##MAALISten viikonloppu##

Meilläkin nukuttiin tänään jopa kahdeksaan asti. Isäntä tosin lähti golfaamaan klo 6! Hulluutta on monenlaista ;-) Saana oli silloin kuudelta sitä mieltä, että nyt olisi ihan hyvä aika herätä, mutta sitkeällä työllä sain hänet sitten nukkumaan vielä pari tuntia... Meillä hoitoaikana pitää herätä viimeistään 7.15. Näin loma-aikana ajattelimme sitten miehen kanssa, että tuon tunnin verran voisi yrittää nukuttaa lapsia pitempään, ts. menevät saman verran myöhemmin nukkumaan. Eivät ole rytmit sitten ihan sekaisin, kun hoito taas alkaa.



Eilen minulla oli tehopyykkäyspäivä, pesin kolme koneellista. Tänään pitäisi hoitaa sama urakka, jotta on sitten huomenna tarpeeksi vaatteita pakattavaksi reissuun. Aloitamme huomenna kesän viimeisen pitemmän reissun, olemme 8 päivää menossa. Loman viimeiset kaksi viikkoa olemmekin sitten täällä kotosalla, teemme vain pieniä retkiä mm. asuntomessuille.



Kohta lähdetään puistoon. Ensin katsotaan erilaisten traktoreiden toiminnasta kertova video... Se on ehkä maailman tylsin, mutta esikoinen rakastaa sitä.



Pippandii kyseli horoskooppimerkeistä ja luonteista. Minä olen löytävinäni joitakin vastaavuuksia ainakin itseni ja kalojen kuvauksen välillä. Samoin esikoinen on ilmiselvä leijona: rakastaa esiintymistä ja oikein loistaa, kun saa kehuja&olla parrasvaloissa. Saanasta en osaa vielä sanoa, miten paljon oinasta hänessä on, kun en ole huomannut tarkkailla. Mutta jos oinaat ovat itsepäisiä, se ainakin pätee ;-)



No joo, ehkä tässä suurimmat. Marjulle täältäkin plussaonnea!



Terhi, Saana ja Nuutti

Me ollaankin mummulassa, onneksi pääsee täälläkin nettiin, niin ei iske nuo vieroitusoireet päälle ;o)

Eilen tulimme tänne kainuuseen, vaikka ensin näytti että reissu siirtyy, kun Aatulle tuli pientä lämmönpoikasta eilen aamulla. Ei kuitenkaan mitään muuta, ei nuhaa, yskää tms. ja toisekseen vielä lääkekuurikin tähän päivään asti päällä, joten uskoisimme, että johtuu hampaista. Lämpöä enimmillään n. 37,4 ja todella kipeän näköiset ikenet, ylös ja alas puskee yhtäaikaa noita poskihampaita, osa jo näkyy osittain. Kiukkuinenkin on poika välillä ja tänäkin aamuna herätys ennen kuutta, vaikka normiheräämisaika on kahdeksan pintaan. Mummu tosin hoiteli aamupalat sun muut ihan mielissään joten äiti sai nukkua vähän pidempään. :o)



Horoskoopeista... Lueskelen kyllä välillä, mutten varsinaisesti " usko" niihin. Joskus jokin juttu pitää paikkansa, niin itsensä, kuin lapsen kohdalla.



Ainiin, Marjulle kovasti plussaonnea minunkin puolestani! Itselläkin yrittelee tuota vauvakuumetta vähän, mutta ei kuulemma kannata haaveillakaan semmoisesta... (sanoi siis mies...) :o( Noh, kaksi vuottahan meni viimeksikin, ennenkuin lämpeni ajatukselle vauvasta... Haluaa nähtävästi tarkkaan miettiä asioita, ennenkuin rupeaa toimeen ;o)



Aatu on nyt unilla. Tänä iltana tai huomenaamuna pitäisi mennä sitten toiseen mummulaan, miehen kotiin tuohon 20km:n päähän, maanantai-iltana suunnataan nokka taas kohti kotia. Sunnuntaina on täällä joku lastenlaulutapahtuma tai vastaava ja oli puhetta, että kävisimme siellä Aatun kanssa, jos on terveenä. Muita erityisiä suunnitelmia ei viikonlopulle ole.



Nyt kahville, hauskaa viikonloppua! :o)



Neiti+Aatu

.. kirjoittelin tuonne ke&to pinoon... eli aivot on ilmeisesti narikassa lopullisesti. Viikonpäivistä ja päivämääristä ei tietoakaan, just ja just rv:t osaan laskea. ;)



Horoskooppeihin en ihan kamalasti usko, mutta uskon, että tietyllä tavalla mm. vuoden aika yms. ymp.tekijät vaikuttavat kehitykseen&luonteeseen. Viikkohoroskoopit on musta ihan hömppää, mutta syntymäajan perusteella tehdyt astrologiset kartat ja niiden perusteella tehtävät " analyysit" ehkä jo jotenkin pohjautuvat joihinkin lainalaisuuksiin. Ainakin tunnistan hyvin itseni itselleni tehdystä kuvauksesta ja kerran jopa jouduin miettimään omaa skeptisyyttäni, kun USAssa vierailin kisamatkalla yhden astrologiaan perustuneet perheen luona ja he sitten luettelivat mulle tärkeitä " elementtejä" elämässä ja niin hyvin paikkansa pitivät. He mm. sanoivat karttaani katsellessa, vaikka ihan ekaa kertaa tavattiin kasvotusten, että mulle taitaa olla tosi tärkeitä mm. värijärjestys ja tavaroiden organisointi. Ottivat esimerkiksi, että tämä ilmenisi esim. että vaatekaappini on aina järjestyksessä ja vaatteet siellä lajeittain ja väreittäin lajiteltuina. Alkoi siinä vaiheessa naurattaa oikein kunnolla, kun ystäväni virnuilevat mulle siitä, että mulla on sukkakorejakin lähes 10: eri materiaaleille ja eri väreille omat (valkoiset puuvillasukat, mustat puuvillasukat, villasukat jne). T-paidat ja paidat roikkuvat henkareissa ja ovat pinoissa juuri tuolla samalla tavalla. Oli tosi hauskaa ja mielenkiintoista kuulla heidän " oletuksiaan" musta vain sen kartan perusteella, jossa siis käytetty synt. aikaa ja paikkaa pohjana.



Nyt pitää lähteä kauppaan ja postiin, ja sitten pakkaamaan autoa mökkireissua varten. Ajateltiin nyt kuitenkin lähteä, kun eihän tässä vielä mitään tapahdu, vaikka kuinka toivotaan. Mun tekeekin ihan hirveästi mieli järveen pulikoimaan ja veneilemään.



-E&O&kipinä rv 37+3

Tulin vielä kurkkaamaan pinolle, kun isäntä lähti käymään kaupassa ja lapset vahtaavat Pikku Kakkosta. Tosin Saana tuli just pussailemaan mua, vähän hankaloittaa kirjoittamista, kun pitää sokkona kirjoitella... ;-)



Kävin tänään Kodin ykkösen Alessa. Onneksi mulla ei ollut sopivaa kolikkoa kärryihin, niin piti pärjätä ostoskorilla - sen verran kivoja tavaroita (täysin tarpeettomia...) olisi saanut niiiiiiin halvalla... Nyt tuli ostettua sentään vain kohtuutarpeellista.



Horoskoopeista vielä sen verran, että en minäkään viikkohoroskooppeihin usko, ja muutenkin suhtaudun varauksellisesti esim. noihin ihan vain kuukauden perusteella tehtyihin luonnekuvauksiin. Mutta jotain yhtäläisyyksiä niistä on todellisuuden kanssa - eri asia sitten on, poiminko sieltä vain ne sopivat luobteenpiirteet ja jätän muut huomioimatta :)



Jahas. Nyt tässä kiipeilevät molemmat vekarat, joten täytyy lopettaa ennen kuin teksti häviää...



Häivymme huomenna reiluksi viikoksi nettipimentoon, joten aurinkoista kesän jatkoa kaikille! Jokohan sitä takaisin tullessa saisi lukea EliisaKu:n vauvauutisia... Pidetään peukkuja!



Terhi&mukelot

Näin lyhyttä viikonloppupinoa ei sitten ole ollutkaan, mutta ymmärrettävästi kaikki on lomalla.



Meilläkin ollut hulinaa ja vilskettä nämä pari päivää ettei pinolle ole kerennyt kirjoittamaan. On käynnyt rotinavieraita ja eilen oltiin siellä sukujuhlissa. Kyllä meidän vauva vaan taisi varastaa suurimman huomion. Sykerö tyytyväisenä nukkui koko ajan mitä siellä oltiin.Mimmi ei ujostellut ollenkaan ketään ja pää kolmantena jalkana piti kyllä vanhemmat ja papan kiireellisenä.;)



MIMMI on niin reipas isosisko, että kyynel oikein vierähtää häntä katsellessa. Eilen kenkkuili oikein urakalla, antoi tuta mitä tulevan pitää sitten kun uhma oikein iskee. Pienimmästäkin vastoinkäymisestä heittäytyi polvilleen lattialla huutamaan. Olen nyt pyrkinyt mahdollisimman paljon olemaan kahden hänen kanssaan..eli mm.ulkoillaan illalla kahdestaan, käydään suihkussa..



SYKERÖ taasen vaan nukkuu ja syö. Ihan erilainen kun Mimmi vauvana. Sekä pulauttelee, vaatteita menee MONET päivässä. Kaveri toikin meille lisää vauvanvaatteita kun omat ei millään riitä.Olen huolissaan vaikka se on normaalia, kun ei Mimmi pulautellut ollenkaan..



Neuvolassa käytiin torstaina. Ihan ei syntymäpainoa olla saavutettu, painoa oli tasan 4kg.Ensi viikolla uudestaan.Kaikki oli hyvin ja napatynkäkin irtoaa ihan näinä päivinä.Yllätyksenä tuli tuo vaipan määrä mikä menee =), miten sitä on unohtanutkin niin hyvin.



IMETYS sujuu hyvin.Maitoa tulee vaikka muille jakaa.Joudunkin pumppailemaan, kun ei millää sykerö kerkeä kaikkea syödä. Nyt sitten näin päin..En ole pakastanut maitoja kun ei muista ostaa niitä minikrip-pusseja.Enkä nyt tiiä pakastanko muutenkaan, kun onhan nuo korvikkeet keksitty, jos niitä tarvii.



VIIKONLOPPU on mennyt niin, että aamusta norm. viikottainen prisman tyhjennys, sitten äitini tuli sulkavalta kylään, mies lähti moottoripyörällä ajoihin(on yötä), mie vein Mimmin mummolaan ja nyt ollaan sykerön kanssa kahteen tyttöön kotona. Nautin tässä justiinsa kaikessa hiljaisuudessa yhden ykkösoluen ja kyllä on hyvää =) =) .Edellisestä oluesta onkin kulunut tovi jos toinenkin.



HOROSKOOPEISTA, niitä viikkojuttuja en minäkään jaksa lukea, mutta luennokuvaukset on kiinnostavia. Mimmi ja minä ollaan oinaita ja se kyllä näkyy ja kuuluu. Äkkipikaisuus on huomattu ;)



Huomenna meinasin mennä cittarista katsomaan isompaa laukkua hoitolaukuksi ja tarkoitus ois mummon, kälyn, Mimmin ja sykerön kanssa mennä tykkimäkeen.Jos on kuuma me jäädään kotia. Mimmi on ansainnut täydellistä huomiota vain itselleen. On ollut rankka viikko hänelle, kun koko maailma mullistui pikkusiskon syntymän myötä.



Nyt sohvalle oottamaan milloin vauva herää..jos ei tunnin sisää herää, niin sitten käydään ihan yöunille.Nukutaan siihen saakka kun nälkä tulee.



Palaamisiin.



Tuulia, Mimmi ja sykerö 1vko ja pvä

Kaikki tosiaan taitaa olla lomalaitumilla kun niin hiljasta on. Me ollaan Näpsän kanssa siivoiltu uutta asuntoa johon muutto on viikon päästä. Näpsä siis nukkui päikkärit siellä rattaissa ja minä huhkin. Ja herättyään tyttö hääräsi rätti kädessä tärkeänä, oli niin auttavinaan vaikka taisi mennä päinvastaisen toiminnan puolelle... ;) Imurin kanssa Näpsä ei edelleenkään ole oikeen väleissä, joten aina pitää sumplia miten imuroinnin suorittaa. En jaksais millään oottaa muuttoa. Saahaan sauna ja yli 20 neliötä lisää elintilaa. Ja mikä tärkeintä Näpsälle (lue: hänen leluilleen) oma huone.



Viikonloppusuunnitelmissa siis sitä samaa siivoamista. Ja ulkoilua, kaupassa käyntiä yms tytön kanssa:) Mies lähti TAAAAAS yöks töihin. No, seuraavat 3 weekendiä sillä onkin vapaata:)



TUULIA tosi kiva kuulla että kaikki menee noin hienosti kahen pikkusen kanssa. Varmasti Mimmille tosiaan suuri mullistus tuo kaikki. Sinä oot kyllä sellanen superäiti että kateeksi käy. Pakko myöntää, että minä oisin kyllä totaalisesti lirissä kahden noin pienen kanssa... ;)



Niin horoskoopeista. Minä en niihin juurikaan usko. Oon niin skeptinen kaiken tuollaisen suhteen. Musta tuntuu että ne on monesti kirjotettu niin, että niistä lauseista voi jokainen löytää jotain omaan elämään sopivaa. Vaikka toisaalta, voishan se olla ihan mielenkiintosta saaha luettavaksi joku oma tarkka ennustus tulevaisuudesta. Tai, ei ehkä sittenkää...



Jaaha eipä tässä kummosempia. Jospa oikasis koipia tohon sohvalle, tänään onki tullut hääräiltyä ihan kiitettävästi.



-miuqu ja uinuva Näpsä kullanmuru-

Pitihän sitä nyt tulla pinoa kasvattamaan, kun näytti niin säälittävän lyhyeltä.



Minä palasin jo perjantaiaamuna kotiin reissusta, kun totesin silloin tiistaina päiväjunalla matkustaessani, että kiitos, ei enää koskaan tätä. Jo Tampereella olin ihan poikki ja kuollut, vaikka vasta oli oli kaksi tuntia kulunut ja kahdeksan vielä edessä. Plääh! No, eväätkään eivät riittäneet, vaan jo Kemissä maha kurni kovasti ja istumalihaksia pakotti. Yhden kokonaisen kirjan luin matkan aikana. No, enpä kyllä paljon muuta sitten tehnytkään. Jossain Seinäjoen tietämillä yritin ummistaa silmiäni, mutta ei sitten varsinaisesti väsyttänyt (ihme kyllä!), joten palasin taas kirjan ääreen.



Takaisin tulinkin sitten VR:n uudessa upeassa makuuvaunussa. Yläkerrassa ja hytti varustettuna omalla vessalla ja suihkulla. Eikä ketään huonekaveria, vaan ihan rauhassa sain nukkua yksin koko yön. Luksusta! No, myös hinta oli melko luksus. 30 ¿!! Muistan silloin opiskeluaikana toisinaan tulleeni makuuvaunussa ja silloin lysti maksoi 30 markkaa, sesonkikautena 60 markkaa. Joten olihan tuo aika tyyristä. Toisaalta, eipä sitä väliä kovin useasti tule matkustettua. Seuraavan kerran menen varmaankin lentäen.



Mutta kyllä oli kuitenkin kaiken vaivan ja rahan arvoinen reissu. Kaksi päivää kerkesin perillä olla. Kaupungilla kierreltiin entisen opiskelukaverini kanssa (yövyin hänen luonaan), syötiin vähän liiankin hyvin molempina päivinä, käytiin yhtenä iltana vähän rilluttelemassa (tosin jo klo. 11 alkoi mulla väsy painaa niin, et loppui melko lyhyeen se ilta. Tai, nukkumaan käytiin vasta kolmelta) sekä autolla kierreltiin ja katseltiin tuttuja seutuja. Ei se Rovaniemi niin kovasti ollut muuttunut. Oikeastaan ei juuri ollenkaan. Joten melkein tuntui, kun en olisi koskaan poissa ollutkaan. Mutta kaikkein hauskimpia olivat juttutuokiot em. ystäväni kanssa. Kaiken maailman seksijutut tuli käytyä läpi. Kamuni kun on sinkku, niin hänellä riittää pohdittavaa sillä saralla.



Kotiin kun palasin, niin Helmi oli hetekn jotenkin tosi ujona. Nappasin hänet kuitenkin heti syliiini, niin johan alkoi hymyä irrota. Oli kyllä iahna taas palata kotiin. Miehelläkin oli ollut niin kova ikävä, että oli nukkunut mun puolella sänkyä ja nuuhkutellut mun yöpaitaa nukkumaan mennessään. Niisk! Kiva tuntea itsensä kaivatuksi.



Helmillä on tuo kielellinen puoli alkanut kehittyä viimeaikoina. Nyt sanavarastoon kuuluu siis kukka, kiikkaa (keinua), hehhei (hei hei), ei, tiitta (kiitos) ja lisäksi paljon omia tosi omalaatuisen kuuloisia sanoja kuten gambi, tetnä ja sen sellaista. Monesti Helmin höpötys kuulostaa aivan saamenkieleltä tai japanilta. Myös numeroiden laskemista ollaan opeteltu ja yy, kaa, koo Helmi sanookin jo. Tosin ei tiedä niiden tarkoitusta. Myös ihan yksi, kaksi, kolme jne. ollaan harjoilteltu, mutta ne tulevat monesti omana siansakana kuten kooke, teenä, heeha. Ja nuo kaikki loppuvat yläkiekaisuun. Sitten hauskin juttu on, että Helmi on oppinut laulamaan Ihhahaa, ihhahaa, hepo hirnahtaa -biisin. Tuo ihhahhaa-osio menee jo hyvin, mutta sitten hepo hirnahtaa -kohdasta eteenpäin lauletaan omin sanoin. Myös tuo kiikkaa.juttu tulee silloin, kun pitäsi päästä syliin kiikkumaan kuin keinutulissa. Tämän hän oppi mummolassa, jossa on keinutuoli. Meillä on vain Helmille oma lasten keinutuoli, jossa käy keinumassa ja hokee kiikkaata. Myös ulkona menee keinujen viereen ja sanoo kiikkaa.



Jotenkin ihan lyhyessä ajassa, siis kesän aikana, tuntuu tulleen ymmärrystä kauheesti lisää. Äskenkin toi mulla saippuakuplapurkkia, jotta puhaltaisin kuplia. No, kun olin tässä koneella, sanoin, että vie iskälle, iskä puhaltaa, Ja ilman vastaanhangoittelua lähti heti viemään purkkia isälle. Ja kun ollaan tässä pitkin kevättä ja kesää leikitty piiloleikkejä, niin sitten yhtenä päivänä sohvalla istuessani yhtäkkiä vaan sanoin, että mene Helmi piiloon, niin tämä meni verhon taakse. Sitten pitää kauheesti ihmetellä, mihin se tyttö nyt oikein katosi ja huhuilla Helmiä. Vähän ajan päästä hän tekee esiintulon ja sitten nauretaan ja taputetaan yhdessä. Hauskaa!!



Vaippagalluppia on ollut. Meillä menee n. 5-6 vaippaa päivässä. Potalla ei vielä käydä laisinkaan. Toivon päiväkotiin menon olevan kimmoike siihen, että potta alkaa kiinnostaa. Jos se sitten kävisi sutjakkaammin.



Hampaista. Pitkään oli vain 8 kpl, kunnes alas puhkesi alkukesästä poskihammas ja pian sen jälkeen kolme alahammasta yhtäaikaa lisää eli kulmahampaat ja yksi poskihammas lisää. Nyt on siis yhtensä 12. Ylähampaista en tiedä, kun sinne on niin vaikea katsoa. Alahampaat näkyy esim. itkiessä tosi hyvin. :)



Horoskoopeista. Niihin luonnekuvauksiin uskon minäkin, ainakin ne ovat mun kohdallani pitäneet tosi hyvin paikkansa. Mutta nuo viikkohorostoopithan nyt on mitä sattuu, päivähoroskoopeista puhumattakaan. Taitavat vaan kierrättää niitä aina uudelle merkille.



Jaa-a, enää kaksi viikkoa, niin Helmillä alkaa totuttelu päiväkotiin. Ja mulla kolmen viikon kuluttua työt! Jaiks!!! Pitää kysellä sitten tiellä hoidossa vähän tarkemmin, että millasta tavraa tarttee hankkia esim. tossuja, ulkovaatteita ym. Onneksi sain siskonpojan vanhoja toppahaalareita ym. varavaatteiksi. Ja talvikenkiäkin varakengiksi. Muuten en mielellään käytettyjä kenkiä kovasti suosi.



Taas näyttäisi tulevan oikein mukava päivä. Ainakin t' äällä aurinko paistaa. Kun vaan jaksais lähtee ulos...Heh. No, pitänee vetää joku lenkki, kun helmi nukkuu päikkärietä.



Jaahas, kuulostaa taas aina hankalalta tu neidin syöminen. Välillä se on viimeaikoina ollut tosi kinkkistä. Jouduttiin sitomaan tyttö vyöllä istuimeen, kun oli kokajan nousemassa seisomaan ym. En sitten tiedä, onko hänellä kurkku kipee tms, kun yskii pahan kuuloisesti yöllä- Päivällä ei niinkään. Outo yskä.



Ai niin. Yöt menee nykyään tosi hyvin. Ollaan alettu laittaa Hlmi tuntia aikasemmin nukkuun, eli 20.00. Nukkuukin sitten kellon ympäri ja herää vaille kahdeksan. En valita! Sopii mulle! Paitsi että mähän joudun alkaa heräileen sitten kolmen viikon päästä jo kuudelta. Ei sitten nappaa yhtään.



No, nyt lopetan tämän novellin ja meneen itsekin pian syömäpuuhiin. Mukavaa loppuviikonloppua kaikille!



lehtovi ja Helmi

me ollaan KOTONA - aivan kertakaikkisen upeaa! Neljä viikkoa reissussa yhteen menoon on aivan liian pitkä aika. Tultiin jo eilen, mutta päivä meni pyykätessä ja palautuessa.



Tänäänkin pesukone on laulanut aamusta alkaen. Kaisa kiekui ekan kerran kuudelta, mutta simahti vielä maidon voimalla puoleksitoista tunniksi. Muuten nukkui tosi hyvin ilman äännähdystäkään, kun taas reissussa itki joka yö enemmän tai vähemmän.



Touhua ja vipellystä on riittänyt täällä kotona. Kaikkiin leluihin on pitänyt " tutustua" taas uudestaan ja uutuudenviehätystä onkin riittänyt jo toista päivää. Kaisa myös juoksentelee huoneesta toiseen ja on muutenkin selvästi onnellinen. Taisi koti-ikävä vaivata tyttöäkin aika pahasti.



Nyt päiväunien jälkeen ajateltiin pyöräillä mustikkamaalle rannalle. Mökillä neidistä kehkeytyi melkoinen vesipeto, eikä veden viileyskään haitannut. Meillä oli siellä sellainen iso allas, jossa polskutetiin koko perheen voimin.



Hauska oli lukea Lehtovin kirjoitusta Helmin puheesta - me nimittäin kutsumme Kaisan kieltä japaniaksi, kun se kuulostaa niin itämaiselta. Oikeita sanoja joukosta löytyy muutamia, ainakin hattu, totti (mummin koira), äiti, puu ja tutti on tunnistettavissa ja Kaisa tietää niiden merkityksen. Tosin äiti-sanaa toistellaan koko ajan, eikä läheskään joka kerta sillä tarkoiteta minua!



Eipä tässä tällä kertaa muuta. Työelämä lähestyy uhkaavasti ja päiväkotitreenit aloitetaan tiistaina...



kua ja Kaisa

Mekin palattiin tänään lomareissulta ja kyllä on ihanaa olla kotona!! En malta mennä edes nukkumaan, vaan surffailen ja juon punaviiniä kaikessa rauhassa. Lauri nukkuu, mies kuuntelee alakerrassa musiikkia ja ulkona on ihanan pimeää. Tuntuu aika mukavalta, että syksy lähestyy. Välillä tosin huolestuttaa, että mitenköhän sitä syksystä ja talvesta selviää, kun Laurikin aloittaa hoidon. No, lomaa on onneksi vielä paria viikkoa ennen uuden arjen alkua..



Sen verran kävin vanhoja pinoja lukaisemassa, että löysin Tuulian viestin sykerön syntymästä. PALJON ONNEA!!!! On se vauva-aika vaan niin ihanaa!!! Ja menee aivan liian nopeaan! Jokaisesta hetkestä täytyy yrittää nauttia!!



Palaan linjoille taas viikolla vähän virkeämpänä...



Hurtta