Miksi luokkaeroista pauhataan?
Tuntuu kuin luokkayhteiskunta haluttaisiin takaisin.
HS kirjoittaa jatkuvasti luokkaeroista, jopa siitä mitä maalla ja kaupungissa syödään.
Juuri oli juttu missä asuuu pk-seudun duunarit ja missä lääkärit. Ihmetyttää miksi ihmisiä halutaan tällä tavalla leimata asuinpaikkojen mukaan?
Kommentit (35)
Eivät luokkaerot mihinkään katoa sillä että niistä ei puhuta.
No liian pitkään ajateltiin että kun luokkaeroista ei puhuta niin ne sillä katoavat maailmasta. Mutta niin ei käy vaan ne päinvastoin alkavat hankaloittaa elämää kun ihmiset törmäävät eroihin joiden syytä he eivät tunnista. Ajatellaan että muut ovat vain tyhmiä tai kummallisia kun ei ole sitä tajua että erilainen tausta vaikuttaa paljon siihen miten ihminen maailman näkee ja miten asiat tekee.
Juuri tämä nykypäivänä näkyvä syvä kuilu perussuomaliatsen kannattajien ja suvaitsevaisten ihmisten välillä kumpuaa siitä että ei tajuta miten erilaisissa maailmoissa toiset voivat elää. Toisia pidetään tyhminä, tai pahoina kun heille vain se maailma on ihan oikeasti erilainen.
Entinen taju luokkajaosta antoi selkeyttä maailmaan ja siihen että ihmisten oikeastaan kuuluukin ajatella vähän eri tavalla sen mukaan mistä on tullut. Ei sitä pidetty niin pahana vaan asiat vain olivat niin. Duunari haukkui herroja ja herrat duunareita ja niin sen kuuluikin mennä.
Tämän päivän yksilökeskeisessä maailmassa ihmiset kuvittelevat ajattelevansa itsenäisesti ja olevansa vain jotain mieltä melkein sattumalta. Ei tajuta että ne mielipiteet eivät synny tyhjästä vaan paljolti siitä miten muutkin ihmiset siinä ympärillä ajattelevat samoista asioista. Ja ne muut ihmiset taas yleensä edustavat sitä samaa luokkaa kuin itsekin olet.
Ei Suomessa luokkia ole. Erilaisia ihmisiä kylläkin.
Minunkaan tavoin ajattelevia ei ole kovin montaa, vaikea löytää hengenheimolaisia mistään. Aina tulee joku voimakas erottava tekijä. Yritä siinä sitten kuulua mihinkään luokkaan edes kuvitteellisesti.
Ap, Suomi on jo luokkayhteiskunta ainakin jossain määrin.
Viime vuosituhannella (sotien jälkeen) tehtiin paljon töitä Suomessa luokkaerojen poistamiseksi, ja 1980-luvulla ne olivat pienimmillään (käytännössä niitä ei juurikaan enää ollut). 90-luvun lama ja sen aikana ja jälkeen tehdyt poliittiset valinnat käänsivät kehityksen toiseen suuntaan. Ja tällä vuosituhannella kehitys on vain kiihtynyt kohti jyrkempiä luokkaeroja.
Nyt istuvalla hallituksella oli käsittääkseni tarkoitus kehitystä muuttaa jälleen toiseen suuntaan, mutta korona tuli laittamaan kapuloita rattaisiin. Tiedä miten tässä sitten lopulta käy.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa luokkia ole. Erilaisia ihmisiä kylläkin.
Minunkaan tavoin ajattelevia ei ole kovin montaa, vaikea löytää hengenheimolaisia mistään. Aina tulee joku voimakas erottava tekijä. Yritä siinä sitten kuulua mihinkään luokkaan edes kuvitteellisesti.
Se luokka määräytyy yhteiskunnallisen aseman ja mahdollisuuksien mukaan, ei ajatusten.
Toki keskimäärin tietyssä luokassa voi tietyn tyyppiset mielipiteet ja asenteet ovt vahvemmin esillä (ja yleensä ovatkin) kuin toisissa, mutta eivät ne luokat ajatuksista synny eivätkä ajatukset niitä määrää.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä nykypäivänä näkyvä syvä kuilu perussuomaliatsen kannattajien ja suvaitsevaisten ihmisten välillä kumpuaa siitä että ei tajuta miten erilaisissa maailmoissa toiset voivat elää. Toisia pidetään tyhminä, tai pahoina kun heille vain se maailma on ihan oikeasti erilainen.
Entinen taju luokkajaosta antoi selkeyttä maailmaan ja siihen että ihmisten oikeastaan kuuluukin ajatella vähän eri tavalla sen mukaan mistä on tullut. Ei sitä pidetty niin pahana vaan asiat vain olivat niin. Duunari haukkui herroja ja herrat duunareita ja niin sen kuuluikin mennä.
Tämä on todella fiksusti sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä nykypäivänä näkyvä syvä kuilu perussuomaliatsen kannattajien ja suvaitsevaisten ihmisten välillä kumpuaa siitä että ei tajuta miten erilaisissa maailmoissa toiset voivat elää. Toisia pidetään tyhminä, tai pahoina kun heille vain se maailma on ihan oikeasti erilainen.
Entinen taju luokkajaosta antoi selkeyttä maailmaan ja siihen että ihmisten oikeastaan kuuluukin ajatella vähän eri tavalla sen mukaan mistä on tullut. Ei sitä pidetty niin pahana vaan asiat vain olivat niin. Duunari haukkui herroja ja herrat duunareita ja niin sen kuuluikin mennä.
Tämä on todella fiksusti sanottu.
Tuo perussuomalaisten ja suvaitsevaisten välinen jako on nyt vähän keinotekoinen tässä yhteydessä. Sekä persuja äänestäviä että ns. suvaitsevaisia on sekä hyvin toimeentulevissa että tukien varassa elävissä, sekä korkeasti koulutetuissa että vähemmän kouluttautuneissa.
Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.
Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.
Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.
Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.
On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.
En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.
Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?
Ap
Hesarissa on paljon noita ja ihmissuhdejuttuja (niitä miten naisten on vaikea löytää miestä). Kai noilla houkutellaan tämän päivän koulutettuja nuoria aikuisia lukijoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.
Kyllähän sisarukset voi kuulua eri yhteiskuntaluokkaan aikuisina. Ammatti ei kyllä yksin sitä kerro. Kuinka rikkaita vanhemmat ovat, tuleeko perintöä? Entä koulutus tai mahdollisen puolison tulot?
Koska toimittajat heräsivät vasta siihen faktaan että ne on olemassa.
Keskiluokka raataa ihan turhaan töissä 40 tuntia viikossa, kun kaiken saisi kelan luukulta tekemättä mitään.
Alemmissa palkkaluokissa työnteko ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.
Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.
Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.
Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.
On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.
En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.
Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?
Ap
Asiaa.
Vantaalla on kaikkea, kuten noissa muissakin kaupungeissa. Outoa luokittelua. Mikä mahtaa olla agendan ydin?
Vierailija kirjoitti:
Koska toimittajat heräsivät vasta siihen faktaan että ne on olemassa.
Jokaiselle sukupolvelle nämä taitaa tulla yllätyksenä vuorollaan. Vähän niin kuin jokainen sukupolvi tuntuu keksivän seksinkin ensimmäisen kerran maailmanhistoriassa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.
Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.
Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.
Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.
On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.
En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.
Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?
Ap
Ymmärrätkö, että ne arvot ovat tärkeä osa sitä mihin yhteiskuntaluokkaan ihmiset itsensä sijoittavat?
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa luokkia ole. Erilaisia ihmisiä kylläkin.
Minunkaan tavoin ajattelevia ei ole kovin montaa, vaikea löytää hengenheimolaisia mistään. Aina tulee joku voimakas erottava tekijä. Yritä siinä sitten kuulua mihinkään luokkaan edes kuvitteellisesti.
Noin ajattelevia ihmisiä nimenomaan on erittäin paljon.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/p…
Kysymys: Mikä oikein on prekariaatti?
Vastaus: Sana prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka elävät köyhissä ja epävakaissa oloissa pätkätyöläisinä tai työttöminä ilman mahdollisuuksia työmarkkinoilla hyvästäkin koulutuksesta huolimatta