Kiusaaminenko karaisee?
Uskotteko te, että jonkinlainen kiusaaminen voi vahvistaa ihmistä? Moni taiteilija jne. on ollut nuorena kiusattu. Ehkä se jotain syvyyttä tuo persoonaan. Mut silti on kyllä kamala ajatus.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
En periaatteessa allekirjoita tätä, mutta kun tarkemmin ajattelen, omalla kohdalla niin on saattanut olla. Lapsuus aggressiivisten vanhempien, köyhyyden ja koulukiusaajien höystämänä oli niin kauhea, että mikään ei ole sen jälkeen tuntunut kovin pahalta. Ihan sama, miten paha tilanne on nykypäivänä, ei se ole mitään verrattuna lapsuuteen, ja sen ajatuksen voimin jaksaa eteenpäin.
Näin se varmaan on monella. Eli tietyllä tavalla karaisee kyllä, vaikka jos olisi saanut valita, olisi jäänyt mieluummin ilman tärä karaisua.
Kiusaamiseen on varmasti myös aika vaikea puuttua. Toki jos jotain vedetään turpaan, se on selvä tapaus. Mut entä jos joku jää aina ulkokehälle. Se voi olla myös aika tuhoavaa.
En tiedä, mutta tekee yleensä huonoa.
Vitut karaise.
Vain imbesillien kaltaiset jauhavat tuollaista paskaa kiusaamisesta, jonka kohteeksi eivät ole joutuneet. Kiusaaminen on asia, millä ei ole mitään hyvää tarkoitusta eikä ikinä pidä millään helvetin tavalla normalisoida.
Piste perkele.
Ja sitten tulee se hetki kun sanotaan, että nyt riittää. Ja sitä ei toivo kukaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta tekee yleensä huonoa.
Olin ei-toivottu lapsi, kotikiusattu, arka, ujo koulukiusattu ilman kavereita. Kuvittelin, että lukiossa on järkevämpiä ihmisiä, mutta ei ollut, kiusaaminen vain muutti muotoaan eristämiseksi toisten seurasta.
Opiskelin myöhemmin ammattitutkinnon, kouluaika meni hyvin. Sen jälkeen olin taas vaihteeksi työpaikkakiusattu. Itsetuntoni oli ihan maassa, kunnes vaihdoin työpaikkaa.
Minut pelastivat miehet, jotka kertoivat, kuinka kaunis ja ihana olen. Vaikea uskoa vieläkään.
Mitä vahvuutta kiusaamiseen vaaditaan? Itse ollaan aika lailla satapros. muiden mielipiteiden armoilla, ja kiusatun kohtaaminen kaksistaan on niin hämmentävää, ettei tiedä mihin handunsa panisi.
Näin ajateltiin ennen ja ajatellaan soturikulttuureissa edelleen.
Samalla poljetaan heikommat jalkoihin.