Lue keskustelun säännöt.
Kohta 3kk työttömyyttä takana ja alkaa pää levitä :/
27.11.2013 |
Vika viikko varsinkin ollut omituinen, olen ihan konkreettisesti miettinyt, että alanko sekoamaan vai mikä on. Uni ollut useimpina öinä huonoa sitten kun lopulta nukahdan, näen aivan sekopäisiä painajaisia tyyliin kasvot täynnä 1cm syvyisiä reikiä ja minusta pidetään kiinni jotta joku tuntematon hlö saa revittyä korvalehteni irti koukusta joka siis korvassa kiinni yms.
Mieliala on tod matala ja itkuinen, kyseenalaistan koko olemassaolo-oikeuteni jne.
Mies lähtee aamuisin töihin ja lapset kouluun, minä olen ihan mökkiytynyt ja sekin häiritsee että se vaivaa minua vaikka tosiassa en edes jaksaisi hirveästi jos yhtään ulkoilla tai olla sosiaalinen. Vaatii aikamoisia ponnistelua lähteä mihinkään "ihmisten ilmoille" ja meikata ja miettiä mitä pukis päällensä, aikalailla evvk sekin vaikkei sitten loppupeleissä olekaan koska meikkaan jos tarvis ym.
Mutta en minä paljoa liiku, la miehen kanssa iso kauppareissu ja muuten sitten la tai su ehkä jotain ulkoilua lasten kanssa tai koko perheenä jonnekin.
Arkipäivät valuu kotona kökkiessä ja kotitöitä tehden ja telkkaria katsellen, ei huvita muu, en jaksa.
Ja nyt mies lähdössä vuosittaiselle työpaikan pikkujoulu/virkistysreissulle ulkomaille, en kerro minne mutta ei ole Pohjoismaista mikään vaan kauempana, nauttii siellä olosta 2,5vrk.
Kiva hälle, mutta minä...
Huokaus.
Kommentit (27)
Kohtalotoveri täälläkin! 3kk, ja on niiiin tylsää! Olen panostanut liikuntaan, hoidan kaikki kotityöt ja lasten harrastusjutut ym. Silti aikaa katsoa telkkaria ja lukea. Voishan tästä tietty nauttiakin , mutta kun ei pysty!
p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 10:38"]
Mitä jouluvalmisteluja olet tehnyt? tuntuu että iihinkin tartteis vaan kuluttaa, sis rahaa, eikä se oikein nyt iske, sattuneesta syystä.
ap
[/quote]
En ole asiaa ehdottanut, mutta mites olisi esimerkiksi kynttiöiden koristelu? Itse olen äitiysvapaalla ja -päivärahalla, ja tässä juuri pohdin ristiäiskoristeluja seurakunnan tiloihin. En ole tosiaankaan mikään käsityöihme, mutta suhteellisen hyvä piirtäjä, ja nyt ajattelin koristella itse kynttilät. Peruskruunukynttilät ovat kuitenkin halpoja, jotain pieniä Rainbow-kynttilöitä saa 8 kpl 3,90 eurolla. Ajattelin nuo tuunata servettipaperilla, siihen näyttäisi olevan parikin tekniikkaa, lämmöllä tai lakalla tehtäväksi. Minä koittanen lakkaa, kunhan saan sitä haettua. Samoin pari kynttilävahakynää ajattelin ostaa, kirjoitan niillä lapsen nimen joihinkin kynttilöihin. Jos tuo sujuu, saatan tekaista lahjakynttilöitä koko suvulle.
Olen käsittänyt, että työnhakukin on melkoista työtä nykyisin, etkö saa siis siihen aikaasi kulumaan edes osan päivästä?
mene opiskelemaan?
päivärahallakin voi käydä koulua nykyään, saavat työttömiä pois tilastoista ja työtön uuden ammatin. win-win.
Joo, kyllä tuo on selvää masennusta, voi olla että menee itsestään ohi kun kevät koittaa, tai sitten pitää hakea vaan lääkkeet. Minä olen tottunut pitkiin työttömyysaikoihin, eikä se työttömyys sinänsä masenna, vaikka masennusta on ollut lähes tulkoon varmasti yli 20 vuotta, eli teini-iästä asti. Mulla riittää töitä tässä kotona ja harrastuksiakin löytyy jos haluaa, varsinkin kun on mies töissä niin ei taloudellinen tilanne ole niin huono. Mua stressaa eniten rahattomuus, haluaisin tuoda enemmän rahaa yhteiseen pottiin, sitten mua rasittaa se että ei ole oikein enää ystäviä ja kolmas ehkä suurin stressin aihe on tekemättömät työt, kun on fyysisesti uupunut ja ei jaksa tehdä enää kuten ennen, tunnen itseni huonoksi ihmiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs mä tein, kun olin "in between jobs".
Opiskelin kiinaa. Olin käynyt aiemmin alkeiskurssin. Otin tavoitteeksi opetella joka päivä vähintään 2 uutta sanaa + kirjoitusmerkit.
Liikuin joka päivä. Lähimpään uimahalliin pääsi 50 kerran kortilla ohjattuun jumppaan/kuntosalille + uimaan 3,50 eurolla kerta. Kun en jaksanut mennä sinne, kävin kävelemässä/hiihtämässä vähintään tunnin joka päivä.
Kolusin läpi kaikki lähiseudun museot ja luontopolut ja muuten mielenkiintoiset luonto/kulttuurikohteet. Pidin näistä omaa kirjaa, johon kirjoitin paikasta, ajatuksia, laitoin kuvia. Kerran/kaksi viikossa kävin jossain näistä.
Kokkailin antaumuksella, opettelin mm. tekemään karjalanpiirakoita.
Siivosin kaikki varastotkin ja laitoin pihaa.
Tein valokuvakirjoja.
Pidin enemmän yhteyttä omiin ja appivanhempiin.
Kävin kirjastossa lukemassa lehtiä.
Näitä ainakin.
Tuttua. Mulla vielä pieni lapsi ja työttömän kotiäidin elämä vasta kamalaa onkin. Ei saa edes harrastaa paitsi kun mies tulee töistä kotiin, eli myöhään illalla, jolloin ei jaksa enää lähteä mihinkään. Menisin töihin riemusta kiljuen.
Olen hakenut lapselle nyt virikepaikkaa, ja tirvaisen jokaista, jonka mielestä työttömällä ei ole oikeutta päivähoitoon. Mitenköhän löydän ikinä töitä, kun ei ole lapsivapaata aikaa käydä mitään höpöhöpötyönhakukurssia edes. Vituttaa myös kun ei pääse kirjastoon rauhassa lukemaan lehtiä tai mitään muuta työttömän huvituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 15:58"]
Tuttua. Mulla vielä pieni lapsi ja työttömän kotiäidin elämä vasta kamalaa onkin. Ei saa edes harrastaa paitsi kun mies tulee töistä kotiin, eli myöhään illalla, jolloin ei jaksa enää lähteä mihinkään. Menisin töihin riemusta kiljuen.
Olen hakenut lapselle nyt virikepaikkaa, ja tirvaisen jokaista, jonka mielestä työttömällä ei ole oikeutta päivähoitoon. Mitenköhän löydän ikinä töitä, kun ei ole lapsivapaata aikaa käydä mitään höpöhöpötyönhakukurssia edes. Vituttaa myös kun ei pääse kirjastoon rauhassa lukemaan lehtiä tai mitään muuta työttömän huvituksia.
[/quote]
Miksi ihmeessä et vie lastasi kerhoon? Vaikkapa ilmaisiin seurakunnan kerhoihin? saisit helposti omaa aikaa pari tuntia silloin tällöin..
Ratkaisuja on aina, jos haluaa, valittaa ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 15:58"]
Tuttua. Mulla vielä pieni lapsi ja työttömän kotiäidin elämä vasta kamalaa onkin. Ei saa edes harrastaa paitsi kun mies tulee töistä kotiin, eli myöhään illalla, jolloin ei jaksa enää lähteä mihinkään. Menisin töihin riemusta kiljuen.
Olen hakenut lapselle nyt virikepaikkaa, ja tirvaisen jokaista, jonka mielestä työttömällä ei ole oikeutta päivähoitoon. Mitenköhän löydän ikinä töitä, kun ei ole lapsivapaata aikaa käydä mitään höpöhöpötyönhakukurssia edes. Vituttaa myös kun ei pääse kirjastoon rauhassa lukemaan lehtiä tai mitään muuta työttömän huvituksia.
[/quote]
Kyllä sen lapsen voi ottaa mukaan kirjastoon.
Tiedän kyllä, että lapsen voi ottaa mukaan kirjastoon ja niinhän teenkin. Ja otan kaikkialle muuallekin, kyse ei ole siitä. Lapsi on alle 3-vuotias, joten häntä ei täällä saa mihinkään kerhoon.
Hoitoon en ole vielä laittanut, sillä työpaikka puuttuu. Olen vaan niin loputtoman kyllästynyt tähän, eri asia on olla hoitovapaalla, kun tietää koska työt alkavat. Työttömänä mitään päivämäärää ei ole tiedossa, ja se tuo jatkuvan huolen, vaikka arvostan aikaa lapsen kanssa. T. 23
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asut Helsingissä, älä laita lastasi päiväkotiin. Se on oikeasti muilta pois eikä missään nimessä reilua muille lapsille, että lapsesi vie henkilökunnan aikaa ja resursseja, vaikka kotona odottaa äiti.
Meillä mies tekee pitkiä työpäiviä ja itsekin 9h/päivässä. Emme saaneet 1,5vuotiasta lastamme lähipäiväkotiin, vaan viemme häntä kauemmaksi päiväkotiin (matkoihin yht melkein 3h/pv jos ruuhkaa). Ei ole reilua, että sinunkaltaisesi vievät pienet, alle kolmevuotiaat, tarhaan, jotta pääsevät kirjastoon tai työnhakuun. Sitä varten on kerhot ja muut aamupäiväpaikat. Toivon todella, että subjektiivinen oikeus päivähoitoon poistuu enkä todellakaan ihmettele, miksi pk-työntekijätkin kyseenalaistavat virikehoidon. Joidenkin on pakko viedä lapsi hoitoon töiden takia, onko reilua että lapsi saa silloin paikan todella kaukaa ja vain vähän aikaa aikuisilta hoidossa, koska siellä on lapsia joiden vanhempi on kotona? EI, se ei ole oikein.
mä olen ollut työttömänä 6 kuukautta enkä enää töihin haluis mennäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö voisi edistää työllistymistäsi mitenkään?
Enemmän toi kuulostaa masennukselta kun työttömyydeltä... Pakota itsesi liikkeelle tai lääkäriin.
Itse olin työttömänä 3 vuotta ja nautein. Nyt valitettavasti töissä.
Kuule ap jos työttömyys ahdistaa niin oletko selvittänyt mitä mahdollisuuksia työkkärin kautta löytyy. Voisitko mennä mihinkään työharjoitteluun ym ? Entä vapaaehtoistyö ? Naapurin mummon tai lapsiperheen auttaminen ihan vaan omaa mielialaa piristämään ?
Itse nautein työttömänä siitä että saatoin käydä auttamassa vanhempia sukulaisia heidän askareissaan ja oli aikaa jutella näiden kanssa kaikessa rauhassa. Otin mielelläni myös naapurin lapsia meille hoitoon silloin kun tämän perheen äidillä oli menoa tai sai vaikka päivän työkeikan itselleen.
Eli jos raha ei ole se pahin ongelma niin hyödyllistä "työtä" löytyy kyllä muualtakin kuin perinteisestä työstä.
Tiedän tunteen... Sulla vasta 3kk takana, mulla 14kk ja takana kymmeniä työhakemuksia, joista vain yksi on johtanut haastatteluun. Tässä on kaapit jo moneen kertaan siivottu ja pakotettu itsensä liikkeelle (onnistuu ehkä kerran kahdessa viikossa). Tunnistan tuonkin, ettei viitsi laittautua. Eikä niitä meikkejä/hiustuotteitakaan ihan turhaan viitsi tuhlata, kun maksavat niin tuhottomasti. Mulla töissä käyvä mies, ei lapsia. Vieras kaupunki, ei tuttavia eikä ystäviä lähimaillakaan. Yksinäisyys ja mihinkään kuulumattomuuden tunne on jäytävä. Meikäläisten määrä kasvaa koko ajan, mihin tämä vielä johtaa. Tsemppiä...
Minusta tämä on kivaa. Olen tehnyt kaikkea mitä en muuten ole ehtinyt - ja varsinkin jouluvalmistelut on mahtavia! En aio töihin enää mennäkään.
liittyisitko SPR: ystäväpalveluun tai MLL:n lastenhoitorinkiin. Pian huomaat olevasi korvaamaton... Siellä sinua tarvitaan ja voisit osallistua juuri sulle sopivan määrän. Myös HOPE:ssa kaivataan vapaaehtoisia tekemään avustus paketteja yms.
No et ole ainoa. Kuvittelepa ensin vuoden työttömyys jonka jälkeen kotiäitiys, persoonallisuus on jo pysyvästi muuttunut (lue vaurioitunut). :P