Miksi Saimaa on Saimaa eikä Saijärvi?
Kommentit (9)
Saimaa on sellainen nimi, jolle ei ole löytynyt etymologista selitystä. Jokin vanha nimi se on, mutta alkuperästä ei ole tietoa. Tuskin se viimeinen tavu kuitenkaan on maa-sana.
Sana on saamelaisperäinen, sapmè. Suomi oli ennen kantasuomalaisten leviämistä saamelaisten asuttama melko pitkälle Hämeeseenkin.
Paikannimien tutkimus on salapoliisityötä
Suomalainen paikannimikirja kertoo 4 700 nimen taustat. Joutseno tulee joutsenesta tai jousesta. Kuolimo tulee saamen guolli-sanasta, ei kuolemisesta. Lappeellakin on saamelainen tausta.
ILPO LESKINEN
SAIMAA-NIMEN taustalta löytynee saamelainen sana sápmi. Samasta sanasta tulee myös nykykielen sana saame.
Rautjärven pohjakerrostumat ovat rautapitoisia. Järven pohjasta on nostettu rautamalmia vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Näin kertoo vastailmestynyt Suomalainen paikannimikirja.
Karttakeskuksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema teos esittelee 4 700 paikannimen taustat.
Teos on laatuaan ensimmäinen.
Haave koko maan kattavasta paikannimikirjasta on esitetty ensimmäisen kerran jo 1800-luvun lopulla.
Kirjoittamiseen on osallistunut 30 asiantuntijaa. Heistä useat ovat tehneet laajaa paikannimien tutkimusta vuosikymmenien ajan.
DOSENTTI Laila Lehikoinen on yksi teoksen kirjoittajista. Lappeenrantalaislähtöinen Lehikoinen on tutkinut Lappeenrannan seudun nimistöä ja julkaissut 1980-luvulla teoksen Lappeenrannan kadunnimet.
– Paikannimien tutkiminen on salapoliisityötä. Tutkijan tyydytys on hyvin suuri, kun hän löytää jollekin paikannimelle ilmeisen ja todennäköisen selityksen.
Joskus nimen tausta on Lehikoisen mukaan yleisesti tiedossa ja itsestäänselvyys.
– Perimätieto on kulkenut ja nimi osataan selittää oikealla tavalla. Jotkut nimet ovat niin ilmeisiä, että alkuperä on helppo todeta.
JOIDENKIN paikannimien tausta on aivan toinen kuin yleisesti luullaan.
– Kieli muuttuu ja nimet muuttuvat. Nimen asu, josta alkuperää lähdetään päättelemän, voi johtaa helposti harhaan, Lehikoinen sanoo.
Tästä on hyvänä esimerkkinä Kuolimo-järvi Savitaipaleella ja Suomennimellä.
Kuolimo-nimen luullaan yleisesti tulevan kuolemasta tai kuolemisesta, mutta nimellä on saamelainen tausta.
Kuolimon arvioidaan tulleen pohjoissaamen guolli- eli kala-sanasta.
SAAMELAISPERÄISIÄ paikannimiä löytyy runsaasti ympäri maata. Lehikoinen kertoo, että saamelaisia on asunut pitkään Etelä-Suomessakin.
– Lappeenrannan nimi itsessään viittaa siihen, että saamelaisia on seudulla asunut. Jänkäsalo saattaa olla saamelaisnimi, mutta Simpele on vielä todennäköisemmin saamelaisperäinen.
LAPPEEN pitäjän nimen, josta Lappeenranta on johdettu, on katsottu viittaavan seudulla muinoin olleeseen saamelaisasutukseen.
Nykyinen nimiasu Lappee on kehittynyt Lapvesi-nimen taivutusmuodoista, jotka Etelä-Karjalan murteessa ovat olleet d:ttömiä.
UUKUNIEMESTÄ on Lehikoisen mukaan useita selityksiä. Hän on päätynyt siihen, että nimen alkuperänä olisi uuttu-sana eli lintujen munituspönttö.
Uuttuja on tiedetty olleen runsaasti Papinniemessä, jota Uukuniemi on ilmeisesti tarkoittanut.
– Tämäkään ei ole lopullisesti varma selitys, Lehikoinen muistuttaa.
JOUTSENO-NIMEN taustalla on Lehikoisen arvion mukaan kaksi vaihtoehtoa.
Joutseno-sanan on katsottu johtuvan joutsenesta, sillä joutsen-alkuiset paikannimet ovat Suomessa yleisiä.
Joutseno-nimi on toisaalta yhdistetty sanoihin jousi: jousen, jotka Etelä-Karjalassa on tunnettu asussa joutsi: joutsen.
KUOPION kaupungin nimen juuret juontavat Etelä-Karjalaan. Kustaa Vilkuna piti Kuopiota Ruokolahden Kuopiolan kylän siirrynnäisnimenä.
Pekka Lappalaisen mukaan Kuopionniemi eli nykyinen Väinölänniemi on ollut vanhan Jääsken, sittemmin Ruokolahden Kuopiolan kylän Kuopioisten muinainen eräsija.
IMATRA-NIMEN alkuperä ei ole täysin tiedossa. Nimi on ikivanha, joten sen taustoista on Laila Lehikoisen mukaan mahdoton saada varmuutta. Yhtenä mahdollisuutena pidetään Kuolassa sijaitsevaa Imandra-järveä.
KIRJA
Suomalainen paikannimikirja.
Päätoimittaja Sirkka Paikkala.
592 sivua.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Affecto Finland Oy.
Gummerus Kirjapaino Oy 2007.
Kirjoittaja: Ilpo Leskinen
Julkaisupäivä: 02.01.2008
Tallennuspäivä: 07.01.2008
Miksi Päijänne on Päijänne eikä Päijärvi?
Eiköhän se -maa tarkoita alunperin siinä jotain muuta kuin suomen kielen maa. Se vain sattuu olemaan järvi, jonka nimessä ei ole sanaa järvi. Onhan noita muitakin Päijänne, Keitele, Tarjanne, Puula, Kallavesi (no siinä on sentään vesi).
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 12:12"]
Miksi Päijänne on Päijänne eikä Päijärvi?
[/quote]
Sen etymologia on hämärän peitossa. Jos googlaat sanoilla Päijänne etymologia, läydät ainakin Kotuksen sivuilta Terhi Ainialan kirjoittaman pienen jutun.
Saamelaiset ha ,siomakauset tulivat jotakuinkin sanoihin aikiuhin, vain eti suunnista,. Jote tuo saami-selitys on jo vanhentunut. Tarkemmin "saimaa-johdos" on tullut saameen samoihin aikoihin kuin protosuomeen, itäisiltä sukukieliltä.
Volgan varsilla laajoilla alueilla asuvien ostjakkien eli hantien kielessä sana saj tarkoittaa isoja vesilintuja. Sai- ja Saja-paikannimiä järvillä ja rannoilla on kymmeniä kappaleita. Yksin Saisaari-nimiä suurilla järvillä on kymmenen kappaletta. Tämä on siirtynyt merjalaisten ja mordvalaisten kieliin, jotka ovat suomen lähimpiä sukulaisia karjalan ja saamen ohella.
Ennen kuin vanha kansa alkoi käyttää kuikasta nimitystä kuikka sen niin kauas kuuluvien kuiiik-huutojen perusteella, sen yhtenä nimityksenä on ollut tuo vanha suomalaiskielten yhteinen sana saj.
Kuikka, jos mikä vesilintu, on järvilintu. Nousee maihin vain tekemään pesän, munimaan ja hautomaan. Järven nimi Saimaa tarkoittaa siis kuikkajärveä alunperin.
Saimaa ja useat muutkin isojen järvien nimet ovat peräisin kielestä, jota puhuttiin täällä ennen saamelaisten ja suomalaisten tuloa. Tämä on nykykäsitys. Tuosta kielestä ei ole jäänyt mitään muuta merkkiä. Geeneissämmehän on jäänteitä ainakin neljältä eri ihmisryhmältä/muuttoaallolta. Varmaan myös tuon kadonneen kielen puhujilta.
Liekö hyvin vanhaa suomea. Niin iso, että silloinen kivikautinen suomalainen ei ole hahmottanut sitä järveksi.