Opettajat! Kerrotteko lapsellennne vinkkejä koevastauksista?

no en tietenkään. Tällä hetkellä jopa opetan samaa luokka-astetta kuin millä esikoiseni on ja useammassa aineessa on samat kirjasarjat ja näin ollen samat kokeet - eipä tulisi mieleenkään vinkkailla omalle lapselle mitään, koulun tarkoitus kun ei ole saada mahdollisimman hyviä numeroita vaan oppia ja oppia oppimaan ja hakemaan tietoa.

Toki opastan lapsiani miten luetaan ja opiskellaan, miten haetaan tekstistä ja aihealueesta se oleellisin, miten kaikki liittyvät kaikkeen.

Mitäpä jos se lapsesi luokkakaveri on vain taitava ja vanhemmat ehkä panostavat siihen, miten luetaan ja opiskellaan.

onhan se aika kamalaa olla open lapsi: jos olet fiksu ja pärjäät niin olet saanut valmiita vinkkejä siltä opevanhemmalta ja jos taas et pärjää niin kauhistellaan, miten open lapsi onkin noin heikko ja eikö se vanhempi osaa opettaa.

Ehkäpä sitä osaa tsempata oikein ja tähdentää olennaista. Kuten jokainen oman alansa ammattilainen osaa neuvoa niitä kriteerejä mitä hänen työssään odotetaan.

Minäkin veikkaan, että oppilaan oppimista vaan tuetaan kotona. Ei ole kovin viisas opettaja, jos antaa lapselleen valmiit vastaukset. Siinä tekee vain kauhean karhunpalveluksen lapselleen.

On karmeaa olla opettajan lapsi. AIna sai huonommat numerot, kun ei haluttu pärstän vuoksi antaa parempaa, niin annettiin sitten varmuudeksi vähän huonompi.

Itse olen nyt opettaja. En tietenkään sano vastauksia. Toki opastan, miten kokeeseen luetaan. Vuoden vanhempi sisko kyllä kertoo pikkusiskolleen kokeen sisällön, koska sen muistaa. Mutta siltihän opiskelu ja pänttääminen on tehtävä itse.

Argh, miten ärsyttävä aloitus. Molemmat vanhempani olivat ala-asteen opettajia ja arvatkaapa, kuinka usein sain kuulla sekä muilta oppilailta että heidän vanhemmiltaan, että saan varmasti nähdä kokeet kotona etukäteen. Miksi ihmeessä vanhempani olisivat minulle moisen karhunpalveluksen tehneet? Eivät ala-asteen hyvät numerot mitään auta, jos ei oikeasti opi mitään. He halusivat minun oppivan.

Minun kohdallani kateellisten löpinät loppuivat yläasteella, kun numeroni säilyivät yhtä hyvinä.

En anna. Enkä saanut myöskään aikoinaan vinkkejä omalta äidiltäni, joka oli hänkin ope.

Minunkin siskoni sai aina täysiä pisteitä! Ja ihan sama äiti ja isä sillä oli kuin toisellakin siskolla - tai siis he olivat minun sisarpuoliani eikä kukaan vanhemmistamme ollut opettaja, ei edes ammattikoulua käynyt silloin 1960-luvulla.

Opettajana ja äitinä kerron sinulle salaisuuden: ei lapset huoli omilta vanhemmiltaan neuvoja ja vinkkejä edes siinä tapauksessa, että vanhempi antaisi valmiit kokeet ja koevastaukset. Sitäkin kun on sattunut, että perheen nuorempi sisarus saa täsmälleen saman kokeen, jonka vanhempi sisar on tehnyt pari vuotta aikaisemmin eikä olisi konstikaan saada siitä täysiä pisteitä, jos olisi halunnut ja kuunnellut neuvoja.

Harmillista kun epäillään edes tuollaista.