Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa enää omaa siskoani :(
19.11.2013 |
Ollaan siis jo aikuisia, vajaa kolmikymppisiä. Sisko haukkuu kaikki ja kaiken, sellainen ihmistyyppi joka vie kaikki voimat, "raskas ihminen".
Ollaan siskoni kanssa täysin erilaisia; minä olen menevämpi, puheliaampi, tunteellisempi ja teen asioita yleensä harkitsematta, ja saan kavereita ym. helposti. Tulen vieraiden kanssa hyvin juttuun heti.
Siskoni taas on hiljainen, syrjäänvetäytyjä ja hänellä ei ole kuin muutama kaveri. Nuorempana hänellä oli tapana ystävystyä minun kavereideni kanssa ja kääntää heidät minua vastaan. Hän ei oikein osaa tulla vieraiden ihmisten kanssa toimeen, hän on tyly ja ei omaa "sosiaalista silmää". Viettää kaiken aikansa miehensä kanssa, yksi kaveri sillä on ketä se näkee, mutta sitäkin se haukkuu selän takana minulle jatkuvasti. hän kyllä kovasti haluaisi muuttua sosiaalisemmaksi ja esim. Facebookissa esittää täysin toisenlaista ihmistä kuin oikeasti on.
Alkaa tosiaan viedä voimia kun hän arvostelee minuakin koko ajan, tai siis pitää huonompana, mollaa, ja vielä pahempaa on se, että se on piilotettua, en voi oikein puolustautuakaan. Esimerkiksi hän haukkuu poikaystäväni, aina on joku syy miksi hän ei kelpuuttaisi poikaystäviäni. Hän haukkuu kroppani ja korostaa omaansa, miten on itsekurilla saanut itsensä kuosiin ja haukkuu läskejä Facebookissakin kaikkien kaverien nähden. Vaikka en itsekää ole läski niin en kuitenkaan voi koskaan olla paremmassa kunnossa kuin hän. Jos joku mies kehuu rintojani, hän ei kuulemma haluaisi isoja tissejä, on niin rumat ja kuulemma vaan idioottimiehet pitää isoista rinnoista. Sen sijaan jonkun ominaisuuden, mikä hänellä itselläänkin on, mutta minulla ei ole, sanotaan nyt vaikka pitkät sääret, on se, mitä kaikki ihailevat ja haluavat. Muutenkin joka asiassa olen aina huonompi, olen tyhmempi, olen rumempi, mitä milloinkin.
Baarissa kun olemme joskus olleet yhdessä, kukaan ei saisi tulla mulle juttelemaan ja ne jotka tulee, ei olisi siskolle kelvanneet alunperinkään (liian lyhyt, liian pitkä, liian humalassa jne jne). Yleensä miehet kehuvat silmiäni, niin sisko ihmettelee että eihän niissä mitään erikoista ole, tuollaiset mollukat. Jos joku haluaa jutella pidemmän aikaa niin sisko alkaa nolaamaan minua kertomalla kaikkia noloja juttuja minusta ja pilkkaamalla. Nämäkin on aina sellaisia vitsejä, mitä minun pitäisi ymmärtää enkä saa suuttua. Sisko ei taida itse tajuta, että hän karkottaa kaikki miehet käyttäytymisellään. hän leikkii jääkuningatarta eikä puhu kenellekään, ei tanssi, istuu vain ja odottaa ja asettelee itseään parempaan asentoon. En halua enää lähteä baariinkaan hänen kanssaan, kun en jaksa yksinkertaisesti vaan istua tapittaa tuntikausia.
En kuitenkaan osaa lopettaa yhteydenpitoa, sillä sisko osaa välillä olla mukava. Mulla itsetunto on kuitenkin niin maassa, että en tahdo jaksaa enää siskon seuraa. Kaikki tapaamiset vie vain energiaa, ei tuo. Aina kun katson itseäni peilistä niin kuulen siskon arvostelevat sanat. Tuntuu tosi pahalle. Mitä voisin tehdä?
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 10:58"]
mitähän se sisko sanoisi sinusta?
[/quote]
Laiska, tyhmä, kevytkenkäinen, hevosen naama, loisija. Otetaan nyt huomioon kuitenkin, että itse elätän itseni, en ole naimisissa kun taas siskolla jo toinen avioero vireillä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jonkun seura saa olon noin huonoksi, sitten ei auta kuin välttää sitä seuraa. Se on ainoa konsti. Vaikka kuinka olisi oma sisko niin ei sitäkään ole pakko tavata.
En olisi noin kamalan ja vaikean ihmisen kanssa missään tekemisissä.
Et taida olla mun vaimo kun oot sinkku ja reilut kymmenen vuotta liian nuori mutta tutulta kuulostaa. Meillä auttoi kissan nostaminen pöydälle ja aikuismainen keskustelu siitä mikä mättää. Ei ole nimittäin vaimon siskoa sen jälkeen näkynyt mutta eipä ole harmittanut suuret odotukset että josko nyt olisi tilanne sisko hyväntuulinen jne.
Asiaa edelsi isoimpana herneenä nenään vaimon siskon (liki viiskymppinen) avautuminen hautajaisissa jossa mainitsi arkussa makaavan olleen hänelle se maailman tärkein mutta tämä sama arkussa makaava oli antanut kaiken vaan pikkusiskolleen (siis vaimolleni) eikä hänelle koko aikana mitään. Antaminen tarkoitti muuten keskusteluja maalaistalon portailla, joskus auringon laskiessa ja joskus räntäsateessa missä vaimoni jutteli setänsä kanssa ihan normaaleita asioitaan ja setänsä asioita.
Eli joskus on parempi olla olematta tekemisissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sun siskolla on mies jonka kanssa viettää kaiken aikansa niin miksi hänen pitäisi tajuta että karkottaa kaikki miehet baarissa käytöksellään? Ensin kuvailet häntä vetäytyväksi mutta seuraavassa kappaleessa kuvaat häntä todella tyrkyksi joka on suunnilleen työntämässä persettä väliin kun juttelet jonkun miehen kanssa. Viestisi on epäjohdonmukainen, johtuuko se siitä että siskosi on sitä vai siitä että olet keksinyt koko viestin? Outo tapaus joka tapauksessa kaikin puolin.
Siskosi kuulostaa ylä-asteen pissikseltä enemmän kuin aikuiselta ihmiseltä. Jos olette jo reilusti aikuisia ja käytös on tuolla tasolla niin voin luvata ettei hän tule muuttumaan. Välit poikki vaan.
Tulet vieraisen kanssa hyvin juttuun, muttet siskosi. Kannattaisiko alkaa panostamaan enemmän siihen siskoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö te oikeasti keskustele koskaan? Teidän välisistä asioista ja kaiherruksista.
Kirjoita aloituksesi sisältö kirjeenä siskollesi ja pyydä etäisyyttä. Sisko saattaa ymmärtää käytöksensä vahingollisuuden tai sitten ei. Sinulla on yksi elämä, jota ei kannata tuhlata toisen sylkykuppina, vaikka kuinka olisitte siskoksia. Kokemukseni mukaan ihminen tuomitsee ja väheksyy muita eniten silloin, kun on epävarma itsestään. Toivottavasti löydätte yhteisen sävelen vielä joskus. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä kerätä voimia, ap, että keskustelisit asiasta siskosi kanssa. Se ei välttämättä auta, siskollesi tuo asetelma on niin kätevä, kun voi pönkittää heikkoa itsetuntoa mollaamalla läheistä, joka todennäköisesti pysyy rinnalla vaikka mikä tulisi.
En tiedä minkälaisia sukulaissuhteita palstalaisilla on, mutta minä olen ainakin kasvanut tiiviissä perheessä ja suvussa, jossa kestetään niitä ikävämpiä sukulaisia oman mukavuuden kustannuksella. Ymmärrän siis, että ei ole helppoa nostaa kissa pöydälle ja katkaista välejä. Jotain siskollasi on pielessä, kun aikuinen ihminen käyttäytyy tuolla tavoin omaa siskoaan kohtaan.
Yritä saada väleihinne vähän etäisyyttä ja ala valmistautua keskusteluun. Ei sinun tarvitse pilata omaa elämääsi siskosi huonon itsetunnon ja kypsymättömyyden takia.
Ei kun isosisko, vuoden minua vanhempi.
Joo minun huonoja puoliani on siis epäjohdonmukaisuus joka nyt on tullut esiin! Eli siis silloin ENNEN kun kävimme baarissa yhdessä, nykyään käyn omien kavereiden kanssa harvakseltaan, mutta jos pitäisi mennä siskon kanssa niin en edes haluaisi mennä, sillä hän vaatii kaiken huomion itselleen, joko minun tai muiden. Ei siis baarissa ollessamme juttele kenenkään kanssa, paitsi jos minä juttelen jonkun kanssa, niin tulee väliin. Kokee loukkaavana sen jos juttelen muiden kanssa ja tulee sitten väliin. Lisäksi jos minun kavereita tulee baarissa tai muualla vastaan niin hän ei edes vaivaudu juttelemaan heidän kanssaan ja jälkeenpäin sitten haukkuu että mikä minussa on vikana kun pitää kaveerata tuollaisten aivottomien kanojen kanssa. En tiedä, mutta ainakin viihdyn heidän kanssaan miljoona kertaa paremmin kuin siskoni kanssa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat välini siskoon ovat olleet vuosikymmeniä huonot. Ratkaisuni on ollut olla niin vähän tekemisissä hänen kanssaan kuin mahdollista. Hyvin toimii! Ehkä tämä on ollut kohdallani helmpompaa kuin ap:llä, sillä siskostani on erittäin vaikea löytää mitään myönteisiä piirteita. Lapsena ja nuorena surin huonoja sisarusvälejä, nyt olen yleensä sinut asian kanssa.
Niin olen ottanut puheeksi sen, että miksi haukut minua tuolla tavalla ja että se tuntuu tosi pahalle, suuttunutkin monesti ja puolustanut itseäni mutta hän ei tunnusta sitä, sanoo, että minä olen liian herkkä (eli vika taas minussa), ja että minulla ei ole huumorintajua, minun pitäisi ymmärtää niitä vitsejä. Tosin, jos vastaan samalla mitalla niin silloin olen ilkeä ja kiusaan. Olen ymmärtänyt, että siskolla on huono itsetunto tms. eikä hän tee tätä pahuuttaan ja annan aina anteeksi, mutta itse olen ihan hajalla.
ap
Kommentti numerolta 16: olen pari kertaa yrittänyt ottaa puheeksi huonot välini siskon kanssa, jolloin saan häneltä ämpärillisen syytöksiä niskaani. Satsi on niin kova, etten jaksa enää yrittää puhua aiheesta. Muitten ystävieni kanssa olen vuosien mittaan onnistunut yleensä keskustelemaan aikuisesti ja rakentavasti, jos (ystävyys)suhteessa jokin mättää.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 11:59"]
Kommentti numerolta 16: olen pari kertaa yrittänyt ottaa puheeksi huonot välini siskon kanssa, jolloin saan häneltä ämpärillisen syytöksiä niskaani. Satsi on niin kova, etten jaksa enää yrittää puhua aiheesta. Muitten ystävieni kanssa olen vuosien mittaan onnistunut yleensä keskustelemaan aikuisesti ja rakentavasti, jos (ystävyys)suhteessa jokin mättää.
[/quote]
Sama täällä. Siskoni on omalle käyttäytymiselleen sokea. Pitää vain yrittää kestää. ap
Enmä ainakaan olis tollasen ihmisen kanssa missään tekemisissä. Varo vaan kun sulla on mies niin miten hän tulee siihenkin väliin, eli mieti todella mitä siskosi eteen haluat tehdä ja mitä et. Voimia ap!:)
Tuollaista se oli varmaan Julialla ja Tuksullakin. Nuorempi sitten otti ja kuoli heikkouttaan. Hankkiudu eroon tuollaisesta hirviösiskosta ja vietä baari-illat kavereiden kanssa!
Alue: Aihe vapaa
mitähän se sisko sanoisi sinusta?