Muuttaisinko yksin
Olen onnistunut vihdoin keräämään summan kokoon omaa omakotitaloa varten. Tällä hetkellä asun vaimoineni vielä vuokralla kerrostalossa.
Nyt haluaisin ostaa omakotitalon meille, jottei meidän tarvitsisi enää maksella vuokria. Ongelmana on ettei vaimo halua muuttaa toiselle paikkakunnalle. Minä taas olen lippaa myöten täynnä nykyistä paikkakuntaa jossa olen asunut koko ikäni. En viihdy päivääkään enää täällä.
Niinpä tilanne on tällä hetkellä se, että minä aion muuttaa yksin, jotta saan oman talon ja pihan, vaimo jää yksin makselemaan vuokraa kerrostaloon.
Vaimoni takia meille siis koituu nyt ylimääräisiä asumiskuluja tuosta talosta, jonka ostan.
Toisaalta vaimolla on työpaikka joka ei kuitenkaan ole vakituinen.
Hän ei halua sitä jättää.
Alkaa v*tuttaa turha vuokran maksaminen talossa jossa ei saa itseään juuri toteuttaa, ei voi kuunnella kovalla musiikkia jne.
Ostamalla tuon talon, meillä olisi kerrankin oma talo ja muualla kuin täällä.
Itse ajattelen että siellä lähtisi kaikki alusta ja voisi ottaa lemmikkejäkin, ei enää vuokraa ( joka menisi savuna ilmaan ).
Itselleni perhe on tärkeämpi kuin työ. Vaimolle näköjään ei.
Kommentit (7)
Voisihan tuohon sanoa, että sinulle talo on tärkeämpi kuin perhe.
Ehkä hän ei halua kuunnella, kun sinä huudatat niitä stereoita. Eikä halua joutua lumitöihin pimeinä talviaamuina. Tai pelkää, että sinä "pakotat" kasvimaan pitoon, kun sitä pihaakin on niin paljon.
Tämä oli vähän outo lause: "Vaimoni takia meille siis koituu nyt ylimääräisiä asumiskuluja tuosta talosta, jonka ostan."
Sinä ostat, te ette osta yhdessä. En yhtään ihmettele ettei vaimo halua lähteä.
Jos haluat talon niin osta se. Vaimo tekee kuinka haluaa.
Mekin asumme kahdella eri paikkakunnalla eikä se ole kenellekään ongelma.
Kumpikin maksaa kulunsa, niin helppoa.
Heh! Ymmärrän vaimoasi. Meillä mies halusi ehdottomasti omakotitalon. Oli niin innoissaan, kun saa olla rauhassa ja puuhailla kaikkea. No, tilanne on nyt se, että mies saattaa päivän pyöriä ulkona, kun minä hoidan lapset ja kaiken sisällä. Minun kotityöni tuplaantuivat, kun mies ulkoisti itsensä pihahommiin. Emme asu millään jättitontilla, mutta mies saa kummasti aikansa kulumaan pihalla. Lapsia hän ei tietenkään voi ottaa kanssaan ulos, koska häiritsevät hänen "hommiaan" vaan joudun itse lähtemään lapsenvahdiksi.
Inhoan tätä taloa ja kaipaan todella paljon huoletonta kt- ja rivariasumista. Haaveilen muuttamisesta, mutta mies ei tietenkään suostu tästä muuttamaan mihinkään ja näin ollen vielä luopumaan saavutetuista eduistaan. Talviaamut ovat tuskaisia, kun pitää herätä aikaisin kaivamaan auto hangesta ja lapioimaan tie ulko-ovelta autolle. Aivan ihanaa hommaa, kun lapset väsyneinä odottavat vieressä.
"Haaveilen muuttamisesta, mutta mies ei tietenkään suostu tästä muuttamaan mihinkään ja näin ollen vielä luopumaan saavutetuista eduistaan. Talviaamut ovat tuskaisia, kun pitää herätä aikaisin kaivamaan auto hangesta ja lapioimaan tie ulko-ovelta autolle. Aivan ihanaa hommaa, kun lapset väsyneinä odottavat vieressä."
ei ole ihmekään jos ei suostu muuttamaan. Betonihelvetissä kun ei voi luukuttaa edes stereoita isolla volyymilla saati normaalilla, sama koskee televisiota.
tunnelma omasta kodista on vähän betoniyhteisön vallassa.
autoakaan ei tarvi hangesta kaivaa jos rakentaa autotallin ja eipä sellainen halpa viritelmä mikään iso töinen edes ole. lumityöt/nurmikon/vaimon ajaminen kuuluvat taas siihen normaaliin elämään äänineen mitä ei kerrostaloissa siedetä.
"Tämä oli vähän outo lause: "Vaimoni takia meille siis koituu nyt ylimääräisiä asumiskuluja tuosta talosta, jonka ostan.""
Koska käytämme edelleen yhteistä tiliä, toisinsanoen jaamme rahamme. Jos emme näin tekisi, tarkoittaisi se eroa.
"Enpä muuttaisi minäkään ok-taloon. Liikaa hommia. Mieluummin kerrostalosta oma asunto."
Onneksi kohta minä ostan oman ok talon.
Enpä muuttaisi minäkään ok-taloon. Liikaa hommia. Mieluummin kerrostalosta oma asunto.