Lue keskustelun säännöt.
Äitien lynkkaus
19.11.2013 |
Miksi äidit "lynkkaavat" toisiaan?
Hyvä ystäväni sanoi että ennen lapsiaan hän oli hyvinkin suvaitsevainen, antaa kaikkien kukkien kukkia tyyppinen ihminen ja kun hänestä tuli äiti, muuttui hänen mielipiteensä VARSINKIN muista äideistä ja hän huomasi mielessään lynkkaavansa muiden äitien kasvatustapoja, mielipiteitä yms.
Olen huomannut monessa muussa naisessa saman muutoksen, miksi näin?
Eikö juuri tuolla hetkellä kun naisesta tulee äiti, pitäisi antaa tukea toiselle äidille ja myös itse ottaa sitä vastaan?
Kommentit (2)
Ihmeellinen kuvio tosiaan; eihän sen tarvitse vaikuttaa omiin kasvatustapoihin miten muut toimii. Miksi se muiden toiminta heidän omissa perheissään ärsyttää äitiydessä niin paljon? Jokainen toimii omalla, parhaaksi katsomallaan tavalla eikä sillä pitäisi olla vaikutusta muuhun kuin just siihen omaan perheeseen.
Äidiksi tullessa ihmisissä syttyy joku ihmeellinen tarve arvostella muita samalla kun se oma tapa näyttäytyy ainoana oikeana vaihtoehtona - mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Tää konkretisoituu pääasiassa netissä. Harvemmin (onneksi!!!) tosielämässä ventovieraat ihmiset lähtevät oikaisemaan toisen toimintaa vanhempana jos tämä tekee jonkun jutun eri tavalla kuin itse tekisi. Takanapäin sitten tietty voi pyöritellä silmiä ja vaahdota kaverille aiheesta.
En tiedä voiko kyse olla jostain etukäteen puolustautumisesta / epävarmuudesta, yleensähän arvostelijat näyttävät ainakin ulospäin kovin varmoilta siitä että oma mielipide on ehdoton totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun elämänkokemuksessani (joka ei ole yleispätevä) noin ei ole, vaan tuo on av-palstan kinoista syntynyt harha. Itseäni ei ole koskaan kukaan äiti lynkannut äitinä, enkä itsekään tunne tarvetta muodostaa hirveästi mielipiteitä toisten kasvatustavoista, jotain ääritapauksia lukuunottamatta, mutta näillekään en mene suoraan huomauttelemaan. Ainoa kohtaamani lynkkaus on tullut joltain raivopäiseltä isältä, jolla ei ole tainnut ikinä olla mikään palikka kohdallaan, ja tässäkään tapauksessa henkilön motiivit eivät liittyneet oikeasti lapsiin vaan hänen omiin kaunoihinsa ja epäonnistumiseensa elämässään.