Lue keskustelun säännöt.
Oletteko saaneet rahallista apua vanhemmiltanne?
23.09.2020 |
Itselläni on tilanne että käyn töissä mutta pienen palkan takia elämä on rahallisesti kituutusta. Joudun joka kuukausi laskemaan tarkasti että rahat riittävät laskuihin ja jos jotain pientäkään reissua haluan tehdä, joudun säästämään rahaa. Asun teini-ikäisten lasteni kanssa noin puolet ajasta ja puolet ovat isällään.
Tiedän että vanhemmillani on rahaa. Asuntoja, metsää, sijoituksia jne. Olenko ilkeä ihminen ihmetellessäni etteivät he voi auttaa minua rahallisesti? Esim ennakkoperintöä antamalla. Olenko kohtuuton?
He alkavat selvästi vanheta eivätkä ole enää niin teräviä mieleltänsä. Ja olen huomannut että heistä on tullut todella saitoja. He valittavat kun rahaa meni sähkölaskuun tms. Voitte kuvitella kuinka kurjalta tuntuu kuunnella noita puheita. Heillä ei ole koskaan ollut rahahuolia.
Kertokaa kokemuksianne.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, ennen kuin tuli valtava 10.000e perintö käteen n. 12 vuotta sitten. Äidistä, Isä kuoli 30v sitten niin, että mitään ei jäänyt perinnöksi asti. Mielummin olisin pitänyt ne vanhemmat. Ja mitä tulee lasten elättämiseen, pidin huolen, että ensin on koulutus ja työpaikka, jolla sen lasten elämisen maksaa ennen kuin lisäännyin.
Vierailija kirjoitti:
Ei, ennen kuin tuli valtava 10.000e perintö käteen n. 12 vuotta sitten. Äidistä, Isä kuoli 30v sitten niin, että mitään ei jäänyt perinnöksi asti. Mielummin olisin pitänyt ne vanhemmat. Ja mitä tulee lasten elättämiseen, pidin huolen, että ensin on koulutus ja työpaikka, jolla sen lasten elämisen maksaa ennen kuin lisäännyin.
Koulutus on hyvä juttu, mutta vaikka olisi monta tutkintoa, nykyaikana sekään ei takaa työpaikkaa. Työpaikoistakin laitetaan väkeä ulos - et ole sattunut kuulemaan?
Me säästettiin pesämuna omalle lapselle ja ostettiin ensimmäiseen asuntoon huonekalut ja astiat sun muut tykötarpeet. Ja vielä ekana opiskeluvuonna annettiin ruokarahaa. Sitten lapsi meni osa-aikaiseen työhön opiskelun ohella ja naimisiinkin, niin lopetettiin se ruokarahan antaminen, koska elatusvastuu siirtyi aviomiehelle. Vielä annettiin vähän aikaa kuukausittain verovapaita lahjoja ja asunto myytiin heille markkinahintaa edullisemmin. Asuntokaupan jälkeen ei olla tuettu enää, katsottiin että se riittää, etenkin kun menivät ostamaan yli 40000€ auton niin tulimme siihen tulokseen, että jos tuollaisia ostellaan, niin emme halua sitä olla välillisesti tukemassa.
Mutta nyt on lapsella ADHD-epäily ja julkisella puolella tuntuu olevan kovasti ruuhkaa. Kuulin että vuosikin on lyhyt aika tälle tutkimusprosessille ja nyt mietitään sen kustantamista yksityisellä puolella, jos se nopeuttaisi asiaa. Tämä on tehnyt opiskelusta, työnteosta ja arjen hallinnasta vaikeaa eikä ole mitenkään lapsen omaa syytä, joten luultavasti autamme tässä kohtaa, että lapsi saisi nopeammin tarvitsemansa hoidon.
Teini-ikäisten lasten vanhempi on jo keski-ikäinen. Kyllä sellaisen pitää jo pärjätä omillaan eikä kadehtia omien vanhempiensa tuloja ja varallisuutta, joiden eteen he ovat tehneet varmasti kovasti töitä. Tai vaikka se olisi tipahtanut heille ilman vaivannäköä edellisiltä sukupolvilta, niin nyt on heidän vuoronsa nauttia siitä. Ap:n vuoro tulee myöhemmin.
Olen saanut tukea opiskeluun, esim. takuuvuokria ja avustusta tietokoneen hankintaan. Kun valmistuin niin vanhempani maksoivat opintolainani. Näistä olen heille hyvin kiitollinen.
Myöhemmin olen saanut veljeni kanssa omistukseeni ennakkoperintönä vanhempieni kesämökin jota he eivät enää jaksaneet hoitaa ja joka oli taas meille veljeni kanssa hyvin rakas.
Lapsilleni ja veljeni lapsille isovanhemmat ovat maksaneet ajokortit ja säästäneet rahaa jonka saivat täysi-ikäisinä käyttöönsä (n.5000e).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut ottamaan rahaa äidiltäni ja vihaan sitä. Hänelle raha on vallankäytön väline ja alkaa todella vittumaiseksi ja asenteelliseksi minua kohtaan jos olen rahan tarpeessa. Joka puhelun jälkeen aina tyrkyttää, että jos on tiukkaa niin voi soittaa. Sinänsä hyvä että tiedän tämmöisen mahdollisuuden olevan olemassa, mutta kun hän ei hyvää hyvyyttään sitä rahaa anna vaan siksi että saisi valtaa ja syyn soitella ja tunkea uteliaan nenänsä asioihini. Toivoisin saavani joskus ison summan rahaa jostain, jotta olisin riippumaton ja voisin ns. ostaa hänet ulos asioistani.
Mene töihin.
Olen töissä. Mene roskiin.
Kaksi kertaa vuodessa saan vanhemmilta rahaa; jouluna ja syntymäpäivänä, yhteensä 400 e siis vuodessa. Molemmat rikkaita mutta tehneet selväksi että itse on pärjättävä ja heiltä ei apua heru.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ennen kuin tuli valtava 10.000e perintö käteen n. 12 vuotta sitten. Äidistä, Isä kuoli 30v sitten niin, että mitään ei jäänyt perinnöksi asti. Mielummin olisin pitänyt ne vanhemmat. Ja mitä tulee lasten elättämiseen, pidin huolen, että ensin on koulutus ja työpaikka, jolla sen lasten elämisen maksaa ennen kuin lisäännyin.
Koulutus on hyvä juttu, mutta vaikka olisi monta tutkintoa, nykyaikana sekään ei takaa työpaikkaa. Työpaikoistakin laitetaan väkeä ulos - et ole sattunut kuulemaan?
Voin sanoa, näin hr:nä, että hyviä työntekijöitä ei panna pihalle mistään. Ja koulutus kannattaa miettiä sen mukaan, että ko. alalla on työpaikkoja.
Mene töihin.