Ovatko kauppatieteilijät/taloustieteilijät jotenkin vajaita?

Eivät ne siihen usko, mutta hyötyvät siitä jos muut uskovat. Niinkuin kehityspsykologit tietävät sanoa, kun lapsi valehtelee, on se merkki älykkyydestä!

Tuskin ovat tyhmempiä kuin av-mammat keskimäärin. Monet erittäin älykkäät taloustieteilijät uskovat, että markkinatalous on tehokkain tapa jakaa maapallon rajalliset resurssit ihmiskunnan kesken.

Eihän "taloustiede" ole mitään eksaktia tiedettä vaan "teoriat" ovat vain politiikkaa.

Marx oli taloustieteilijä, eikä ollut tuota mieltä.

Aggressiivinen kirjoitetaan muuten kahdella g:llä. Antaa älykkäämmän vaikutelman sinusta ja uskottavuutta tekstille, kun osaa kirjoittaa edes alkeellisimmat sivistyssanat oikein.

Aggressiivinen kirjoitetaan kahdella g:llä. Mutta kyllä heidänkin joukossaan heikkolahjaisiakin löytyy ja ehkä heistä muuta kansaa isompi osa uskoo menestysideologiaan.

Ps. Tiesithän, että kommunismi pohjautuu materialismiin.

Monesti myös sekoitetaan taloustieteilijät investointipankkiirihaaveilijoihin. Rahoitusmarkkinoilla pyörivät summat ovat moninkertaiset GDP:iin verrattuna, joten sieltä on vielä mahdollista ansaita huimia summia.

Itse olen jo monta vuotta ollut degrowthin kannalla ja uskon siihen edelleen, vaikka perinteinen toimivan degrowthin esimerkkimaa Japani on juuri päättänyt sysätä lisää rahaa markkinoille kasvun synnyttämiseksi.

Sori, on paha moka jos ei osaa kirjoittaa suomen kieltä. a p

Tarkoitatko, että jos tiede ei ole eksaktia niin se on pelkkää politiikkaa?

Huomaa taas että alkuperäinen kirjoittaja ei tiedä aiheesta yhtään mitään. Mistä olet saanut päähäsi että taloustieteilijät uskovat ikuiseen kasvuun? Onko sinulla joku oikeakin perustelu tälle mutu-tuntuman lisäksi?

Taloustieteilijät uskovat että rajalliset resurssit on mahdollista valjastaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Sen sijaan, tuotannon tehokkuuden kasvu perustuu teoriassa siihen, että koko ajan tapahtuu innovaatioiden ja tapojen uudelleenjärjestelyjä, jotka lisäävät toiminnan tehokkuutta. Eri asia on kokonaan olettaako joku, että tämä kasvu olisi ikuista.

Taloustieteen teoriat nojaavat myös täydellisten markkinoiden oletukseen, jonka pohjalta teorioita todistellaan. Kuitenkin, jokaikinen taloustieteilijä ja kauppatieteilijä tietää että markkinaepätäydellisyyksiä on aina, eikä niistä ole aina edes toivottavaa päästä eroon.

Ja missä taloustieteilijät ovat tuon sanoneet että luonnonvarojen käyttö ei ole keneltäkään pois? Suosittelen sinua tutustumaan negatiivisten ulkoisvaikutuksien rooliin taloustieteessä sekä ns. yhteismaan ongelmaan.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 20:58"]

Huomaa taas että alkuperäinen kirjoittaja ei tiedä aiheesta yhtään mitään. Mistä olet saanut päähäsi että taloustieteilijät uskovat ikuiseen kasvuun? Onko sinulla joku oikeakin perustelu tälle mutu-tuntuman lisäksi?

Taloustieteilijät uskovat että rajalliset resurssit on mahdollista valjastaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Sen sijaan, tuotannon tehokkuuden kasvu perustuu teoriassa siihen, että koko ajan tapahtuu innovaatioiden ja tapojen uudelleenjärjestelyjä, jotka lisäävät toiminnan tehokkuutta. Eri asia on kokonaan olettaako joku, että tämä kasvu olisi ikuista.

Taloustieteen teoriat nojaavat myös täydellisten markkinoiden oletukseen, jonka pohjalta teorioita todistellaan. Kuitenkin, jokaikinen taloustieteilijä ja kauppatieteilijä tietää että markkinaepätäydellisyyksiä on aina, eikä niistä ole aina edes toivottavaa päästä eroon.

Ja missä taloustieteilijät ovat tuon sanoneet että luonnonvarojen käyttö ei ole keneltäkään pois? Suosittelen sinua tutustumaan negatiivisten ulkoisvaikutuksien rooliin taloustieteessä sekä ns. yhteismaan ongelmaan.

[/quote]

siis mitä tarkoittaa luonnonvarat tehokkaaseen käyttöön?

kun nyt esim. kullan louhiminen tappaa paljon ihmisiä kaivoksissa ja yhtä grammaa varten hakattava tuhansia kiloja maata.

Koko ajan tiilanne pahenee.

Jokainen normaali ihminen näkee että kaikki rikkaus perustuu jonkun toisen riistoon, mitään muuta rikkautta ei ole.

Kaikki tuollaiset höpötykset resurssien tehokkaasta käytöstä ja muut, my ass!

Mikä on täydellinen markkina? Sellainen että mahdollisimman moni tekee orjana työtä joillekin harvoille rikkaille?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 21:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 20:58"]

Huomaa taas että alkuperäinen kirjoittaja ei tiedä aiheesta yhtään mitään. Mistä olet saanut päähäsi että taloustieteilijät uskovat ikuiseen kasvuun? Onko sinulla joku oikeakin perustelu tälle mutu-tuntuman lisäksi?

Taloustieteilijät uskovat että rajalliset resurssit on mahdollista valjastaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Sen sijaan, tuotannon tehokkuuden kasvu perustuu teoriassa siihen, että koko ajan tapahtuu innovaatioiden ja tapojen uudelleenjärjestelyjä, jotka lisäävät toiminnan tehokkuutta. Eri asia on kokonaan olettaako joku, että tämä kasvu olisi ikuista.

Taloustieteen teoriat nojaavat myös täydellisten markkinoiden oletukseen, jonka pohjalta teorioita todistellaan. Kuitenkin, jokaikinen taloustieteilijä ja kauppatieteilijä tietää että markkinaepätäydellisyyksiä on aina, eikä niistä ole aina edes toivottavaa päästä eroon.

Ja missä taloustieteilijät ovat tuon sanoneet että luonnonvarojen käyttö ei ole keneltäkään pois? Suosittelen sinua tutustumaan negatiivisten ulkoisvaikutuksien rooliin taloustieteessä sekä ns. yhteismaan ongelmaan.

[/quote]

siis mitä tarkoittaa luonnonvarat tehokkaaseen käyttöön?

kun nyt esim. kullan louhiminen tappaa paljon ihmisiä kaivoksissa ja yhtä grammaa varten hakattava tuhansia kiloja maata.

Koko ajan tiilanne pahenee.

Jokainen normaali ihminen näkee että kaikki rikkaus perustuu jonkun toisen riistoon, mitään muuta rikkautta ei ole.

Kaikki tuollaiset höpötykset resurssien tehokkaasta käytöstä ja muut, my ass!

Mikä on täydellinen markkina? Sellainen että mahdollisimman moni tekee orjana työtä joillekin harvoille rikkaille?

[/quote]

Tukevasti jalat irti maasta sinulla.

Kaltaisenne eivät onneksi määrää, ei olisi tehty löytöretkiä tai käyty Kuussa.

Halu rikastua saa ihmisen ponnistelemaan, ei mikään muu. Muutama tuilla elävä idealisti nyt poislukien tietty.

Sepäs olisikin suuri menetys jos muutama ihminen olisi jättänyt kuussa käynnin väliin :)

Taitaa olla ap:llä jauhot ja vellit sekaisin. Kultakaivoksen toiminnastako ne "kauppa- ja taloustieteilijät" määrää? Ihminen on ahne ja pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä, vaikka sitä ei haluisikaan myöntää. Maailma pyörii ihmisten halujen ympärillä. Ja tään palstan hörhöt ja av-mammat ihan omalta osaltaan ajaa tätä maailmaa kohti luonnonvarojen tuhoa. Ei mitkään "kauppa- ja taloustieteilijät".

Taitaa olla ap:llä jauhot ja vellit sekaisin. Kultakaivoksen toiminnastako ne "kauppa- ja taloustieteilijät" määrää? Ihminen on ahne ja pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä, vaikka sitä ei haluisikaan myöntää. Maailma pyörii ihmisten halujen ympärillä. Ja tään palstan hörhöt ja av-mammat ihan omalta osaltaan ajaa tätä maailmaa kohti luonnonvarojen tuhoa. Ei mitkään "kauppa- ja taloustieteilijät".

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 22:04"]

Taitaa olla ap:llä jauhot ja vellit sekaisin. Kultakaivoksen toiminnastako ne "kauppa- ja taloustieteilijät" määrää? Ihminen on ahne ja pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä, vaikka sitä ei haluisikaan myöntää. Maailma pyörii ihmisten halujen ympärillä. Ja tään palstan hörhöt ja av-mammat ihan omalta osaltaan ajaa tätä maailmaa kohti luonnonvarojen tuhoa. Ei mitkään "kauppa- ja taloustieteilijät".

[/quote]

peukutan sua ylös. koska totta tuokin. Mietin vaan että kuka niitä tarpeille tyhmille luo. Niin tämä kaupan ala.

ap

Vajaa keskustelu. Täydellisen vajaa. Ja minä en ole kauppatieteilijä.

Taloudellinen kasvu tarkoittaa sitä, että talouden (vaihdannan) arvo kasvaa. Tämä on mahdollista ilman, että tuotanto kiloissa, kappaleissa tms. määrällisissä yksiköissä kasvaa lainkaan. Eli suomeksi sanottuna: jos kaikki hinnat nousevat joka vuosi 1%, palkat 1%, talletuskorko 1% jne. mutta käteinen ei nouse lainkaan, se ruokkii teoriassa edelleen hieman halua investoida sillä käteinen menettää muuten arvoansa. Edellinen on "jatkuvaa kasvua" vaikka määrää pienennettäisiin joka vuosi -1% kappaleissa ja -2% painossa, kunhan kokonaisarvo nousee edelleen sen +1%.

Jos siirrytään deflaatioon, eli vahdannan arvo laskee, on tästä seurauksena kulutuskysynnän romahdus. Miksi ostaisit nyt uuden sohvan, kun sen hinta on ensi vuonna vähemmän ja saat samalla rahalla paremman. Miksi ostaisit sen ensi vuonna kun 10 vuoden päästä saat jo säästöilläsi sohvan, nojatuolin ja sohvapöydän sekä nipun jakkaroita? Kun kysyntä laskee jo nolla-kasvulla (vrt. Japani 1990-2012), johtaa se työttömyyden lisääntymiseen, edelleen kysynnän laskemiseen, hintojen laskemiseen kysynnän laskemisen seurauksena ja taas työttömyyden lisääntymiseen. Noidankehä on valmis.

Jatkuva kasvu on siis toteutettavissa siten, että tuotanto laskee mutta hintatasolla optimoidaan työllisyys ja hyvinvointi. Ihmisen psykologinen käsitys siitä mihin kannattaa investoida on asian avain. Jos hinnat nousevat liikaa, investointi saattaa olla liian houkuttelevaa (riippuu toki korkotasosta) ja talous ylikuumenee. Jos hinnat laskevat, talous pysähtyy kuin seinään. Mutta "talouden ikuisella kasvulla" ei tarvitse olla MITÄÄN tekemistä tuotantomäärien tai tuotannon ekologisuuden, kierrätyksen määrän jne. kanssa.

t. ituhippi-ekoteko-arkkitehti

Jos tuo ituhipin deflaatio-esimerkki pitäisi paikkansa, kukaan ei ostaisi tietokoneita tai kännyköitä, vuoden päästä saa varmasti paremman halvemmalla.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 22:43"]

Jos tuo ituhipin deflaatio-esimerkki pitäisi paikkansa, kukaan ei ostaisi tietokoneita tai kännyköitä, vuoden päästä saa varmasti paremman halvemmalla.

[/quote]

Tietokoneille on käyttöä, uuden tehokkaamman joutuu joskus ostamaan vanhan tilalle. Siinä deflatoorinen kehitys ei toimi vastaavasti kuin pitkäaikaisissa hyödykkeissä. Jos ennestään on vanha sohva, sen uuden ostamista voi pitkittää.

Täytyy myös ymmärtää, että asiaa pitää käsitellä massojen tasolla. Voit kuvitella, että 100 000:sta tietokoneen ostavasta 70 000 ostaisi sen joka tapauksessa, sillä vanha on niin kamala kapine että se on pakko vaihtaa. 10 000 on early adoptereita, ostavat koska uusi malli tuli saataville ja myyvät 6-12kk vanhan laitteensa eteenpäin onnellisille käytettyä romua ostaville ituhipeille. 10 000 osti sattumalta kun sattui olemaan hyvä tarjous. Se tekee vasta 90 000 laitetta 100 000:sta laitteesta. Viimeinen 5000 tai 2000 laitetta riittää ratkaisemaan sen, nouseeko vai laskeeko markkina. Ja jos hintojen odotettaisiin nousevan, ostamista harkinneet aikaistaisivat päätöstään (ne jotka ajattelivat ostavansa 3, 6, 12 kk sisällä mutta odottelivat Gigantin tarjousta tai jotakin pikkuliikkeen konkurssimyyntiä) ja myynti tilapäisesti kiihtyisi.

Käytetty tietokone menettää myös nopeasti arvonsa, -50% kahdessa vuodessa voisi olla aika tavallinen tahti. Vaikka uuden hinta nousisi joka vuosi 2%, tietokone ei olisi inflaatiolta suojaava investointi. Se on järkevä vain, jos sille on tuottavaa tai viihdyttävää käyttöä sen 2 vuoden aikana. Samalla 2 vuoden aikana koneiden tehot ovat nousseet n. 50% eli samalla rahalla saa puolet tehokkaamman (kolmanneksen nopeamman) tietokoneen kuin nyt. Senkään vuoksi tietokone ei ole investointi.

Silti keskimäärin kulutushyödykkeissä malli toimii kuten yllä esitin. Yksittäiset tuotteet toimivat sykliä vasten. Esimerkiksi huulipunan myynti kasvaa aina taantuman (myös deflatoorisen laman) aikana, sillä naiset ryhtyvät varautumaan kiristyviin työmarkkinoihin ja varmistavat lisääntyvällä meikkaamisella asemaansa nykyisessä työpaikassaan.

17

"Senkään vuoksi tietokone ei ole investointi."

Tai on siis toki investointi, mutta sen hankintaa ei kannata milloinkaan aikaistaa ellei sillä lisäteholle tai muulle uudelle ominaisuudelle ole oikeasti käyttöä. Laite vanhenee parissa vuodessa kuitenkin taas. Et voi siis välttää 4 ja 6 vuoden päästä tehtäviä uushankintoja ostamalla nyt kolme varastoon. Polttopuita voisit periaatteessa ostaa 4 tai 6 vuoden varaston jos tietäisit niiden hinnan nousevan merkittävästi joka vuosi 6 vuoden ajan.

Kokonaisuudessa pienet muutokset vaikuttavat talouden dynamiikkaan.

17

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 21:44"]

Sepäs olisikin suuri menetys jos muutama ihminen olisi jättänyt kuussa käynnin väliin :)

[/quote]

Jaha, taas teikäläiset vauhdissa. Steve Dutchilla on teille vastaus, kun katsotaan sitä, miten kävi, kun kuulennot lopetettiin:

The people who wanted to "spend all that money on problems here on earth" got their way. Anyone else remember the Seventies? How we took all that Apollo money and eliminated poverty? Tore down the slums? Crime dropped to near zero? Me neither. Anybody care to tell me what we did get for it?