Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
PISA-menestys ja vanhemmat
30.11.2013 |
Suomalaisten peruskoulun 9-luokkalaisten PISA-testien tulokset julkaistaan tiistaina 3.12.2013. IS uutisoi ennakoidusta tulosten romahtamisesta ja haastatteli koulutusalan asiantuntijoita professori Kari Uusikylää, professori Kirsi Lonkaa ja Opettaja-lehden päätoimittajaa Hannu Laaksolaa kysyen, mistä testimenestyksen lasku johtuu. Parhaiten ruohonjuuritason toimintaa ja kastatuksen suuria linjoja tunteva Kari Uusikylä nosti rohkeasti esiin lukutaidon heikentymisen ja digitaalisen murroksen vaikutuksen. Kasvatuspsykologi, erityisesti nuorten aikuisten oppimista tutkinut Kirsi Lonka sanoi nuorten vieraantuneen koulun käytännöistä ja sanoi opetusmenetelmien kaipaavan uudistumista. Opittavan kiinnostavuutta tulisi lisätä.
Kumpikin syy tuntuu järkeenkäyvältä. Kouluissa ja vapaa-ajalla pitkien tekstien lukeminen on vähentynyt. Siinä, missä ennen tehtiin esitelmiä tuottamalla oma teksti ja käyttämällä lähdekirjallisuutta, nyt sählätään ryhmätyönä muutaman dian PowerPoint-esityksiä värein ja kuvin höystettynä ja lähteiksi ilmoitetaan wikipedia ja google! Sosiaalinen media pitää huomattavan osan nuorista otteessaan oppituntienkin ajan, puhumattakaan vapaa-ajasta, josta ei tahdo löytyä siivua koulutyöhön tai kommunikoimiseen perheenjäsenten kanssa. Tutkimuksissa on havaittu nuorten arvostavan nopeutta ja helppoutta oppimistehtävien suorittamisessa. Oppimaan oppimistaidot ovat heikentyneet samalla kun varsinkin koulumaailma hoilaa yhdessä ylistystä diginatiiveille ja heidän tietoteknisille taidoilleen pelosta, että joutuisi itse tuomituksi vanhanaikaiseksi.
Kolmannen IS:n haastattelema asiantuntija, Opettaja-lehden päätoimittaja ja opettajien ammattijärjestön edunvartijana profiloitunut Hannu Laaksola sen sijaan löysi syyn koulun ulkopuoleta, kuten aina koulun ongelmista keskusteltaessa. Hänen mukaansa PISA-tulosten luisuun syynä ovat vanhemmat! Laaksolan mukaan vaateliaat vanhemmat häiritsevät opettajan työtä ja puuttuvat opetuksen sisältöön. Kodeisssa ei enää kuulema arvosteta koulua. Erityisen harmillisena Laaksola pitää sitä, että monet vanhemmat ovat nykyään koulutetumpia kuin opettajat. - Mitä tällaisesta argumentoinnista voi päätellä? Laaksola tuntuu olevan sokea koulun sisäisille kehittämistarpeille ja sille, että niin aikaisemmissa PISA-tutkimuksissa, kuin muissakin koulumenestystä koskevissa tutkimuksissa nimenomaan äidin koulutus on lapsen opintomenestystä selittävä tekijä. Tätä ei tietenkään opettajapiireissä hehkuteta: sillähän ei voi perustella opettajien palkkavaatimuksia.
Vanhempien on syytä seurata nyt käynnistyvää PISA-keskustelua. Nousevia ja nousseita PISA-menestyjiä ovat Etelä-Korea, Singapore, Shanghai, Japani ym. Kaikkien näiden koulutusta luonnehtii kovat uusliberalistiset arvot, ankara kilpailu ja pudonneiden säälitön jättäminen ulkopuolelle. Suomalaisten vanhempien ja opettajien on syytä tehdä enemmän yhteistyötä oppimistaidoista huolehtimiseen, viihteen kuluttamiseen liittyvän ruutu-ajan tolkuttoman kasvun suitsimiseen, omaa ajattelua kehittävän lukuharrastuksen tukemiseen ja tosielämän yhteisöllisyyteen. Näillä keinoilla lisätään nuorten hyvinvointia ja tuetaan myönteistä asennetta itsensä kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Suomalaiset opettajat ovat tunnetusti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (paitsi epäpätevät, joita on omien lapsieni kohdalle sattunut luvattoman paljon). Opettajien täydennyskoulutus kuitenkin ontuu niin työnantajista kuin opettajista itsestäänkin johtuvista syistä. Monissa muissa ammattiryhmissä työskentelevät hankkivat täydennyskoulutusta omalla ajallaan. Opettajat tähän eivät suostu. Aineenopettajat kinastelevat myös keskenään siitä, kenelle mikäkin mediakasvatukseen, oppimistaitoihin ja tietotekniikan alalle kuuluvan asian opetus kuuluu, puhumattakoon kiusaamiseen puuttumisesta. Myös opettajjien valmiudet tehdä moniammatillista yhteistyötä voisivat olla paremmat.
Kun koulun kurkistusikkunaksi ympäröivään maailmaan on opettajhuoneen tilalle vakiintumassa internet, vaaditaan suomalaisilta (ja uussuomalaisilta) vanhemmilta entistä enemmän alttiutta muistuttaa koulua tosimaailman realiteeteista: yhteiskunnallisista tekijöistä, perhe-elämän muutoksista ja arvoista sekä digitaalisen murroksen sosiaalisista seurauksista. Vain näiden tosiasioiden varassa voi suomalainen koulujärjestelmä uudistua ja olla osa suomalaisen yhteiskunnan rakentamista.
Kommentit (12)
Suomen aikaisemmat pisatulokset ovat olleet huijausta. Pnsatuloksissa ei ole huomioitu erityisopetukseen siirrettyjen koululaisten osaamista ja suomessa on aikaisemmin (täysin perusteetta ja laittomastikin) siirretty eli syrjäytetty erityisopetukseen jopa kolmannes oppilaista. Jos keskiarvo lasketaan vain kahdest parhaasta kolmanneksesta niin tottakai se on melko korkea.
Nyt kun tehokkaammalla lainsäädännöllä ja valistamalla vanhempia sen sisällöstä ollaan puututtu koulujen syrjäytämiskäytänteisiin, alkaa vähitellen näkyä totuus: meidän korkeakoulutetut opettajat eivät ole ollenkaan tehtävänsä tasalla.
Niin, niistä ruotsinkielisistä. Ruotsinkielisissä kouluissa ei siirretä yhtä paljon oppilaita erityisopetukseen, koska kouluissa on muutenkin niin vähän oppilaita, että lakkautusuhka on jatkuva. Ne tulokset ovat siis vähemmän vääristeltyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luojan kiitos maahamme muuttaa koko ajan lisää hyvin koulutettua ja sivistynyttä väkeä, avaruusinsinöörejä ja aivokirurgeja, jotka huolehtivat jälkikasvustaan esimerkillisesti. Ajan mittaan tämä tulee varmasti parantamaan myös pisatuloksia..
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 13:43"]
Luojan kiitos maahamme muuttaa koko ajan lisää hyvin koulutettua ja sivistynyttä väkeä, avaruusinsinöörejä ja aivokirurgeja, jotka huolehtivat jälkikasvustaan esimerkillisesti. Ajan mittaan tämä tulee varmasti parantamaan myös pisatuloksia..
[/quote] Tässä taas persu antaa rakentavan panoksen keskusteluun. Se tärkein ja ainoa ajatus tuli taas sanotuksi persumaista teinipoikaironiaa käyttäen.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 13:43"]
Luojan kiitos maahamme muuttaa koko ajan lisää hyvin koulutettua ja sivistynyttä väkeä, avaruusinsinöörejä ja aivokirurgeja, jotka huolehtivat jälkikasvustaan esimerkillisesti. Ajan mittaan tämä tulee varmasti parantamaan myös pisatuloksia..
[/quote] Tässä taas persu antaa rakentavan panoksen keskusteluun. Se tärkein ja ainoa ajatus tuli taas sanotuksi persumaista teinipoikaironiaa käyttäen.
[/quote]
Viherkommareille ei näytä kelpaavan mikään myönteinen, ei edes toiveajattelu.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 14:15"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 13:43"]
Luojan kiitos maahamme muuttaa koko ajan lisää hyvin koulutettua ja sivistynyttä väkeä, avaruusinsinöörejä ja aivokirurgeja, jotka huolehtivat jälkikasvustaan esimerkillisesti. Ajan mittaan tämä tulee varmasti parantamaan myös pisatuloksia..
[/quote] Tässä taas persu antaa rakentavan panoksen keskusteluun. Se tärkein ja ainoa ajatus tuli taas sanotuksi persumaista teinipoikaironiaa käyttäen.
[/quote]
Viherkommareille ei näytä kelpaavan mikään myönteinen, ei edes toiveajattelu.
[/quote] Persuretoriikasta nauttimiselle ei tule koskaan loppua. Ville 15 v tykittää sarkasimia ironian perään ja ironiaa sarkasmin perään ja aikuiset on ihan ymmällään! Tosi viileetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo huomio ruotsinkielisten ryhmien pienuudesta on todennäköisesti oikea. Selittääkö se myös syrjäseutujen koulujen huonompia oppimistuloksia?
Alakoululaiseni on 6. luokalla. Olen huomannut, että hänellä on aivan liian vähän läksyjä, etenkin matikasta. Olen säilyttänyt omat kirjani 70-luvulta. Läksyjä esim. matikasta on ollut usein jopa kymmenkertainen määrä.
Lapsi ei opi ahertamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulosten lasku johtuu siitä, että nykynuoret ovat tottuneet siihen,e ttä akiken itää olla kivaa, viihdyttävää ja nopeatempoista. Mitään pitkäjänteistä työtä ei jakseta ja heti maristaan, että on tylsää jos on ihan perustunti. Pisassa pärjää nyt maat, joissa ahkeruus, pitkäjänteinen opiskelu ja vanhempien ihmisten (vanhemmat ja opettajat) kunnioitus on kunnossa. Toisin sanoen, tunneilla ehditään opiskella kun aikaa ei mene joka tunnista jonkun käytösongelman selvittämiseen.
Ja tähän oppimisajan vähentämiseen syyllistyy paitsi ne selkeät häirikköoppilaat, mutta myös ne ihan tavalliset lapset ja nuoret. Koko ikäluokassa on nykyään valloillaan levottomuus, hälinä ja ajatusmalli tuntuu olevan lähinnä: kaikki-mulle-heti, emmää-jaksa, onks-pakko jne. Kaikesta vängätään vastaan, pulpeteilla valutaan kun mikäkin kastike, istutaan huput ja lippikset päässä, räplätään kännykkää ja juodaan energiajuomia tai iänikuista juissia. Viis siitä, että tasan tarkkaan tiedossa on, että näin ei koulussa toimita. Silti kaikki tunnit koko päivän aloitetaan karsimalla nämä häiriötekijät pois. Sitten kerätään listaa keltä on taas läksyt tekemättä. Ja vasta sitten päästään uuteen asiaan.
Vanhemmille kun asiasta huomattaa, voisi olettaa, että sieltä suunnalta oltaisiin tyytyväisiä tiedosta. Mutta ei. Kiukkuisena tokaistaan takaisin,että pitääkö joka asiasta valittaa. Kyllä pitää kun se toistuu joka viikko. Eli kotoa se asenne lähtee. Jotain on tapahtunut vanhemmille. Koulua ja opettajia ei enää arvosteta ja sen asenteen annetaan näkyä oppilaillekin. Etsitään aina syyllistä opettajasta huonoon koetulokseen, todistusnumeroon, jälki-istuntoon jne. Ei puhettakaan, että omassa lapsessa olisi vikaa.
Veikkaisin, että näissä nyt pisan kärjessä olevissa maissa ei tämmöiseen lasten kukkoiluun törmää. Lapset ovat hierarkiassa siellä missä kuuluukin, aikuisten alapuolella. Suomesta on tullut lasten ja nuorten valtakunta ja kehitys ei todellakaan ole hyvä. Rahaa syydetään kaikenlaisiin tukitoimiin, loputtmaan ymmärtämiseen ja hyvä ettei henkilökohtaisia päänsilittäjiä vielä palkata.
Ongelmat ratkeaisivat kun lopettaisiin se lässytys ja palattaisiin siihen aikaan, jolloin omasta käytöksestä piti kantaa vastuu ja jolloin koulumenestyksellä oikeasti oli merkitystä. Reilusti lisää kuria, vähemmän viihdettä, tylsyyden siedon harjoittelua, vanhempien kunnioitusta ja lisää oikeuksia opettajille ja poliiseille. Nythän valtio hyysää luuserit ja laiskat edelleen rahahanojen ääreen, ihan sama mitä itse tekee. Miksi ei sitten velttoilisi?
Hyvä kirjoittaja nro 10,
Olen kanssasi lähes kaikesta samaa mieltä. Kiitos!
Terveisin,
Yläkoulun opettaja, englannin ja ruotsin lehtori, FM
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osittain olen kanssasi samaa mieltä, osittain en. Monien nuorten käytös on kuvaamasi kaltaista enkä ainakaan minä pystyisi kovin hyvin oppimaan niin levottomassa ympäristössä. Vanhemmat ovat kutenkin paljolti yhtä voimattomia, kuin opettajatkin. Koko mediahan on kyllästetty vanhempien syyllistämisellä ja kaiken selittämisellä kotien holtittomuudella. Varsinkin äidit ovat kovilla yrittäessään opettaa tolkullisia tapoja, osallistumista kotitöihin, ihmisten kunnioittamista ja koulutehtävistä huolehtimista. Näin minäkin tein ja tulin leimatuksi kotityranniksi.
Nuoriin on todella vaikea saada yhteyttä, jos he eivät itse sitä halua. Sosiaaliseen mediaan pääsee pakoon niin helposti ja siellä puretaan ärtymystä vanhempien tai opettajien asettamia rajoja kohtaan. Nuoret tsemppaavat omassa somessaan toisiaan paitsi koulua, myös vanhempiaan vastaan. Vanhemmat ovat nuorten piireissä yhtä hulluja ja pimeitä kuin opettajatkin. Asenne tulee nimenomaan sieltä, ei sitä kotona opeteta. Ylimieliset, itsekkäät ja kovat asenteet kukoistavat nuorten nettiyhteisöissä samoin kuin kiusaaminen ja alituinen poissuljetuksi tulemisen pelko. Vapaa-aikaan työntyy koko ajan mainoksia ja viihteellisiä impulsseja, jotka saavat tavallisen arjen näyttämään nuoresta harmaalta ja puutteelliselta, olipa se arki sitten koulussa tai kotona.
Omasta mielestäni nyt pitäisi koulumaailman panna jäitä hattuun siinä, mitä osia "diginatiivien" mediamaailmasta otetaan koulumaailmaan ja millä tavoin. Koulun ja vanhempien olisi hyvä löytää enemmän yhteistä maaperää. Nuorten kasvuun ja kehittymiseen tarvitaan molempia. Opettajat eivät voi lähteä siitä ajatuksesta, että vanhemmat kasvattavat koululle laboratorio-oloissa "hyvää aineista". Yhteiskunnan monet ilmiöt vaikuttavat perheidenkin elämään.
Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että työrauha on tunneilla oppimisen edellytys ja kotonakin pitäisi iltaa rauhoittaa ennen nukkumaanmenoa mieluummin lukemalla kuin kiehumalla peleissä tai somessa. Kokenut opettaja osaa rytmittää työskentelyä niin, että välillä on rennompaa ja välillä taas keskitytään. Silloin jos luokka on tosi levoton, tämä ei varmaan tahdo onnistua. Rehtorien olisi otettava suurempi vastuu työrauha-asioissa. Ja tämä siis oppilaiden parhaaksi.
Olen opettanut seka Suomessa etta USAssa. "Ennenvanhaan" opettajia viela kunnioitettiin jonkin verran mutta nykyisin tama etunimelta kutsuminen ja kaikkien rangaistusten poistaminen on johtanut siihen hairikointiin ja lallattelyyn. Opettajilla ei ole mitaan auktoriteettia ja vanhemmat viela vavistavat lastensa "oikeuksia".
USAssa opettaja on Mr./Mrs. ja ylempien luokkien oppilaitakin kutsutaan Mr./Miss. Siita tulee heti ihan erilainen oppimisen ilmapiiri. Ja ennenkuin joku ennattaa tata vahattelemaan niin kylla tiedan etta taallakin on huonoja ja hairikkokouluja mutta puhunkin nyt ihan tavallisesta normikoulusta.
Suomessa en enaa suostuisi opettamaan, tulisi ammatinvaihto eteen.
Alue: Aihe vapaa
Asenteilla on paljon tekemistä koulutulosten kanssa. Miksi muuten aikaisemmissa Pisa-tuloksissa Suomessa ruotsinkieliset pojat olisivat erottuneet erityisryhmänä, joka on lukutaidossa lehitysmaiden tasolla? Ainoa ryhmä, jossa vanhempien koulutustaso ei lainkaan korreloinut koulumenestyksen kanssa.