Neuvolan psykologilla käyminen.

No ei tod tule. Niillä on ihan tarpeeksi tekemistä ryyppäävien ja lastaan hakkaavien sossuäitien kanssa. Psykologilla käyminen on yhtä huolestuttavaa kuin hammaslääkärillä käyminen. Jos tekisit itsemurhayrityksen tai joutuisit sisälle suljetulle osastolle, tehtäisiin lastensuojeluilmoitus. Muuten saat olla omassa olossasi. 

Päinvastoin, terkkarilla on yksi huoli vähemmän kun tietää, että vanhempi on hakenut apua.

T. TH

Mistä ihmeestä nämä neuroottiset harhaluulot oikein kumpuvat? Ei ihme että on niin paljon huonosti voivia ihmisiä, kun lastensuojelua pelätään joka käänteessä.

Enpä tiedä. Itse ajattelin kanssa aiemmin että neuvolassa saa kertoa jos väsyttää ja miedkin vähän vituttaa. Perus vauvaarki ärsytystä. Noh. Seuraavalla kerralla olikin lääkäri paikalla th:n lisäksi ja alkoi puhumaan siitä kuinka lastensuojeluun tehdään AINA ilmoitus jos äiti kokee tarvitsevansa keskusteluapua. On kuulemma heidän velvollisuutensa. Ja siis todella, olin puhunut vain siitä kuinks olen väsynyt päivisin kun en saa yöllä kunnolla nukuttua ja kuinka mies on ärsyttävä kun ei auta kotitöissä tms. Sain käännettyä asian niin että tilanne oli ollut vain ohimenevä ja nyt on jo paljon helpompaa - johon lääkäri totesi että tämä on nyt aika rajatapaus, hän antaa tämän kerran olla mutta jos ei tilanne muutu niin hän tekee ilmoituksen. Siihen loppus mun totuuden kertominen neuvolakäynneillä. "Mites teillä nyt menee?" -"Joo, siis mä oon niin energinen ja onnellinen nykyään et ei vois paremmin olla." Eipähän tarvii pelätä et saa lastensuojelun niskaansa..

Tällästä siis meidän paikkakunnalla. Ehkä ei jokapaikassa sama, toivottavasti.

no ei todellakaan. Päinvastoin, mä olisin toivonut hieman suurempaa kiinnostusta huoliini pojastani, sekä psykologilta että neuvolasta.

äidin väsymys ja lapsen käyminen neuvolapsykologilla on jokseenkin eri asiat.

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 08:47"]

Enpä tiedä. Itse ajattelin kanssa aiemmin että neuvolassa saa kertoa jos väsyttää ja miedkin vähän vituttaa. Perus vauvaarki ärsytystä. Noh. Seuraavalla kerralla olikin lääkäri paikalla th:n lisäksi ja alkoi puhumaan siitä kuinka lastensuojeluun tehdään AINA ilmoitus jos äiti kokee tarvitsevansa keskusteluapua. On kuulemma heidän velvollisuutensa. Ja siis todella, olin puhunut vain siitä kuinks olen väsynyt päivisin kun en saa yöllä kunnolla nukuttua ja kuinka mies on ärsyttävä kun ei auta kotitöissä tms. Sain käännettyä asian niin että tilanne oli ollut vain ohimenevä ja nyt on jo paljon helpompaa - johon lääkäri totesi että tämä on nyt aika rajatapaus, hän antaa tämän kerran olla mutta jos ei tilanne muutu niin hän tekee ilmoituksen. Siihen loppus mun totuuden kertominen neuvolakäynneillä. "Mites teillä nyt menee?" -"Joo, siis mä oon niin energinen ja onnellinen nykyään et ei vois paremmin olla." Eipähän tarvii pelätä et saa lastensuojelun niskaansa..

Tällästä siis meidän paikkakunnalla. Ehkä ei jokapaikassa sama, toivottavasti.

[/quote]

Ohhoh, kuulostaapa oudolta. Mut vaikka lastensuojeluilmoitus tehtäisiinkin, sen seuraus olisi enintään että joku työntekijä piipahtaisi teillä käymässä ja kyselisi miten arki sujuu ja tarvitsetko esim perhetyöntekijän apua, mulla tällaista apua tarjottiin juuri siksi että pääsisin käymään päiväaikaan saamassa keskusteluapua. En sitä tarvinnut koska lasten mummi auttoi ja se kelpasi heille. Sitä lastensuojeluakin pelätään ihan turhaan, ei ne ole lapsia pois ottamassa tai tekemässä jotain rikosasiaa siitä että äiti on uupunut. Kun ihan todella kunnilla on tarpeeksi töitä vakavien tapausten kanssa. Tuo lääkäri on varmaan ollut tunnollinen ja halunnut auttaa. Älä pelottele ihmisiä tuolla kertomuksellasi!

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 08:52"]

äidin väsymys ja lapsen käyminen neuvolapsykologilla on jokseenkin eri asiat.

[/quote]

Joissain kunnissa neuvolapsykologi on myös vanhempia varten, ja oletin että kyse on nimenomaan tästä.

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 08:52"][quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 08:47"]

Enpä tiedä. Itse ajattelin kanssa aiemmin että neuvolassa saa kertoa jos väsyttää ja miedkin vähän vituttaa. Perus vauvaarki ärsytystä. Noh. Seuraavalla kerralla olikin lääkäri paikalla th:n lisäksi ja alkoi puhumaan siitä kuinka lastensuojeluun tehdään AINA ilmoitus jos äiti kokee tarvitsevansa keskusteluapua. On kuulemma heidän velvollisuutensa. Ja siis todella, olin puhunut vain siitä kuinks olen väsynyt päivisin kun en saa yöllä kunnolla nukuttua ja kuinka mies on ärsyttävä kun ei auta kotitöissä tms. Sain käännettyä asian niin että tilanne oli ollut vain ohimenevä ja nyt on jo paljon helpompaa - johon lääkäri totesi että tämä on nyt aika rajatapaus, hän antaa tämän kerran olla mutta jos ei tilanne muutu niin hän tekee ilmoituksen. Siihen loppus mun totuuden kertominen neuvolakäynneillä. "Mites teillä nyt menee?" -"Joo, siis mä oon niin energinen ja onnellinen nykyään et ei vois paremmin olla." Eipähän tarvii pelätä et saa lastensuojelun niskaansa..

Tällästä siis meidän paikkakunnalla. Ehkä ei jokapaikassa sama, toivottavasti.

[/quote]

Ohhoh, kuulostaapa oudolta. Mut vaikka lastensuojeluilmoitus tehtäisiinkin, sen seuraus olisi enintään että joku työntekijä piipahtaisi teillä käymässä ja kyselisi miten arki sujuu ja tarvitsetko esim perhetyöntekijän apua, mulla tällaista apua tarjottiin juuri siksi että pääsisin käymään päiväaikaan saamassa keskusteluapua. En sitä tarvinnut koska lasten mummi auttoi ja se kelpasi heille. Sitä lastensuojeluakin pelätään ihan turhaan, ei ne ole lapsia pois ottamassa tai tekemässä jotain rikosasiaa siitä että äiti on uupunut. Kun ihan todella kunnilla on tarpeeksi töitä vakavien tapausten kanssa. Tuo lääkäri on varmaan ollut tunnollinen ja halunnut auttaa. Älä pelottele ihmisiä tuolla kertomuksellasi!

[/quote]

Anteeksi. Ei ollut tarkoitus pelotella ketään puhumasta huolistaan. Kerroin vain omakohtaisen kokemukseni, kun olisin itse halunnut purkaa fiiliksiäni ihan vaan normaalisti jutellen, kun väsytti ja kaikki oli uutta. Ehkä lääkäri todella oli vain kovin tunnollinen, mutta minä koin sen vahvasti uhkailuna.. "Jos et nyt itse skarppaa ni et jätä minulle mahdollisuutta, joudun tekemään lastensuojelu ilmoituksen. " Kuten sanoinkin, ei varmaan kaikki neuvolat ole ihan yhtä ärhäköitä tekemään ilmoitusta ls:n, mutta meillä oli näin.

Oliskohan sun historiassa jokin muukin riskitekijä? Pukeudut erikoisesti, sinulla on masennushistoriaa, olet teiniäiti tmv.?

Itse olen valittanut neuvolassa vaikka kuinka, eikä koskaan ole mitään uhkailuja tullut perään. Sen taas uskon, että jos joku erikoinen tyyppi vielä erikoisuutensa lisäksi valittää väsymystä, niin th tarttuu siihen hanakasti.

Sen mäkin ymmärtäisin. Mutta kun todellisuus on että olen 23 vuotias, vakituisessa työssä oleva asunnonomistaja. Pukeudun perus henkkamaukkaan ja tulen humalaan kahdesta siideristä. Huumeita en ole edes kokeillut koskaan. En mä nyt mitenkään kovin erikoinen ilmestys voi olla ! O.o

meiän perheestä tehtiin ls-ilmotus, koska erehdyin sanomaan kesällä neuvolassa, että väsyttää. Tuntuu, että asiaan vaikutti se, että perheemme ei ole täysin suomalainen.... nyt sitten mun vauvavuosi meni "pilalle" näiden ls:n tarkastuskäyntien ja perhetyöntekijän käyntien takia...  ei ole kivaa, kun tuputetaan auttajia, joita emme oikeasti tarvitse

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 11:12"]meiän perheestä tehtiin ls-ilmotus, koska erehdyin sanomaan kesällä neuvolassa, että väsyttää. Tuntuu, että asiaan vaikutti se, että perheemme ei ole täysin suomalainen.... nyt sitten mun vauvavuosi meni "pilalle" näiden ls:n tarkastuskäyntien ja perhetyöntekijän käyntien takia...  ei ole kivaa, kun tuputetaan auttajia, joita emme oikeasti tarvitse

[/quote]

Nimenomaan. Olen kuullut samaa myös muilta äideiltä. Ei siis ole mikään aiheeton "pelko" tuo että ls puuttuu asiaan vaikkei mitään tarvetta ole. Äiti vaan sattuu mainitsemaan olevansa väsynyt. Ja vaikkei se ls nyt mikään iso, paha susi olekaan niin ei se tunnu mukavalta ns. päästä rekisteriin ihan ilman että on mitään syytä.

Up

Up

No huhhuh. Meistä ei ilmoitettu mihinkään vaikka kävin psykiatrin vastaanotolla vauvan kanssa. Valittelin masennusta, väsymystä ja muutenkin puhelin sekoja. Vasta kun aloin olemaan niin kaput, että jouduin sairaalaan otettiin lastensuojeluun yhteyttä.

Veikkaan, että osassa tapauksista terkkareiden omat ennakkoluulot ja henkilökemiat ovat osaltaan vaikuttaneet LS-ilmon tekoon. Varsinkin pienellä paikkakunnalla, kun ihmiset "tuntevat jonkun, joka tuntee jonkun.." Ei siihen vaadita välttämättä kuin joku typerä juoru, mikä on mennyt terkkarin korviin. Tai jos vaikka vanhempasi/sulkulaisesi/oma perheesi on kunnan politiikassa tai muuten esillä. Valitettavasti ihmiset antavat omien ennakkoluulojen vaikuttaa vaikka näin ei saisi olla.

Punainen lista oli aikaisemmin olemassa. Etkä välttämättä saa aseenkantolupaa jos olet käynyt psykologin luonna. 

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 12:42"]

Punainen lista oli aikaisemmin olemassa. Etkä välttämättä saa aseenkantolupaa jos olet käynyt psykologin luonna. 

[/quote] 

Tuskinpa normaali elämässä se mitenkään näkyy. Ainut vaan että tiettyihin spegiaaliammatteihin ei pääse eikä saa aseenkantolupaa jos on taustalla masennuksia tms 

Mulla oli raskausaikana todella paha uupumus. Kaikki tuntui toivottomalta, fyysisestikin olo oli niin väsynyt että olin ihan varma että sikiö on kuollut kohtuun. Pelkäsin keskenmenoa. En jaksanut tehdä yhtään mitään joten linnoittauduin kotiin mikä masensi vielä enemmän ja sai asiat tuntumaan suuremmilta kuin olivatkaan. En kertonut neuvolassa olostani koska pelkäsin että ryhtyvät johonkin toimenpiteisiin.

Olo meni ohi, raskaus sujui hyvin ja lapsen kanssa on kaikki mennyt todella hyvin. Mieliala on hyvä ja jaksan hyvin. Jos olisin tuossa raskauden uupumusmasennuksessani kertonut miltä ihan oikeasti tuntuu, oltaisi varmaan vieläkin jossain seurannassa. Niin syvällä olin silloin.

Tilanteet muuttuu. Ehkä uupumustani olisi helpottanut jos olisin saanut jutella olostani jonkun kanssa, mutta toisaalta neuvolassa ei aina ymmärretä että pahakin notkahdus voi olla ohimenevää. 

Kannattaa puhua ystävien kanssa. Ne eivät kirjaa kaikkea sanomaasi efficaan josta mikään ei ikinä lähde pois (potilastiedot säilytetään pitkään kuoleman jälkeenkin vielä). Ystävät myös tuntevat ihmisen paremmin kuin joku neuvolan terkkari, joka voi ylireagoida asioihin.