Miksi luokkaeroista pauhataan?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.

Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.

Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.

Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.

On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.

En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.

Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?

Ap

Eihän ne luokat tarkoita sitä, että elettäisiin ihan totaalisesti erillään tai täysin eri maailmassa tyyliin aateliset ja köyhä rahvas. Mutta se ei tarkoita, ettei niitä luokkia olisi. Mutta ilmeisesti juuri keskiluokkaan kuuluvien on vaikeinta hahmottaa asiaa, yläluokka kyllä tietää olevansa yläluokkaa ja alaluokka ei voi välttyä tietämästä omaa asemaansa yhteiskunnassa, koska se lyö päin kasvoja tämän tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.

Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.

Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.

Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.

On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.

En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.

Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?

Ap

Eihän ne luokat tarkoita sitä, että elettäisiin ihan totaalisesti erillään tai täysin eri maailmassa tyyliin aateliset ja köyhä rahvas. Mutta se ei tarkoita, ettei niitä luokkia olisi. Mutta ilmeisesti juuri keskiluokkaan kuuluvien on vaikeinta hahmottaa asiaa, yläluokka kyllä tietää olevansa yläluokkaa ja alaluokka ei voi välttyä tietämästä omaa asemaansa yhteiskunnassa, koska se lyö päin kasvoja tämän tästä.

Et ymmärtänyt pointtiani.

Mikä idea on luokitella vaikka duunarit alaluokaksi, kuten HS:n jutusta voi rivien välistä lukea?

Voitaisiinko ottaa tuo sana luokka koko keskustelusta pois? Puhua tulieroista tai palkkaeroista, eri ammateista? Jotenkin ahdistava ajatus koko yhteiskuntaluokka, miksi meidän pitää 2020 luokitella ihmisiä?

Tunnen esim DI-porukkaa jolla on todella kamala ajatusmaailma kouluttamattomasta väestä, koen että tällaiset lehtijutut vahvistavat ajatusta, että jaottelu (joka johtaa tuomitsemiseen) on ok.

Myös alut ylä- ja ala- ovat eriarvoistavia ja alleviivaava.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämä nykypäivänä näkyvä syvä kuilu perussuomaliatsen kannattajien ja suvaitsevaisten ihmisten välillä kumpuaa siitä että ei tajuta miten erilaisissa maailmoissa toiset voivat elää. Toisia pidetään tyhminä, tai pahoina kun heille vain se maailma on ihan oikeasti erilainen.

Entinen taju luokkajaosta antoi selkeyttä maailmaan ja siihen että ihmisten oikeastaan kuuluukin ajatella vähän eri tavalla sen mukaan mistä on tullut. Ei sitä pidetty niin pahana vaan asiat vain olivat niin. Duunari haukkui herroja ja herrat duunareita ja niin sen kuuluikin mennä.

Itse ainakin elän mieluummin nykyajassa, jossa ei ummisteta silmiä siltä, että on olemassa eriarvoisuutta, josta voidaan käyttää myös ilmaisua luokkia. Duunari voi edelleen jaukkua herroja ja toisin päin. Mutta niin ei saisi olla, että ihmisen synnyinpaikka määräsi vääjäämättä sen voiko vaikkapa päästä jatkamaan opintojaann korkeakoulussa tai onko hänen kotinsa lämpötila +/ - 17 astetta vai enemmän tai kenies vähemmän. Pääseekö hän halutessaan sairaanhoidon piiriin vai ei jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.

Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.

Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.

Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.

On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.

En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.

Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?

Ap

Eihän ne luokat tarkoita sitä, että elettäisiin ihan totaalisesti erillään tai täysin eri maailmassa tyyliin aateliset ja köyhä rahvas. Mutta se ei tarkoita, ettei niitä luokkia olisi. Mutta ilmeisesti juuri keskiluokkaan kuuluvien on vaikeinta hahmottaa asiaa, yläluokka kyllä tietää olevansa yläluokkaa ja alaluokka ei voi välttyä tietämästä omaa asemaansa yhteiskunnassa, koska se lyö päin kasvoja tämän tästä.

Et ymmärtänyt pointtiani.

Mikä idea on luokitella vaikka duunarit alaluokaksi, kuten HS:n jutusta voi rivien välistä lukea?

Voitaisiinko ottaa tuo sana luokka koko keskustelusta pois? Puhua tulieroista tai palkkaeroista, eri ammateista? Jotenkin ahdistava ajatus koko yhteiskuntaluokka, miksi meidän pitää 2020 luokitella ihmisiä?

Tunnen esim DI-porukkaa jolla on todella kamala ajatusmaailma kouluttamattomasta väestä, koen että tällaiset lehtijutut vahvistavat ajatusta, että jaottelu (joka johtaa tuomitsemiseen) on ok.

Myös alut ylä- ja ala- ovat eriarvoistavia ja alleviivaava.

Ap

Luokasta puhumien on samalla tavoin tylsää kuin joidenkin jankkaus tasoteorioista. Kumpainenkin helposti yksinkertaistaa ja kärjistää turhauttavan paljon. Mutta mikä on vaihoehto?  On turhan helppoa myös pitää asioita vain yksittäistapauksina.

(Pitkäaikais työtän A ei pääse hammasarkastukseen kun ryyppäsi rahansa, miski siis kenenkään muunkaan pikäaikaistyöttömän tarvitsisi päästä hammastarkastukseen)  

 Luoksita puhumista vaikeuttaakin se, että aimmat luokkaa kuvaavat ilmaukset ovat, ainakin osaksi vanhentuneita ja sama hminen voi kuulua yhtä aikaa useampaan luokkaan. Esimerkiki työtön filosofian tohtori on koulutuksensa perusteella yläluokkaa mutta taloudellisessa mielessä hän saaaa olla jotain ihan muuta, Vastaavasti miljoonia tahkonnut huippu-urheilija voi olla taloudellisessa mielessä kärkiluokkaa mutta koulutuksena perusteella häne voidaan asettaa alaluokkaan. 

Eriarvoisuus ei poistu sillä, että sille ummisetaan silmät ja uskotellaan, että me kaikki kuulumme samaan luokkaan ja jokainen voi olla monimiljonääri filosofian tohtori (sukupuolen tuttkimuksesta) vain niin halutessaan ja samalla oma miissin tai adoniksen ruumiillistuman ja olla ikuinen rypytön 21 vuotias,      

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.

Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.

Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.

Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.

On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.

En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.

Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?

Ap

Eihän ne luokat tarkoita sitä, että elettäisiin ihan totaalisesti erillään tai täysin eri maailmassa tyyliin aateliset ja köyhä rahvas. Mutta se ei tarkoita, ettei niitä luokkia olisi. Mutta ilmeisesti juuri keskiluokkaan kuuluvien on vaikeinta hahmottaa asiaa, yläluokka kyllä tietää olevansa yläluokkaa ja alaluokka ei voi välttyä tietämästä omaa asemaansa yhteiskunnassa, koska se lyö päin kasvoja tämän tästä.

Et ymmärtänyt pointtiani.

Mikä idea on luokitella vaikka duunarit alaluokaksi, kuten HS:n jutusta voi rivien välistä lukea?

Voitaisiinko ottaa tuo sana luokka koko keskustelusta pois? Puhua tulieroista tai palkkaeroista, eri ammateista? Jotenkin ahdistava ajatus koko yhteiskuntaluokka, miksi meidän pitää 2020 luokitella ihmisiä?

Tunnen esim DI-porukkaa jolla on todella kamala ajatusmaailma kouluttamattomasta väestä, koen että tällaiset lehtijutut vahvistavat ajatusta, että jaottelu (joka johtaa tuomitsemiseen) on ok.

Myös alut ylä- ja ala- ovat eriarvoistavia ja alleviivaava.

Ap

Luokasta puhumien on samalla tavoin tylsää kuin joidenkin jankkaus tasoteorioista. Kumpainenkin helposti yksinkertaistaa ja kärjistää turhauttavan paljon. Mutta mikä on vaihoehto?  On turhan helppoa myös pitää asioita vain yksittäistapauksina.

(Pitkäaikais työtän A ei pääse hammasarkastukseen kun ryyppäsi rahansa, miski siis kenenkään muunkaan pikäaikaistyöttömän tarvitsisi päästä hammastarkastukseen)  

 Luoksita puhumista vaikeuttaakin se, että aimmat luokkaa kuvaavat ilmaukset ovat, ainakin osaksi vanhentuneita ja sama hminen voi kuulua yhtä aikaa useampaan luokkaan. Esimerkiki työtön filosofian tohtori on koulutuksensa perusteella yläluokkaa mutta taloudellisessa mielessä hän saaaa olla jotain ihan muuta, Vastaavasti miljoonia tahkonnut huippu-urheilija voi olla taloudellisessa mielessä kärkiluokkaa mutta koulutuksena perusteella häne voidaan asettaa alaluokkaan. 

Eriarvoisuus ei poistu sillä, että sille ummisetaan silmät ja uskotellaan, että me kaikki kuulumme samaan luokkaan ja jokainen voi olla monimiljonääri filosofian tohtori (sukupuolen tuttkimuksesta) vain niin halutessaan ja samalla oma miissin tai adoniksen ruumiillistuman ja olla ikuinen rypytön 21 vuotias,      

Sulla on puurot ja vellit sekaisin. Eriarvoisiuus ja yhteiskuntaluokka ovat eri asioita. Luokat eivät ole paremmuusjärjestys, ne ovat toisistaan erilaisia. Vähän niinkuin on selkärankaisia, selkärangattomia, hyönteisiä tai kaloja, kaikki ne on ihan yhtä arvokkaita elukoita.

En ymmärrä aloitusta. En ymmärrä jauhantaa eroista. Ihmiset eivät tajua tai kestä eroja. Jotkut niukkuudessa elävät ovat onnellisia ja jotkut vauraat tosi onnettomia. Sen pitäisi kertoa paljon mutta useimmat teistäkään eivät silti tajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.

Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.

Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.

Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.

On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.

En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.

Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?

Ap

Eihän ne luokat tarkoita sitä, että elettäisiin ihan totaalisesti erillään tai täysin eri maailmassa tyyliin aateliset ja köyhä rahvas. Mutta se ei tarkoita, ettei niitä luokkia olisi. Mutta ilmeisesti juuri keskiluokkaan kuuluvien on vaikeinta hahmottaa asiaa, yläluokka kyllä tietää olevansa yläluokkaa ja alaluokka ei voi välttyä tietämästä omaa asemaansa yhteiskunnassa, koska se lyö päin kasvoja tämän tästä.

Et ymmärtänyt pointtiani.

Mikä idea on luokitella vaikka duunarit alaluokaksi, kuten HS:n jutusta voi rivien välistä lukea?

Voitaisiinko ottaa tuo sana luokka koko keskustelusta pois? Puhua tulieroista tai palkkaeroista, eri ammateista? Jotenkin ahdistava ajatus koko yhteiskuntaluokka, miksi meidän pitää 2020 luokitella ihmisiä?

Tunnen esim DI-porukkaa jolla on todella kamala ajatusmaailma kouluttamattomasta väestä, koen että tällaiset lehtijutut vahvistavat ajatusta, että jaottelu (joka johtaa tuomitsemiseen) on ok.

Myös alut ylä- ja ala- ovat eriarvoistavia ja alleviivaava.

Ap

En minäkään haluaisi mielellään luokitella ja lokeroida ihmisiä, mutta ympäröivä todellisuus on se mikä se on. Eikä ilmassa näy merkkejä siitä, että se muuttuisi ainakaan parempaan (=yhdenvertaisempaan) suuntaan, pikemminkin päin vastoin.

- Se, jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen itse sitten sitä kuuluisaa keskiluokkaa, kun minusta nämä artikkelit ovat lokeroivia ja luovat turhia mielikuvia.

Isäni on koulutukseltaan ekonomi, äitini lastenhoitaja. Meillä on muutenkin aina ymmärretty vähäosaisiakin yksilöinä. Äitini isä oli rakennusmies, joka rakasti lukemista ja piirtämistä, rakensi heillekin hienon kodin ja auttoi naapureita. Perusti yrityksen vasta lähellä eläkepäiviään.

Tuntuu kuitenkin, että näillä jutuilla halutaan laittaa kaikki duunarit samaan boxiin. Ikään kuin eivät pitäisi lankoja käsissään lainkaan.

Sekä isän että äidin suvuissa on kirjava määrä eri koulutus- ja varallisuustason ihmisiä. On sisaruksia joista toinen on talousjohtaja ja toinen laitoshoitaja. En keksi yhtäkään esimerkkiä, jossa koko ympäristö olisi jotenkin sivistymätön ja vinksallaan.

On ihan normaalia, että tietyn tulotason ihmiset ostavat halvemmalta alueelta, mutta nykyään tehdään myös arvovalintoja.

En tiedä miksi tämä näin ahdistaa, tuntuu väärältä tavalta tuoda ongelma esille.

Esitellään Espoo insinööriparatiisina, Munkkiniemen lääkärisisarukset elämäänsä tyytyväisinä heeroksina ja Vantaa duunarien paratiisina. Kuinka tämäkin vaikuttaa ostointoon Vantaalta?

Ap

Eihän ne luokat tarkoita sitä, että elettäisiin ihan totaalisesti erillään tai täysin eri maailmassa tyyliin aateliset ja köyhä rahvas. Mutta se ei tarkoita, ettei niitä luokkia olisi. Mutta ilmeisesti juuri keskiluokkaan kuuluvien on vaikeinta hahmottaa asiaa, yläluokka kyllä tietää olevansa yläluokkaa ja alaluokka ei voi välttyä tietämästä omaa asemaansa yhteiskunnassa, koska se lyö päin kasvoja tämän tästä.

Et ymmärtänyt pointtiani.

Mikä idea on luokitella vaikka duunarit alaluokaksi, kuten HS:n jutusta voi rivien välistä lukea?

Voitaisiinko ottaa tuo sana luokka koko keskustelusta pois? Puhua tulieroista tai palkkaeroista, eri ammateista? Jotenkin ahdistava ajatus koko yhteiskuntaluokka, miksi meidän pitää 2020 luokitella ihmisiä?

Tunnen esim DI-porukkaa jolla on todella kamala ajatusmaailma kouluttamattomasta väestä, koen että tällaiset lehtijutut vahvistavat ajatusta, että jaottelu (joka johtaa tuomitsemiseen) on ok.

Myös alut ylä- ja ala- ovat eriarvoistavia ja alleviivaava.

Ap

Luokasta puhumien on samalla tavoin tylsää kuin joidenkin jankkaus tasoteorioista. Kumpainenkin helposti yksinkertaistaa ja kärjistää turhauttavan paljon. Mutta mikä on vaihoehto?  On turhan helppoa myös pitää asioita vain yksittäistapauksina.

(Pitkäaikais työtän A ei pääse hammasarkastukseen kun ryyppäsi rahansa, miski siis kenenkään muunkaan pikäaikaistyöttömän tarvitsisi päästä hammastarkastukseen)  

 Luoksita puhumista vaikeuttaakin se, että aimmat luokkaa kuvaavat ilmaukset ovat, ainakin osaksi vanhentuneita ja sama hminen voi kuulua yhtä aikaa useampaan luokkaan. Esimerkiki työtön filosofian tohtori on koulutuksensa perusteella yläluokkaa mutta taloudellisessa mielessä hän saaaa olla jotain ihan muuta, Vastaavasti miljoonia tahkonnut huippu-urheilija voi olla taloudellisessa mielessä kärkiluokkaa mutta koulutuksena perusteella häne voidaan asettaa alaluokkaan. 

Eriarvoisuus ei poistu sillä, että sille ummisetaan silmät ja uskotellaan, että me kaikki kuulumme samaan luokkaan ja jokainen voi olla monimiljonääri filosofian tohtori (sukupuolen tuttkimuksesta) vain niin halutessaan ja samalla oma miissin tai adoniksen ruumiillistuman ja olla ikuinen rypytön 21 vuotias,      

Sulla on puurot ja vellit sekaisin. Eriarvoisiuus ja yhteiskuntaluokka ovat eri asioita. Luokat eivät ole paremmuusjärjestys, ne ovat toisistaan erilaisia. Vähän niinkuin on selkärankaisia, selkärangattomia, hyönteisiä tai kaloja, kaikki ne on ihan yhtä arvokkaita elukoita.

Milenkiintoinen pointti. Minusta taas, kuten kirjoitin yksi tapa hahmottaa eriarvoisuutta on juurikin jakaa sitä eri luokkiin. Mutta kuten kirjoitin haaste on siinä, että miten luokat kootaan e. ketä kasotaan n.n luokkaan kuuluvaksi. - Mikään paremmuus järjestys luokat eivät toki ole.     

Persut kuuluvat prekariaattiin

Apteekkarit ja yliopistojen professorit ovat yläluokkaisimpia, he juovat shampanjaa kera kaviaarin

Vierailija kirjoitti:

Apteekkarit ja yliopistojen professorit ovat yläluokkaisimpia, he juovat shampanjaa kera kaviaarin

Meillä on naapurina yliopisto professori (hyvinvointitieteet), hänellä hieno audi-merkkinen auto, talossa mm Jacuzzi

Kehittyneissä ja teollistuneissa maissa oli suuri hyvinvoiva keskiluokka, joka on nyt häviämässä. Se on perimmäinen syy siihen, että luokat ovat taas alkaneet kiinnostaa. Tulee kahtiajako ja tottakai keskiluokkaisia ihmisiä mietityttää, päätyykö oma jälkikasvu ylempään vai alempaan luokkaan.

Nuo ravintolakeskustelut osoittavat hyvin kuvaavasti luokkaeroja. Suuri osa porukasta ei käytä juuri lainkaan esimerkiksi ruokaravintoloita. Ei ole valuuttaa eikä sosiaalista pääomaa solahtaa luontevasti vaikkapa Eliten tai Kosmoksen pöytään. Kuitenkin nuo ravintolat voivat hyvin ja heillä on vakiintuneet asiakaskunnat kuten muillakin laadukkailla ruokaravintoloilla. Voidaan ehkä varovaisesti todeta, että se ravintoloissa käymätön ja se, jolle se on ihan normaalia, kuuluvat eri yhteiskuntaluokkiin.

Vierailija kirjoitti:

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/p…

Kysymys: Mikä oikein on prekariaatti?

Vastaus: Sana prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka elävät köyhissä ja epävakaissa oloissa pätkätyöläisinä tai työttöminä ilman mahdollisuuksia työmarkkinoilla hyvästäkin koulutuksesta huolimatta

Eli sama kuin päiväläinen. Entisaikaan mentiin tehtaanportille tai satamiin ja odotettiin lakki kourassa, josko tänä päivänä onnistaisi. Jos sairasteli, oli liitossa tai osoittautui muuten pettymykseksi, sai palata kotiin lakkeineen nimenhuudon jälkeen.

Kumma, että vanhoille ilmiöille pitää keksiä uudestaan nimityksiä. Johtuisiko siitä, että on sitä "maagista koulutusta". Ajatellaan, että koulutus muuttaa perspektiiviä. Ei se muuta.

Fakta on se, että teet yhtä lailla työtä ja myyt työtäsi toiselle kuin raksalla, tehtaalla tai satamissa. Et kuulu yhtään sen enempää omistavaan luokkaan, vaikka sinulla olisi viisi maisterin tutkintoa eri aloilta. Ja mitä enemmän on tarjontaa maistereista sitä kehnommaksi tilanne menee, ja työn ostaja voi kuoria kermat pinnalta. Puhdasta markkinataloutta, sitä samaa kuin joskus 1930-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/p…

Kysymys: Mikä oikein on prekariaatti?

Vastaus: Sana prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka elävät köyhissä ja epävakaissa oloissa pätkätyöläisinä tai työttöminä ilman mahdollisuuksia työmarkkinoilla hyvästäkin koulutuksesta huolimatta

Eli sama kuin päiväläinen. Entisaikaan mentiin tehtaanportille tai satamiin ja odotettiin lakki kourassa, josko tänä päivänä onnistaisi. Jos sairasteli, oli liitossa tai osoittautui muuten pettymykseksi, sai palata kotiin lakkeineen nimenhuudon jälkeen.

Kumma, että vanhoille ilmiöille pitää keksiä uudestaan nimityksiä. Johtuisiko siitä, että on sitä "maagista koulutusta". Ajatellaan, että koulutus muuttaa perspektiiviä. Ei se muuta.

Fakta on se, että teet yhtä lailla työtä ja myyt työtäsi toiselle kuin raksalla, tehtaalla tai satamissa. Et kuulu yhtään sen enempää omistavaan luokkaan, vaikka sinulla olisi viisi maisterin tutkintoa eri aloilta. Ja mitä enemmän on tarjontaa maistereista sitä kehnommaksi tilanne menee, ja työn ostaja voi kuoria kermat pinnalta. Puhdasta markkinataloutta, sitä samaa kuin joskus 1930-luvulla.

Ei se ole pelkkää päiväläisyyttä. On myös silpurityöläisiä. Näitä on etenkin akateemisissa. Niitä leivän palasia keräillään pienistä puroista. Tehdään käännöstä, pidetään luentoa, käydään puhumassa, välillä ollaan tiskarina jne. Yksikään töistä ei ole kokopäiväistä eikä jatkuvaa. Samaa oli sotien jälkeen. Rintamamiehet palasivat maailmaan, jossa leipä koostui tuollaisista pienistä puroista, tosin fyysisissä töissä. Omakin isoisä oli välillä autonkuljettajana, välillä myi pimeää viinaa ja välillä oli rakennuksilla.