ite huomannut.
Ilmenee ainakin niin, että kun ihan kaikki asiat nähdään sellaisten lasien läpi, että "minusta ei kuitenkaan kukaan tykkää" ja "seurassani ollaan vain kohteliaisuudesta kun oikeasti haluttaisi olla muualla", muuttuvat tavalliset asiat helposti myös huonoitsetuntoisen silmissä tahallisiksi tai piiloloukkauksiksi: jos vaikka joutuu kysymään jo puhutusta asiasta uudestaan jotain yksityiskohtaa, on vastaus "mähän kerroin sen sulle jo, eikö sua kiinnostanut?" Tai jokin täysin tavallinen ja triviaali arkipäiväinen asia (esim. "olin matkalla yhtenä päivänä syömässä paikassa X kolme vuotta sitten) ei jää mieleen, niin avointa närkästystä siitä, että tiesinhän mä ettei mua oikeesti kuitenkaan kuunneltu. Tämä on kaikki ilkeää ja alkaa ahdistaa toista osapuolta aika vikkelästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitäs AP luulet? Elättelet toiveita että ei olisi este? Voin sanoa, on ehdoton turnoff!
Riippuu vähän miten se ilmenee... voi olla vähän turn off mutta en kuitenkaan sen takia torjuisi.
Se tulee esiin sillälailla et pitää varmistaa asioita toiselta. Mieluummin kumppani tekee päätöksiä ja toinen tekee sen mukaan.